Kiinteistöveron korotusaie herättää kysymyksiä: nouseeko vai laskeeko asumisen hinta?

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ekonomisteilla on eri näkemyksiä siitä, nostaisiko kiinteistöveron korotus asumisen hintaa. Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että kiinteistövero voi nousta ensi vuonna ja muutos nostaisi asumisen hintaa.

Lehden mukaan valtiovarainministeriö valmistelee korotusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Veronkiristys nostaisi lehden mukaan asumisen hintaa varsinkin pääkaupunkiseudulla, missä asuminen on kalliimpaa kuin muualla maassa.

Johtava tutkija Teemu Lyytikäinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sanoo, että asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Kun kiinteistöverotusta kiristetään, asunnosta tulee huonompi sijoituskohde.

– Verrattuna siihen, että ei nostettaisi kiinteistöveroa, asuntojen hinnat laskevat. Uusi ostaja joutuu ottamaan pienemmän lainan. Asuntoon käytettävä pääomakustannus todennäköisesti laskee suunnilleen saman verran kuin kiinteistövero nousee, Lyytikäinen sanoo STT:lle.

Lyytikäisen mukaan kiinteistöveron nosto tuskin vaikuttaisi merkittävästi asuntomarkkinoihin. Kotitaloudet eivät voi vaikuttaa kiinteistöveroon, joten sen korottaminen ei vaikuta esimerkiksi asunnon myyntipäätökseen.

Annetaan kunnille enemmän vapauksia päättää verotuksesta.

Kiinteistöjen omistajat suhtautuvat veronkorotuksiin karsaammin. Kun kiinteistövero nousee, nousevat jossain vaiheessa myös omistusasuntojen vastikkeet, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

– Vastikkeesta noin 28–29 prosenttia on veroja ja kiinteistövero on noin kolmanneksen siitä potista. Kyllä se (veronkorotus) sinne menee ja vuokriin myös.

Kunnat voivat itse päättää kiinteistöveroprosentistaan, mutta vain lain sallimissa rajoissa. Tänä vuonna yleinen kiinteistöveroprosentti voi olla 0,93–1,80 ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41–0,90. Maapohjasta eli tontista maksetaan veroa tavallisesti yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan.

Kiinteistöomistajat toivovat veroihin joustoa.

– Annetaan kunnille enemmän vapauksia päättää verotuksesta. Meillä on jopa ollut ajatus, että alarajat poistetaan, Kero sanoo.

Kiinteistöveron laskenta voi muuttua lähivuosina. Kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa muun muassa sijainti ja rannan läheisyys. Valtiovarainministeriö ja Maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää. Uusi järjestelmä on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2020. Verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa.

STT–ANTTI TUOMINEN

”Näkee työväenliikkeen edustajien tapaamisen osana normaalia yhteistyötä” – PAMin Selin tapaa paavin Vatikaanissa

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin osallistuu Vatikaanissa paavi Franciscuksen koolle kutsumaan seminaariin 23.-24.11.2017. Seminaarissa käsitellään ay-liikkeen roolia osana sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.

PAMin puheenjohtaja Selin on kutsuttu paikalle maailman palvelualojen työntekijöiden edustajana. Selin on toiminut palvelualojen työntekijöiden maailmanjärjestö Uni Globalin puheenjohtajana vuodesta 2014.

– On suuri kunnia päästä tapaamaan paavi Franciscusta, joka on ollut edeltäjiinsä nähden hyvin aktiivinen erilaisissa ihmisoikeuskysymyksissä. Pidän erittäin arvokkaana signaalina sitä, että paavi Franciscus näkee kansainvälisesti työntekijöiden järjestäytymisen keskeisenä ihmisoikeuskysymyksenä ja työväenliikkeen edustajien tapaamista osana normaalia yhteistyötä, Selin sanoo.

– Suomessa emme aina muistakaan, miten suuri paavin merkitys on katolisissa maissa ja miten laajasti hän voi esimerkillään vaikuttaa.

