SDP:n eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.).

– Mistä puhumme, kun puhumme ennallistamisasetuksesta? Puhumme Suomen luonnosta, sen monimuotoisuudesta, lajirikkaudesta ja sitä uhkaavasta luontokadosta. Tämä on aikakautemme suuri haaste ilmastonmuutoksen rinnalla. SDP etsii sitoutuneesti kestäviä ratkaisuja molempiin. Ympäristönsuojelussa on tehty paljon jo tähänkin asti, mutta vielä on tehtävää, Kiljunen aloitti.

Hän painotti SDP:n yhtä lailla korostavan, että sen keinoista ja niiden kustannustehokkuudesta on syytä vielä keskustella.

– Metsäsektorilla on yhä keskeinen merkitys Suomen koko kansantaloudelle ja työllisyydelle.

Toisaalta Kiljunen sanoi, että metsillä on muukin arvo kuin taloudellinen.

– Metsämme ovat lukuisten eläin- ja kasvilajien koti ja merkittävä ekologinen ympäristö. Ilmastopolitiikan kannalta metsät sitovat hiiltä. Ne hillitsevät eroosiota ja valumia sekä pidättävät melusaastaa ja pölyä. Ne ovat myös virkistäytymisen ja harrastusten kohde.

KILJUNEN summasi, että ennallistamistavoitteet voidaan ja pitää toteuttaa vastuullisesti.

– On tärkeää varmistaa kansallinen liikkumavara, sillä luontoympäristöt ja suojeluun liittyvät haasteet vaihtelevat eri jäsenmaiden välillä. Kussakin maassa on paras paikallistuntemus sopivimmista keinoista. Tulee muistaa, että EU:n päätöksenteossa metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ennallistamistoimien kustannusten jaon täytyy olla kohtuullista ja oikeudenmukaista jäsenmaiden välillä.

– Yksi luonteva tapa ohjata ennallistamista olisi asetuksen sijaan laatia direktiivi. Tämä antaisi jäsenmaille enemmän kansallista liikkumatilaa. Jos pysytään asetusmuodossa, tulee kansallinen liikkumavara varmistaa neuvotteluprosessissa, mikä myös on valtioneuvoston kanta, Kiljunen sanoi.

Hän totesi opposition väittävän välikysymyksessään, että hallitus on sitoutunut ennallistamisvelvoitteisiin ilman kattavaa arviointia.

– Väite on outo- Emme ole vielä sitoutuneet mihinkään. On mitä suurin tarve lisätiedolle ja täydentäville arvioille, Kiljunen jatkoi.

KILJUSEN mukaan tietää, että tavoitteiden konkreettisesta sisällöstä käydään Eurooppa-neuvostossa pitkät neuvottelut.

– Niihin hallitus haluaa täysimääräisesti ja kaikella tarmolla osallistua, toisin kuin oppositio, joka julistaa jo etukäteen Salomonin tuomionsa, ”Ei”. Kun kaikkeen suhtautuu kielteisesti, jää kovin vähän villoja keskusteluun ja välineitä vaikuttaa. Näin sulkee itsensä ulos neuvotteluista jo ennen kuin ne ovat kunnolla alkaneet.

– Hallitus haluaa vaikuttaa, ei väistää. Jos lopputulos ei ole hyväksyttävissä, voidaan neuvottelujen jälkeen aina äänestää vastaan.

Kiljusen mukaan opposition jyrkän ”ein” takaa pilkistää ketunhäntä.

– Välikysymyksen ydin ei ole metsissä tai kansallisessa edussamme, vaan hallituksen horjuttamisessa. Tämä tehdään tilanteessa, jossa tarvitaan vakautta ja yhtenäisyyttä sekä Suomessa että Euroopassa, hän epäili.

Kokoomusta hän syytti pikkupolitikoinnista.

– Puolue väittää hallituksen rivien rakoilevan. Kohtuu kaikessa. Olisiko paikallaan, että kokoomus ennen kuin jakaa hyviä ohjeitaan muille, saisi ensin omat rivinsä järjestykseen. Kun tässä on kuunnellut kokoomusjohtajien puheita, tuntuu siltä, että he ovat eri mieltä itsensä kanssa. Yksi puhuu yhtä ja toinen toista. Ottaako tästä Ellun kanakaan selvää?