Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin hallinnot olivat täysin yksimielisiä hylkäyspäätöksessään.

– Setti oli niin karu, ettei yksikään aidosti hoitajien etua ajava järjestö voinut hyväksyä tarjousta, Rytkönen painottaa Demokraatille.

Esitys oli hänen mukaansa täynnä rajuja heikennyksiä hoitajien työehtoihin. Pahimmasta päästä hän nostaa esille palkankorotukset, joiden taso olisi jäänyt alle yleisen linjan. Ylimääräiset kiky-tunnit olisivat poistuneet vasta lokakuussa.

Kolmanneksi “isoksi pahaksi” hän nostaa sen, että pitkään tavoiteltu sote-alan oma sopimus jäi jälleen toteutumatta.

Hoitajat olisivat halunneet myös palkanlisää sille ryhmälle, jonka perusoikeuksia on rajoitettu ja työehtoja heikennetty koronakriisin poikkeusolojen aikana valmiuslailla. Mutta…

– Tulikin aivan jäätäviä heikennyksiä hoitajille kriisin keskellä. Tällä hetkellä työnantaja saa siirtää työntekijän kahdeksaksi viikoksi toisiin tehtäviin. Esityksessä oli tarjous, että siirrot voisivat jatkua 7,5 kuukauden ajan ja palkkaa saisi laskea sen aikana. Se oli kirsikkana kakussa. Se siitä korona-lisästä, Rytkönen tuhahtaa.

Korona-lisä oli myös rajattu todella suppealle henkilöstöryhmälle.

– Työnantaja olisi saanut päättää täysin mielivaltaisesti keille lisä tulisi ja keille ei. Esimerkiksi vanhustenhoito oli jäämässä täysin ilman lisää.

Hoitajaliittojen juristit huomasivat lisäksi heti ison juridisen ongelman sovintoesityksessä. Tämä koski vaadetta, että kuntatyönantajan kanssa pitäisi sitoutua sopimaan maakuntien asioista.

– Mutta kun kuntatyönantajalla ei ole juridista mandaattia sopia tuleviin maakuntiin liittyvistä asioista. Jo pelkästään tämän takia sopimusesitystä ei voi hyväksyä, Rytkönen huomauttaa.

Tehyn puheenjohtaja huomauttaa, että hänen esiinnostamansa ongelmat olivat vain jäävuoren huippu.

– Olen hyvin järkyttynyt ja hämmentynyt siitä, että tällä tavalla Suomessa kohdellaan sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen hoitajia. Tämä vetää melko sanattomaksi. Tässä on suomalaisen yhteiskunnan arvostus sille porukalle, joka parhaillaan pitää meistä jokaisesta huolta. Työväen juhlana, vappuna, tällainen ratkaisuesitys tuli – tämä kertoo aika paljon, Rytkönen huoahtaa.

Kunta-alan työmarkkinakierros koskee 420 000 julkisen sektorin palkansaajaa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ilmoitti heti hoitajaliittojen päätöksen jälkeen, että se haluaa ryhtyä valmistelemaan erillisratkaisua KT Kuntatyönantajien kanssa – vaikka ilman sote-liittoja, pienemmällä porukalla.

Rytkönen ihmettelee, jos KT on siihen valmis.

– Kuntatyönantajat tekisi melkoisen ratkaisun, jos se tällaisessa tilanteessa päättäisi olla tekemättä noin 170 000 hoitajan kanssa sopimusta. Tuntuisi aika käsittämättömältä, että KT edes harkitsisi tämän porukan jättämistä sopimuksen ulkopuolelle.

Millariikka Rytkönen korostaa, että hoitajaliitot haluavat jatkaa ilman muuta neuvotteluja työehdoista.

– Vapaaehtoisen sovittelun kortti on nyt katsottu. Me olemme valmiita jatkamaan neuvottelupöydässä Kuntatyönantajien kanssa vaikka heti.