Kiinteistöveroon kaavaillaan muutoksia – pelko rahastuksesta heräsi heti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Sijainti, rakennusoikeus, etäisyys pääteistä ja rannan läheisyys. Muun muassa tällaiset seikat vaikuttavat tulevaisuudessa kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon, joka on tarkoitus laskea uudella tavalla vuodesta 2020 lähtien.

Valtiovarainministeriö ja Maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää, joka seurailee nykyistä paremmin kiinteistöjen hintakehitystä sekä huomioi alueelliset erot hintakehityksessä.

Uusi laskentajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Siinä koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joiden pohjalta maapohjien verotusarvot määritellään. Hinta-alueiden muodostamisessa käytetään muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppatietoja pitkältä aikaväliltä.

Käytännössä verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa.

Tästä ei silti vielä voi vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä siihen, miten iso kiinteistövero kenellekin lankeaa kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Laskentatavan muutos on tarkoitus tehdä niin, ettei se itsessään vaikuta veroja nostavasti tai alentavasti. Tämän jälkeen taas kunnat päättävät, mille tasolle ne kiinteistöveronsa asettavat.

– Lähtökohtaisesti tämän hankkeen jälkeen verot eivät nouse, sanoo finanssineuvos Elina Pylkkänen (kuvassa) valtiovarainministeriöstä.

Kansaneläkkeellä elävän on vaikea sopeutua merkittäviin muutoksiin asumiskustannuksissaan.

Uuden laskentajärjestelmän tullessa käyttöön tavallinen kansalainen pääsee näkemään tietoja hinta-alueesta nettipalvelusta, jossa oman kiinteistönsä voi paikallistaa ja esimerkiksi kysyä tietoja alueesta. Sieltä myös näkee, millä perusteilla hinta-alue on määräytynyt.

Omakotiliitossa pelätään, että kunnat nostavat kiinteistöveroja ja muita asumiskustannuksia entistä ahneemmin, kun sote- ja maakuntauudistus vie niiltä verotuloja sote-palvelujen järjestämisvastuun mukana.

– Tällä hallituskaudella jo tähän mennessä on tiedossa 175 miljoonan euron kustannusten nousu kiinteistöverotuksessa, se on merkittävä nousu. Ja kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu, että korkeintaan maltillisesti nostetaan 100 miljoonaa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Omakotiliiton näkökulmasta ei vaikuta kohtuulliselta sekään, että kotitalous ei käytännössä ole voinut millään tavalla ennakoida kiinteistöveron kehitystä, jos on vaikkapa ostanut talon tontteineen parikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi kansaneläkkeellä elävän on vaikea sopeutua merkittäviin muutoksiin asumiskustannuksissaan.

– Toivoisin, että niille ihmisille, jotka ovat tätä maata rakentaneet, pystytään osoittamaan jos ei tämän verotuksen yhteydessä, niin sitten osoittamaan joku muu keino, millä se kompensoidaan, Savolainen sanoo.

STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN

Joka toinen ulkomainen matkailija yöpyi Uudellamaalla

Helsinki on vilkas turistikaupunki.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat elokuussa 11,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten Suomessa yöpyivät elokuussa saksalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset, joiden kaikkien osalta yöpymisvuorokausien määrä kasvoi.

Eniten kasvoivat yhdysvaltalaismatkailijoiden yöpymiset, jotka lisääntyivät liki 36 prosentilla viime vuodesta.

Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä elokuussa nousi lähes 50 prosenttiin.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,6 prosenttia.
Kokonaisuudessaan kaikkien matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi 2,5 prosenttia. Yöpymisvuorokausia kirjattiin elokuussa yhteensä lähes 2,3 miljoonaa.

STT

 

Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea, jos Nord Stream 2 saa tahtonsa läpi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOHN MACDOUGALL

Kaasuputkiyhtiö Nord Stream 2 on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen kahdelle maakaasuputkelle, jotka kulkisivat Suomen talousvyöhykkeellä noin 374 kilometrin matkan. Samalla yhtiö hakee hallitukselta lupaa käyttää putkilinjojen edellyttämän aluetta.

Putket kulkisivat lähellä aiemmin rakennettua Nord Stream -putkilinjaa. Arvio on, että putket voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla.

Suomi on sanonut arvioivansa Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta ympäristönäkökulmasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kiinan talous kasvoi lähes seitsemällä prosentilla

Kuva: AFP PHOTO/Nicolas Asfouri
Kiinan talousluvut julkaistiin samaan aikaan kommunistipuolueen puoluekokouksen kanssa.

