Oppositiopuolueeseen kuuluvana ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) pitää tilannetta erikoisena, sillä nyt joudutaan tekemään töitä poikkeuksellisesti sen eteen, että saadaan nimenomaan hallituspuolueet yksimielisiksi.

– Tämä on aika seko tilanne kaiken kaikkiaan tehdä tätä työtä, Kiljunen kuvaa.

Sisäpoliittisesti hän luonnollisesti haluaisi hallituksen kaatuvan – mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kaatuminen olisi katastrofi Suomelle, mitä Kiljunen ei taas toivo.

Suomi päätti äänestää YK:ssa sen puolesta, että Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla todetaan laittomiksi. Kiljunen tukee hallituksen linjaa, jota puolestaan on kritisoitu hallituspuolue perussuomalaisista ja kristillisdemokraateista.

Kiljunen näkee, että palestiinalaisalueiden miehitys olisi lakkautettava, jotta löytyisi aidosti kahden valtion malli.

– Kun kansainvälinen tuomioistuin on tästä kantansa sanonut, sen täytyy olla Suomen kanta silloin lähtökohtaisesti, koska me luotamme kansainväliseen oikeuteen, Kiljunen sanoo myös.

TASAVALLAN presidentti Alexander Stubb esitti YK:n yleiskokouksessa, että turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus tulisi poistaa.

Lisäksi hän haluaisi kasvattaa pysyvien jäsenmaiden määrää viidestä kymmeneen. Jo viikko sitten Stubb antoi myös Reutersin haastattelussa ymmärtää, että Venäjän jäsenyys turvallisuusneuvostossa pitäisi Ukrainan sodan vuoksi jäädyttää.

– Jos turvallisuusneuvoston pysyvä tai vaihtuva jäsen rikkoo YK:n peruskirjaa, sen äänioikeus olisi jäädytettävä. Päätös olisi viime kädessä tehtävä yleiskokouksessa, Stubb muotoili YK-kokouksen puheessaan.

Eilisessä Ylen A-Studiossa ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) kysyttiin, ovatko uudistusehdotukset Stubbin ideoita vai ovatko ne Suomen linja YK:n uudistamiseen.

Valtonen ei vaikuttanut vastaavan kysymykseen täysin suoraan.

– Tasavallan presidentti on ottanut tässä aktiivisen roolin nimenomaan oikeastaan tätä YK-viikkoa katsoen ja silmälläpitäen jotta voi käydä tällaisia ikään kuin hyvin hyvin substanssipohjaisiakin keskusteluja eri maiden kanssa ja eri päämiesten kanssa ja niin hän on toiminut ja mielestäni hän on saanut tässä hyvää keskustelua aikaiseksi, Valtonen sanoi.

Demokraatti ei tänään tavoittanut Valtosta tarkentamaan näkemyksiään Stubbin avauksista.

ENTINEN ulkoministeri, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) totesi samassa A-studion lähetyksessä, että ulkoasiainvaliokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että juuri eduskunnalle jätetyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selontekoon ei ole kyseisiä uudistuslinjauksia sisällytetty.

– Tietysti jos sitten ajatellaan, että nämä ovat linjauksia, joita yhdessä Suomi ajaa sinne kohti sitä turvaneuvostokampanjaa, niin olisi varmaan, että niistä käytäisiin keskustelua ja varmaan tässä selonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta sitä käykin, Haavisto lausui ilmoittaen tämän jälkeen pitävänsä kuitenkin hyvänä, että asioista puhutaan.

– Hyvä olisi minusta, että Suomessa ajettaisiin yhteen nyt nämä ajatukset, millä turvaneuvostokampanjaa ruvetaan käymään, koska kansanedustajat liikkuvat maailmalla, ministerit liikkuvat maailmalla, presidentti liikkuu maailmalla, niin tässä kannattaa miettiä se yhteinen linja, hän lisäsi.

Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi 2028.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan seuraavasti: “Turvallisuusneuvoston nykyinen kokoonpano ei edusta geopoliittista todellisuutta. Suomi pitää tärkeänä, että turvallisuusneuvoston uudistamisesta neuvoteltaisiin nykyistä määrätietoisemmin. Turvallisuusneuvoston laajentamisen ei tule kuitenkaan laajentaa veto-oikeutta.”

DEMOKRAATIN tiedossa on, että ulkoministeriössä katsotaan Stubbin kantojen olleen tiedossa eli niitä on katsottu yhdessä, ne myös edustavat Suomen kantojen jatkumoa. Presidentin näkemys äänioikeuden jäädyttämiseen liittyen taasen on ollut osa eurooppalaista pohdintaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd.) mukaan ulkoasiainvaliokunta ei ole käsittelyt Stubbin YK-puhetta eikä siinä olevia linjauksia koskien turvallisuusneuvostoa. Tasavallan presidentillä ei ole toisaalta edes velvollisuutta informoida eduskuntaa.

– Nämä konkreettiset linjaukset eivät olleet meillä keskusteluissa, mutta kyllä tasavallan presidentti on informoinut ulkoasiainvaliokunnan johtoa tästä asiasta. Olen ollut tietoinen tästä.

Kiljunen vahvistaa, että hän on keskustellut läpi Stubbin tekemät avaukset, mutta ei avaa keskustelun sisältöä.

– Se on ollut minun ja presidentin välistä keskustelua.

Kiljunen tunnistaa reformikeskustelun tarpeen todeten, että on hyvä tehdä avaukset, jotka Stubb turvaneuvoston kehittämiseksi teki. Hän myös muistuttaa, että avaukset ovat vuosikymmenten varrelta tuttuja YK:n käytäviltä.

Kiljunen toteaa, että aploideista päätellen YK:n enemmistö myös selkeästi tuki Stubbin ajatustapaa.

Siihen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei ota kantaa, olisiko ajatukset pitänyt kirjata hallituksen selontekoon. Hän muistuttaa, että kyseessä on nimenomaan hallituksen selonteko. Hän kuitenkin olettaa, että ulkoasiainvaliokunta tavalla tai toisella huomioi Stubbin avaukset selontekoa käsitellessään.

KILJUNEN kommentoi jo viikko takaperin Stubbin Reutersin haastattelua Ilta-Sanomille.

Lehden jutun perusteella Stubbin YK-muotoilut ainakin joltain osin sisälsivät Kiljuselle myös yllätyksellistä elementtiä, vaikka keskustelua oli käytykin.

Kiljunen kehui Stubbin avausta Ilta-Sanomillekin.