Selin muistuttaa, että järjestäytyminen kuuluu ihmisten perusoikeuksiin ja on arvokasta, että paavi omassa asemassaan haluaa tavata ammattiyhdistysliikkeen edustajia tärkeäksi koettujen asioiden eteenpäin viemiseksi.

– Paavi on tehtävässään useasti ottanut kantaa köyhyyttä vähentävien toimien merkitykseen. Siksi on kunnia päästä keskustelemaan hänen kanssaan konkreettisista asioista, joilla voimme parantaa työn tekemisen ehtoja ja työntekijöiden oikeuksia ympäri maailmaa. Nämä asiat vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin, pienentävät tuloeroja ja vähentävät köyhyyttä ympäri maailmaa, Selin toteaa.

Nuorena miehenä paavi Franciscus työskenteli muun muassa yökerhon ovivahtina.

Paavi Franciscus. (Kuva: Lehtikuva)

UNI Global edustaa yli 20 miljoonaa työntekijää ympäri maailmaa. Vatikaanin vierailuun osallistuu noin 70 vaikutusvaltaista ammattiyhdistysliikejohtajaa eri puolilta maailmaa.

Seminaarin ohjelma pohjautuu paavin vuonna 2015 julkaistuun ”Laudato Si” -linjapaperiin, jonka aineena on huolenpito yhteisestä kodistamme.

– Nuorena miehenä paavi Franciscus työskenteli muun muassa yökerhon ovivahtina, eli tuntuu johdonmukaiselta, että hän haluaa edistää vuoropuhelua ammattiyhdistysliikkeen ja katolisen kirkon välillä. Uni Globalin puheenjohtajana toivon, että tämä asenne välittyisi laajemminkin päättäjien keskuuteen, Selin toteaa.

Selinin mukaan on tärkeää, että paavi omassa korkeasti arvostetussa asemassaan haluaa puuttua vallitsevaan globaaliin epätasa-arvoon. Selin uskoo, että yhteisiä näkemyksiä oikeudenmukaisesti toimivista työmarkkinoista ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisestä löytyy edessä olevissa keskusteluissa.

Työntekijöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

Paavi on pitänyt vahvasti esillä globaalin yhteistyön kasvavaa merkitystä taistelussa köyhyyttä vastaan.

– Kansainvälinen ammattiyhdistysliike tavoittelee samaa asiaa, köyhyyden poistamista. Elämiseen riittävä palkka ja turvalliset työolot rakentavat siltaa ihmisten täysivaltaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Ne myös toimivat parhaiten työkaluina syrjäytymistä vastaan, Selin toteaa.

– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisistä huolehtiminen korostuu ajassa, jossa elämme, kun huono-osaisuus on hälyttävästi kasvussa. Kenenkään etu ei ole se, että tuloerot jatkavat kasvuaan ja köyhyydessä elävät joutuvat entistä vaikeampaan asemaan, Selin toteaa.

Luulitko, että nämäkin hedelmät  liikkuvat käsipelillä varastosta kauppaan?  Ehei, tuhat rekkaa päivässä hoitaa S-ryhmän valtavaa logistiikkakeskusta Sipoossa

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Nämäkin hedelmät tulevat Sipoosta ainakin tulevaisuudessa. Kuva Kannelmäen Prismasta.

Tavara liikkuu vinhasti S-ryhmän uuden Sipoon logistiikkakeskuksen hihnoilla eräänlaisten tarjottimien päällä. Merkinnät tuotteiden ohjaamiseksi oikeaan osoitteeseen ovat tarjottimessa, eivät tuotteessa.

– Siten hoidetaan ohjaus, että tuote menee oikeaan myymälään, kertoo S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.

Hänen mukaansa muuten tuotteiden ohjaaminen olisi vaikeata. Jokainen tavarantoimittaja joutuisi merkitsemään itse jokaisen kollin automatisoitua varastoa varten.

– Tässä automaatioratkaisussa toimittajan ei tarvitse tehdä mitään omille merkinnöilleen.