Kiinan talous on kasvanut vuoden kolmannella neljänneksellä 6,8 prosenttia. Kasvuluvut ovat linjassa analyytikkojen ennusteiden kanssa.

Kiinan viralliset kasvuluvut julkistettiin samaan aikaan, kun maan kommunistisella puolueella on joka viides vuosi järjestettävä puoluekokous. Kokouksessa Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen ylimmästä johdosta on vaihtumassa merkittävä osa, mutta presidentti Xi Jinpingin jatko maan ja puolueen johtajana on ilmiselvä.

STT-AFP , Peking

AVAINSANAT

Elisa kohensi tulostaan – parannusta etenkin mobiilin palveluliikevaihdossa

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Elisan liikevoitto nousi heinä-syyskuussa 109 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 98 miljoonasta eurosta. Liikevaihto koheni 8,4 prosenttia 454 miljoonaan euroon.

– Tulosta paransivat mobiilin palveluliikevaihdon kasvu, Elisan operatiivisen toiminnan tuottavuuden parantuminen sekä viimeaikaiset yrityskaupat, kertoo toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Hän kehuu, että Elisan verkossa liikkuu eniten mobiilidataa Suomessa ja neljänneksi eniten Euroopassa.

Elisa odottaa, että liikevaihto nousee tänä vuonna suuremmaksi kuin viime vuonna. Myös kannattavuuden ennakoidaan kohenevan.

Yhtiö on tuomassa seuraavan sukupolven 5G-valmiuden mobiiliverkkoonsa.

Rakentaminen on aloitettu Tampereella, joka on ensimmäinen kaupunki, jossa uusi verkko toteutetaan laajasti.

Äänekoskella vietetään sellutehtaan avajaisia – tehdas ei kääntänyt kaupungin muuttoliikkeen suuntaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Metsä Groupin valtava sellutehdas on kääntänyt Äänekosken talouden plussalle, mutta muuttoliike kaupungista pois ei ole kääntynyt.

Kaupungin väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli alle 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä.

Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä. Suomen metsäteollisuuden suurin investointi työllistää Metsä Groupin arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.

– Ihmisillä on aivan erilainen luotto tulevaisuuteen kuin mitä vielä muutama vuosi sitten oli. Uusia yrityksiä on tullut kaupunkiin, ja vanhat ovat investoineet, Tuononen sanoo.

Tehtaan virallisia avajaisia vietetään tänään. Myös presidentti Sauli Niinistö on paikalla avajaisissa.

Tehdas käynnisti toimintansa jo 15. elokuuta. Rakentaminen alkoi puolestaan keväällä 2015. Tehdas kuuluu maailman suurimpiin sellutehtaisiin. Hämälän mukaan Metsä Group on Äänekosken tehtaan käynnistymisen jälkeen selvästi maailman suurin havusellun tuottaja.

Biotuotetehdas käynnistyi Metsä Groupin mukaan vailla suuria ongelmia. Selluyksikön Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoi elokuussa, että rakennusvaiheessa ja käynnistysvaiheen aikana kaikki on mennyt suunnitellusti.

Kaupungin talous on kääntynyt.

Matti Tuonosen mukaan kaupungin talous on jo kääntynyt, vaikka kaikki tehtaan tuomat verorahat eivät vielä näy kaupungin kassassa. Hän arvioi, että tältä vuodelta kaupunki tekee 7–8 miljoonan ylijäämäisen tuloksen.

Myös työttömyys on laskenut vuodessa yli kolmella prosenttiyksiköllä elokuun noin 14 prosentin lukemaan.

Osa Jyväskylän naapurikunnista on hyötynyt kaupungin vetovoiman kasvusta, mutta Tuonosen mukaan yli 40 kilometrin matka Äänekoskelle ei houkuttele Jyväskylässä työskenteleviä muuttamaan halvemman asumisen perässä teollisuuskaupunkiin.

– Tuhannet rakentajat ovat vieneet hetkellisesti yksityiset ja kaupungin vuokra-asunnot, jos ei ole halunnut ostaa asuntoa. Nyt uusiakin kerrostaloja rakennetaan ja vuokra-asuntoja vapautuu, Tuononen sanoo.

Investointeja 1,2 miljardia euroa.

Tehdas parantaa myös yhteyksiä kaupunkiin, kun Nelostietä parannetaan moottoritieksi.
Metsä Groupin ja noin neljänneksen osuudella mukana olevan japanilaisen Itochun investointi on maksanut 1,2 miljardia euroa.

Vaikka tehdas tuottaa alkuun lähinnä sellua, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi. Elokuussa käynnistyneen tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua vuodessa.

Artikkelia on täydennetty klo 9:42.