Kiinteistöveroon kaavaillaan muutoksia – pelko rahastuksesta heräsi heti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Sijainti, rakennusoikeus, etäisyys pääteistä ja rannan läheisyys. Muun muassa tällaiset seikat vaikuttavat tulevaisuudessa kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon, joka on tarkoitus laskea uudella tavalla vuodesta 2020 lähtien.

Valtiovarainministeriö ja Maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää, joka seurailee nykyistä paremmin kiinteistöjen hintakehitystä sekä huomioi alueelliset erot hintakehityksessä.

Uusi laskentajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Siinä koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joiden pohjalta maapohjien verotusarvot määritellään. Hinta-alueiden muodostamisessa käytetään muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppatietoja pitkältä aikaväliltä.

Käytännössä verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa.

Tästä ei silti vielä voi vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä siihen, miten iso kiinteistövero kenellekin lankeaa kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Laskentatavan muutos on tarkoitus tehdä niin, ettei se itsessään vaikuta veroja nostavasti tai alentavasti. Tämän jälkeen taas kunnat päättävät, mille tasolle ne kiinteistöveronsa asettavat.

– Lähtökohtaisesti tämän hankkeen jälkeen verot eivät nouse, sanoo finanssineuvos Elina Pylkkänen (kuvassa) valtiovarainministeriöstä.

Kansaneläkkeellä elävän on vaikea sopeutua merkittäviin muutoksiin asumiskustannuksissaan.

Uuden laskentajärjestelmän tullessa käyttöön tavallinen kansalainen pääsee näkemään tietoja hinta-alueesta nettipalvelusta, jossa oman kiinteistönsä voi paikallistaa ja esimerkiksi kysyä tietoja alueesta. Sieltä myös näkee, millä perusteilla hinta-alue on määräytynyt.

Omakotiliitossa pelätään, että kunnat nostavat kiinteistöveroja ja muita asumiskustannuksia entistä ahneemmin, kun sote- ja maakuntauudistus vie niiltä verotuloja sote-palvelujen järjestämisvastuun mukana.

– Tällä hallituskaudella jo tähän mennessä on tiedossa 175 miljoonan euron kustannusten nousu kiinteistöverotuksessa, se on merkittävä nousu. Ja kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu, että korkeintaan maltillisesti nostetaan 100 miljoonaa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Omakotiliiton näkökulmasta ei vaikuta kohtuulliselta sekään, että kotitalous ei käytännössä ole voinut millään tavalla ennakoida kiinteistöveron kehitystä, jos on vaikkapa ostanut talon tontteineen parikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi kansaneläkkeellä elävän on vaikea sopeutua merkittäviin muutoksiin asumiskustannuksissaan.

– Toivoisin, että niille ihmisille, jotka ovat tätä maata rakentaneet, pystytään osoittamaan jos ei tämän verotuksen yhteydessä, niin sitten osoittamaan joku muu keino, millä se kompensoidaan, Savolainen sanoo.

STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN

Tuotantoyksikköön oli päässyt hiiriä – Ikea vetää karkkeja myynnistä

Ikea vetää myynnistä erän Godis Påskkyckling -pääsiäisvaahtokarkkeja. Sadan gramman karkkipussien takaisinveto johtuu siitä, että yhteen niiden tuotantoyksiköistä on päässyt hiiriä, minkä vuoksi tuotteita on voinut saastua.

Takaisinveto koskee Godis Påskkyckling -karkkipusseja, joiden parasta ennen -päivämäärä sijoittuu välille 23.10.2018 ja 26.1.2019. Parasta ennen -päivämäärä on painettu pussin takaosaan.

Ikea pyytää asiakkaita palauttamaan myynnistä nyt vedetyn erän karkkipussit lähimpään Ikea-tavarataloon hyvitystä vastaan. Palautus ei edellytä ostokuittia.

Ikea pahoittelee tapauksesta aiheutuvaa vaivaa.

Suomen viisi Ikea-tavarataloa sijaitsevat Espoossa, Vantaalla, Raisiossa, Tampereella ja Kuopiossa. Lisäksi Ikealla on lähipiste Jyväskylässä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Nyt on päällä kisa ja pudotuspeli” – Hypo: Asuntojen kysyntä kasvaa kiivaasti suurissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Kerrostaloasuntoja Helsingissä.

Asuntojen kysyntä kasvaa kiivaasti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, kertoo asuntolainaluotottaja Hypo. Samalla hinnat ja kauppojen määrät nousevat. Hypon mukaan myös Oulussa kauppa on käynyt kiivaasti, ja myös Jyväskylä ja Kuopio ovat kehittyneet vahvasti.

Tästä vuodesta on tulossa koko vuosikymmenen vilkkain asuntomarkkinoilla, arvioi Hypo asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hintoihin odotetaan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosentin lisäystä.

