Johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo STT:lle, että tavallisesti hengitystieinfektiot tarttuvat herkimmin silloin, kun oireita on jo. Oireettomalta taudin saaminen on yleensä epätodennäköisempää.

Koronaviruksen itämisaika on Sanen mukaan arviolta 2–12 päivää. Viruksen leviämisen ärhäkkyydestä ei ole kuitenkaan vielä tarpeeksi tietoa, joten on vaikea sanoa, muuttaako itämisaikana leviäminen epidemian vakavuutta suuntaan taikka toiseen. Lisäksi virus voi vielä muuttua.

– Viruksilla on aina mutaatioita, mutta mitä se tarkoittaa ja mihin se johtaa, ei ole aivan niin yksiselitteistä. Ei voida ajatella, että se automaattisesti johtaisi pahempaan suuntaan. On todennäköisempää, ettei tapahdu yhtään mitään merkittävää, Sane toteaa.

Kiinan terveysministeri Ma Xiaowei kertoi sunnuntaina koronaviruksen leviävän itämisaikanaan. Hänen mukaansa myös viruksen leviämiskyky voimistuu.

– Tämä on hyvin erilainen verrattuna sars-virukseen, hän sanoi.

Kiinan johtava terveysasiantuntija kuitenkin sanoi sunnuntaina, ettei virus ole yhtä voimakas kuin sars-virus, joka tappoi satoja ihmisiä vuosituhannen alussa.

Sane varoittaa tekemästä hätäisiä päätelmiä ensitietojen perusteella. Esimerkiksi taudin väli-isännästä on liikkunut erilaisia arvioita. Jotkin tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että tauti olisi saattanut siirtyä ensin lepakoista käärmeisiin ja sitten ihmisiin.

Sanen mielestä käärmespekulaatiot ovat hyvä esimerkki siitä, miten epävarmojen tietojen perusteella on vedetty mutkia suoriksi.

– Tarkemmin katsottuna paljastuu, että siinä ei olekaan mitään perää. Dataa on aika vähän, ja siitä on tehty hyvin suoria johtopäätöksiä.

– Normaalissa tilanteessa tällaiset tutkimusmallit eivät ikinä menisi läpi tieteen teossa. Maltti on valttia.

THL:n mukaan on täysin odotettavissa, että virus leviää uusiin maihin. Yksittäiset tapaukset ovat myös Suomessa mahdollisia. Ivalossa oli loppuviikosta epäilys kahdesta koronavirustartunnasta, mutta selvitysten jälkeen virusta ei löytynytkään.

Jussi Sanen mukaan kuolemantapauksia tulee maailmalla varmasti lisää, mutta läheskään kaikki tartunnat eivät johda kuolemaan.

Hän muistuttaa, että tavanomaiseen influenssaankin kuolee Suomessa satoja ihmisiä vuodessa, vaikka suurin osa taudin selättääkin.

Sanen mukaan rokotekehitys koronavirusta vastaan voidaan saada vauhtiin melko nopeastikin. Rokote ei kuitenkaan helpota akuuttia epidemiatilannetta, vaan sen mahdolliset hyödyt nähdään vasta myöhemmin.

STT–Essi Sutinen

(STT)