Kiinassa viimeistä päivää vieraileva Stubb luennoi torstaina Fudanin eliittiyliopistolla Shanghaissa.

Euroopassa on järjestetty useita rauhankonferensseja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelman pohjalta. Myös Suomi isännöi aiemmin lokakuussa verkkokokousta, jossa käsiteltiin rauhansuunnitelman eri yksityiskohtia.

Stubb kuitenkin myönsi, että Eurooppa on Venäjän hyökkäyssodan osalta valinnut selvästi puolensa.

Stubb mainitsi, että esimerkiksi Gazan sodan suhteen Suomen asento on erilainen. Suomi ei asemoidu sodan osapuolien puolelle, vaan rauhan puolelle.

PUHUESSAAN rauhanvälityksestä Stubb vastasi opiskelijan esittämään kysymykseen siitä, voiko Suomi yhä välittää rauhaa Nato-liittolaisena. Stubbin mukaan liittolaisuus voi vahvistaa Suomen asemaa.

Hän nosti esimerkiksi Norjan, joka on onnistuneesti välittänyt rauhaa maailmalla, vaikka on ollut Naton jäsenmaa sotilasliiton perustamisesta lähtien.

-  Jos meitä pyydetään tavalla tai toisella välittämään rauhaa jossakin päin maailmaa, sen me teemme, Stubb sanoi.

LUENNON POHJANA oli Stubbin mukaan osin hänen vuosia työstämä kirjansa, joka on editointivaiheessa. Presidentti odotti, että kirja julkaistaan vuoden sisällä.

Luennossa Stubb hahmotteli, millaisia muutoksia kansainväliseen järjestelmään tarvitaan, jotta “vaarallisesta siirtymävaiheen ajasta” selvitään ilman eskaloituvaa valtakamppailua.

Stubb puhui tutuksi tulleista globaalista lännestä, idästä ja etelästä, joiden välillä ratkaisuja tulevasta maailmanjärjestyksestä tehdään. Globaaliin itään Stubb niputti Kiinan ja Venäjän ja näiden tukijamaat, mutta korosti Kiinan olevan ryhmän kiistaton johtaja.

-  Älkää ajatelko, että asemoin Venäjän ja Kiinan samalle viivalle. Kiina on kärsivällinen, strategisesti ajatteleva ja monella tapaa rakentava voima, kun taas Venäjä on kärsimätön, taktinen ja usein tuhoista voima, Stubb sanoi.

Stubbin päätelmä oli, että lännen ja idän ollessa eripuraisia siitä, miltä kansainvälisen järjestyksen tulisi näyttää, on yli sadan valtion globaali etelä päättävässä asemassa siinä, mihin suuntaan maailma menee. Presidentti totesi, että Kiina on onnistuneesta kurkottanut globaalin etelän maihin esimerkiksi Vyö ja tie -hankkeensa ja kehitys- ja turvallisuusaloitteidensa kautta.

-  Globaali etelä ei halua tehdä jyrkkää päätöstä sen suhteen, tukeeko se länttä vai itää. Kiina on ymmärtänyt tämän länsimaita paremmin, kun katsotaan, miten Kiina on päässyt luomaan yhteyksiä globaalin etelän maiden kanssa, Stubb pohti.

Teksti: STT / Mika-Matti Taskinen