Hypon mukaan Suomessa on meneillään kaupungistumisen toinen aalto, jossa kilpailua käydään nimenomaan kaupunkien välillä eikä esimerkiksi kaupungin ja maaseudun välillä.

Asuntolainaluotottaja kertoo, että Suomen noin paristakymmenestä suuresta kaupungista seitsemän suurinta kasvavat kiivaasti. Seitsemän on plussan puolella, ja seitsemän heikointa kutistuvat.

– Nyt on päällä kaupunkien välinen kisa ja pudotuspeli, arvioi Hypo asuntolainakatsauksessaan.

Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna reilun prosentin koko maassa ja liki kolme prosenttia pääkaupunkiseudulla. Hypon mukaan esimerkiksi Helsingin seudulla kehitystä vauhdittaa se, että kysyntä kasvaa vauhdikkaammin kuin uusien asuntojen tarjonta. Asuntokauppa pääkaupunkiseudulla on noussut jo finanssikriisiä edeltäville tasoille.

Lainmuutos lisäsi nelosoluen menekkiä – Panimo: Osuus myynnistä noussut jopa puolella

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistus on lisännyt jonkin verran nelosoluiden ja lonkeron myyntiä, sanovat suuret panimoyhtiöt. Nelosoluen osuus kokonaismyynnistä oli ennen noin viisi prosenttia ja nyt se on noussut 5–10 prosenttiin, sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström STT:lle.

– Ostopaikkoja on tullut lisää, se näkyy.

Alkoholilain muutos toi vuoden alussa nelosoluen ja Alkon aiemmin myymän lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Myytävien juomien suurin sallittu alkoholiprosentti nousi 4,7 prosentista 5,5:een.

Myös Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo, että uudistus on näkynyt myynnissä.

– Satoihin uusiin myyntipisteisiin tulee uusia tuotteita, niin siihen tulee myyntipiikki.

Toimitusjohtaja Kalle Järvinen Hartwallilta sanoo nelosoluen myynnin nousseen maltillisesti, noin 5–10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Selkeämpi muutos hänen mukaansa on tapahtunut lonkeron kohdalla.

– Lonkeron myynti on piristynyt huomattavasti, tosin en osaa sanoa, kuinka paljon sitä on mennyt kauppojen varastoihin ja kuinka paljon kuluttajille.

Lukuja Järvinen ei anna.

”Riippuu ravintoloista, miten ulosmyyntiin lähdetään mukaan”

Juomasekoitusten vähittäismyynti ja ravintoloiden aukioloajat vapautuivat jo vuoden alussa, mutta alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa. Maaliskuun alusta ravintolat voivat esimerkiksi myydä mietoja alkoholijuomia asiakkaille mukaan.

Sinebrychoffin Weckströmin mukaan on vaikea arvioida, miten ravintoloiden mahdollisuus myydä alkoholijuomia ulos vaikuttaa myyntiin. Hän uskoo, että tähän mahdollisuuteen tarttuvat lähinnä ravintolat, jotka myyvät take away -ruokaa.

– On hirveän hankala arvioida, miten ravintolat lähtevät liikkeelle.

”Saattaa parantaa kannattavuutta.”

Weckström ei lähde arviomaan, miten alkoholiuudistus vaikuttaa Sinebrychoffin tulokseen.

– Uskotaan, että mahdollistaa kannattavamman kaupan, jos kuluttajat tarttuvat enemmän erikoisoluisiin kuin kampanjassa oleviin monipakkauksiin. Niin lähikaupalle kuin valmistajalle tämä voi olla piristysruiske.

Olvin Aho uskoo, että uudistus saattaa jonkin verran parantaa yhtiön kannattavuutta.

– Aika näyttää. Se tuo uusia myyntimahdollisuuksia ja tulee uusia tuotteita läpi koko vähittäiskauppakanavan, mutta sitten pitää elää tätä vuotta kärsivällisesti pidemmälle, että nähdään, miten niitä hinnoitellaan ja minkälainen kilpailu siinä syntyy.

Järvisen mukaan uudistuksen vaikutuksista Hartwallin tulokseen on vielä liian aikaista sanoa.

STT–JECATERINA MANTSINEN, ANTTI AUTIO

Keskustelua aiheesta

Panimoyhtiöltä kova luku pöytään: +11 %

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Panimoyhtiö Olvi paransi viime vuonna liikevoittoaan 45 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Liikevaihto nousi 8 prosenttia 345 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Lasse Ahon mukaan Olvin myynti, liikevoitto ja tilikauden tulos kohosivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Hänen mukaansa myynti Suomessa kehittyi erittäin hyvin, mutta Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverojen merkittävien korotusten vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.