SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tiedotustilaisuudessa, että kampanjassa pyritään löytämään teemat, jotka ovat suomalaisille työntekijöille tärkeitä. Vain 55 % työntekijöistä kertoo äänestävänsä varmasti.

– Pyrimme siihen, että myös duunareiden äänestysprosentti nousisi. Sitä kautta saadaan eduskuntaan päättäjiä, jotka ymmärtävät työntekijöiden asemaa ja arkipäivää.

Työntekijät kokevat, että heidän tärkeiksi kokemista aiheista ei puhuta riittävästi politiikassa. Myös poliittinen puheenparsi, jargon koetaan usein vaikeaksi.

Eloranta harmitteli myös, että politiikasta puhuminen työpaikoilla on vähentynyt.

SAK selvitti kampanjaansa varten laajoilla kyselyillä palkansaajaväestöä kiinnostavia vaaliteemoja. Muun muassa ostovoimasta ja työttömyysturvan tasosta halutaan pitää kiinni sekä turvat reilut työehdot.

Teemoiksi hahmottuivat SAK:n listauksessa seuraavat:

Palkansaajan ostovoima – palkalla on tultava toimeen

Työttömyysturvan puolitus ajaa köyhyyteen, ei töihin

Suomessa tehdään töitä vain suomalaisilla työehdoilla: Työmarkkinarikollisuus kuriin!

Harva tulee töihin riitelemään – Sopu työpaikoille

Palvelut tuottavat hyvinvointia – Panostetaan hyvinvointivaltioon

– Omaan toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat kertakaikkiaan keskeisiä meidän edustamallemme porukalle, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen tiivisti.

Hän muistutti, että SAK edustaa pienituloista väkeä, jonka toimeentuloa pienetkin hinnannousut saattavat keikuttaa.

SAK vaatii kiky-sopimuksella vuodesta 2017 alkaen palkansaajien maksettavaksi siirrettyjen 2,05 % työnantajamaksujen palauttamista työnantajille.

SAK:n tekemässä kyselyssä SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat olevansa valmiita kiky-maksujen siirtoon takaisin työnantajille suhdannepoliittisena toimenpiteenä. Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat jo aiemmin ilmoittaneet julkisesti ajavansa kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) kertoi eilen, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teettää selvityksen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisesta työnantajille.

– Kannatamme, että selvitystä tehdään ja että lähdetään viemään eteenpäin maksujen palautusta, totta kai yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, Jarkko Eloranta totesi.

HAVAINNOLLISTAAKSEEN kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työntekijöille SAK käynnisti tiedotustilaisuudessa Kiky-kellon. Sen lähtösumman kerrottiin olevan palkansaajien tähän mennessä lomarahaleikkausten, työajanpidennysten ja työnantajamaksujen siirron myötä helmikuuhun 2023 mennessä menettämä rahamäärä. SAK:n laskukaavaa kiky-kellolle avattiin tilaisuudessa.

Kiky-kello laitetaan raksuttamaan SAK:n toimitilojen ikkunaan katutasoon Helsingin Hakaniemeen.

Kello lähti liikkeelle lukemasta 11 384 211 927,80 € ja etenee taustalla olevan algoritmin perustuen 3 818 euron minuuttivauhdilla. Summa kohoaa keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa.

SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila sanoi kiky-maksujen siirron tarkoittavan kokopäivätyötä tekevillä työuran aikana vähimmilläänkin kymmenientuhansien eurojen menetystä. SAK:laisten liittojen jäsenien mediaanituloilla työuran aikainen kustannus olisi noin 36 000 euroa.

SAK ei ole ajanut veronalennuksia mutta kannattaa siis palkansaajien aseman helpottamista kiky-maksujen takaisinsiirrolla työnantajan kontolle.

– Verojen laskeminen johtaisi todennäköisesti leikkauksiin palveluissa ja tulonsiirroissa. Meidän kyselyistä nähdään, että väki todellakin arvostaa ja tarvitsee sekä palveluja että osittain myös tulonsiirtoja, Jarkko Eloranta totesi.

KUN SDP esitti vaaliohjelmassaan sosiaalivakuutusmaksujen siirtämistä palkansaajilta takaisin työnantajien vastuulle, se ehdotti samalla sosiaalivakuutusmaksujen ympärille kolmikantaisesti valmisteltavaa automaattia. Maksut siirtyisivät vuoroin palkansaajille ja työnantajille yritysten hintakilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman muutosten mukaisesti.

Myös SAK on pitänyt vastaavaa mallia esillä aiemmin.

– Se vaatii, että jossain vaiheessa meidän pitää kulkea toiseen suuntaan. Nyt on kuljettu ainoastaan toiseen suuntaan eli (maksuja on siirretty) työnantajilta palkansaajille. Jos nyt saataisiin palkansaajilta työnantajille, voi olla, että olisi ainakin helpompi keskustella, jos joskus tulee pahaa paikka ja taas tarvitsisi kilpailukykyä tai yritysten selviytymistä tukea, Jarkko Eloranta totesi tänään.

SAK ei ole ottanut suoraan eduskuntavaalitavoitteessaan kantaa julkisen talouden sopeuttamiseen. Jarkko Eloranta painottaa, että sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyvät leikkaukset olisivat SAK:lle todella vaikeita. Niistä ei pitäisi nipistää, vaan käyttää muita keinoja.

– Ne liittyvät esimerkiksi osaamiseen, työkyvyn parantamisen, työurien pidentämiseen.

– Tulosopeutuksen katsomme tarpeelliseksi. Sekä omaisuuden että pääomatulojen verotusta voitaisiin varmasti kiristää.