Päivittäistavaroista huolehtivan logistiikkakeskuksen käyttöönotto Sipoossa on edennyt noin puoliväliin. Pitkälle automatisoidun keskuksen käyttöönotto alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja täydessä toiminnassa sen on määrä olla ensi vuoden lopussa.

– Kun keskus on valmis, on laskettu, että alueella käy vajaat tuhat rekkaa päivässä, Pousi kertoo.
Päivittäistavarakeskus on valtava. Alueella on jo vuonna 2013 valmistunut pienempi käyttötavaroita käsittelevä varasto. Tontin laajuus on peräti lähes 100 hehtaaria.

Logistiikkakeskus aloitti kuivatavaroilla. Elokuussa mukaan tulivat hedelmät ja vihannekset. Viimeiseksi keskukseen tulevat pakasteet ensi elokuussa.

– Täällä voidaan kypsyttää kerrallaan 65 miljoonaa kiloa banaaneja, Pousi esittelee pitkää hallia.

Automaatio miellyttää työntekijää

Sipoon päivittäistavarakeskuksen pääkäyttäjä Ville Saari kertoo, että työ varastossa on muuttunut paljon verrattuna hänen aiempaan työhönsä S-ryhmän vanhassa logistiikkakeskuksessa Espoon Kilossa.

– Se, että ihminen valvoo automatiikkaa, on miellyttävää, Saari sanoo.
Automatiikka hoitaa pakkausten nostelun.

Sipoossa on töissä myös naisia.

– Toivottavasti heitä tulisi enemmänkin.

Antti Autio, STT

Ruotsin viisi jäänmurtajaa halutaan korvata uusilla

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Jäänmurtaja Kontio murtaa jäätä vuonna 2013.

Ruotsin viisi jäänmurtajaa pitäisi vaihtaa uusiin vuoteen 2030, ehdotetaan talvimerenkulkua koskevassa selvityksessä. Hallitukselle ja Ruotsin merenkulkulaitokselle jätetyssä ehdotuksessa todetaan, että Ruotsin murtajista neljä on otettu käyttöön 1970-luvulla. Vain yksi niistä pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Leveämpää väylää tarvitaan jotta suuremmat alukset pääsisivät esimerkiksi Luulajaan, raportissa sanotaan.
Todennäköistä on, että myös Ruotsin puolustusvoimat ja rannikkovartiosto voisivat tarvita uusia aluksia.
Arvio on, että uudet murtajat maksaisivat reilut sata miljoonaa euroa kappale.

AVAINSANAT

Yli puolet avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Avoimia työpaikkoja oli heinä-syyskuussa 34 300, eli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla, kertoo Tilastokeskus. Määrä kasvoi erityisesti teollisuudessa.

Tarjolla olleista avoimista työpaikoista vajaa viidennes oli osa-aikaisia, reilu kolmannes määräaikaisia ja yli puolet vaikeasti täytettäviä. Osa avoimista paikoista kuuluu useampaan alaryhmään.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi pääosin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Länsi-Suomen suuralueilla.

Ensiasuntojen ostajat taas liikkeellä – kauppa piristynyt isoissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Hintakehityksessä on selkeä ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Hypo arvioi, että pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat huomattavasti ripeämmin, noin 2,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Hypo ennustaa yhä kaupungistumisen jatkuvan ja keskisuurten kaupunkien käyvän pudotuspeliä. Helsingin, Tampereen ja Turun muodostama kasvukolmio nykäisee Hypon mukaan nousukaudella eroa muuhun Suomeen.

Kasvukolmion alueelle haluavat myös nuoret, sillä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa tehdään jo yli puolet ensikotien kaupasta.

Ensiasunnon ostajien määrä romahti finanssikriisissä ja sen jälkeisessä taantumassa, mutta nyt ensiasuntojen kauppa on piristynyt suurissa kaupungeissa.

Hypon mukaan Suomessa ei ole asuntokuplaa. Tukholmassa asuntojen hinnat laskivat lokakuussa peräti 3,5 prosenttia, ja pahimpana vaihtoehtona olisi raju pankkeihin leviävä romahdus.