Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan huhtikuun lopun sovintoesitys olisi kelvannut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestölle Jukolle ja Julkisen alan unionille JAUlle, jonka muodostavat JHL ja Jyty. Tehyä ja Superia edustava Sote ry hylkäsi esityksen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Milla-Riikka Rytkönen kuvasi ratkaisuesitystä niin huonoksi, että hoitajia edustava järjestö ei voi sellaista hyväksyä. Rytkösen mukaan erityisen huonoja kohtia olivat muun muassa alle yleisen linjan oleva palkankorotustaso, hoitajien tavoitteleman oman sote-tessin siirtyminen vasta seuraavalle sopimuskaudelle sekä kiky-tuntien poistuminen vasta lokakuussa.

Kunta-alan pääsopimuksen hyväksymisen kannalla olleissa liitoissa sopimusta pidettiin yleisen linjan mukaisena ja näissä oloissa kohtuullisena.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine arvioi, että kaikki neuvottelijat eivät näe samalla tavalla huonon taloustilanteen vaikutusta keskeneräisiin neuvotteluihin.

– Monien laskelmien mukaan sovintoesitys olisi ollut juuri sairaanhoitajille sopiva ratkaisu. Siinä oli muun muassa yhden prosentin järjestelyvara. Tehyn ja Superin ajama sote-sopimus olisi tullut voimaan 1.3.2022. JHL olisi ollut tyytyväinen hoitajasopimukseen, mutta sote-sopimusta varten pitää erikseen neuvotella muun muassa palkkauksesta ja työajoista, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Hän huomauttaa, että kunta-alalle vuonna 2015 kovaa iskeneestä kikystä olisi sovintoesityksessä päästy eroon lähes ilmaiseksi. Hinnaksi tulivat asiat, jotka ovat olleet jo nyt osin työnantajan käytössä: lomarahojen vaihto vapaisiin, jaksotyössä 11 tunnin yövuorojen laajempi käyttö ja neljän viikon tasoittumisjakson käyttäminen.

– Myös sovintoesityksen mukainen palkankorotuksen taso olisi ollut yli yleisen tason. Sopimuskuukausien hinta on sama kuin miesvaltaisella teknologiateollisuudella, mutta tässä korotuksessa ei ollut mukana vielä tarkoin rajattua sairaanhoitopiirien teho-osastojen koronalisää, joka koskisi muun muassa sairaanhoitajia ja lääkäreitä, Niemi-Laine sanoo.

Myös Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren pelkää, että neuvottelujen venyminen voi heikentää työntekijäpuolen neuvotteluasemia, jos koronan takia heikkevä taloustilanne iskee kovaa julkiseen sektoriin.

Hänen mukaansa nykyinen kunta-alan sopimusjärjestelmä mahdollistaa sen, että muut jäävät yhden panttivangiksi.

– Jukossa arvioimme, että korona ja sen myötä heikkenevät talousluvut tulevat syömään julkista sektoria. Siksi tekisimme sopimuksen mieluummin nyt kuin vasta esimerkiksi syksyllä, jolloin taloustilanne voi olla jo paljon nykyistä huonompi, Maria Löfgren sanoo.

Löfgren näkee, että kunta-alan, myös hoitajien, palkat ovat matalia ja korjausliike niihin ehdottomasti tarvitaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että neuvotteluissa tarvitaan kompromisseja. Täydellisen voiton sijaan pitäisi miettiä myös pieniä askelia, jotka vievät kohti lopullista tavoitetta.

– Tuntuu, että Tehy ja Super näkevät sopimusesityksissä vain huonoa. Mutta usein neuvotteluissa jostain pitää luopua, jotta saisi jotain uutta. Kompromissit pitää hyväksyä.

Helsingin Sanomissa pohdittiin tänään, pitäisikö Suomessa heikkenevän taloustilanteen takia jo miettiä tehtyjen työehtosopimusten avaamista.

Tosin sopimusten avaaminen kesken sopimuskauden on osapuolten niin sopiessa ollut tähänkin saakka mahdollista. Mutta Löfgren ei hyväksy sellaista mallia, jolla palkansaajat tähän painostettaisiin.

– Miksi työntekijät esimerkiksi sitoutuisivat työrauhaan, jos sen vastineeksi saadut työehdot eivät sitoisi? Tai ovatko työnantajat vastaavasti valmiita avaamaan huonossa taloustilanteessa tehdyt äärimaltilliset tes-korotukset, jos suhdanne kääntyy? Eli sitoutumaan siihen, että voitoista tuloutetaan palkansaajille enemmän kuin sopimuskorotukset velvoittavat, Löfgren kysyy.