Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kiristyvätkö väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistukset? – Häkkänen lupaa selvityksen pian

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Oikeusministeriön selvitys väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusten koventamisesta valmistuu tammikuun loppuun mennessä. Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan siinä keskitytään erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten arvointiin.

– (Selvitetään) pitäisikö tiettyjen nimikkeiden rikostunnusmerkistöjen kohdalla tehdä tarkennuksia tai rangaistusasteikkoihin tehdä kiristyksiä, sanoi tiistaina Riihimäen vankilassa Rikos ja rangaistus -päivässä vieraillut Häkkänen.

Hän huomautti, että pitkillä rangaistuksilla ei tutkimusten perusteella välttämättä ole ennaltaehkäisevää vaikutusta intohimorikoksiin tai rikoksiin, joita tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Toisaalta taas suunnitelmallisia tekoja, kuten talousrikoksia, pelote rangaistuksesta voi ehkäistä, hän lisäsi.

– Kiinnijäämisriski on yksi, mikä pitää arvioida. Jos se on olematon, niin kovatkaan rangaistukset eivät paranna turvallisuutta ja vähennä rikollisuutta.

Selvityksen yhteydessä valmistellaan Häkkäsen mukaan myös eri vaihtoehtoja sakon muuntorangaistukseksi esimerkiksi myymälävarkauksien kohdalla, jolloin maksamatta jäänyttä sakkoa ei muuteta vankeudeksi.

– Miten voitaisiin varmistaa, että myös näissä tapauksissa tulisi oikeudenmukainen rangaistus?

Häkkänen sanoo, että selvityksen valmistumisen jälkeen seuraa lausuntokierros ja kokonaisuuden on tarkoitus olla kasassa maaliskuussa.

Lisää aiheesta

– Kehysriiheen mennessä meillä olisi kasattuna rangaistuspolitiikkaan liittyvä paketti.

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomituista joutui vankilaan seitsemän prosenttia.

Kaikki seksuaalirikoksiin taipuvaiset eivät saa apua vaikka haluaisivat, sanoo Riihimäen vankilan psykologi Mikko Ylipekka. Syynä on se, että kuntoutusohjelmat tavoittavat lähinnä ne, jotka on tuomittu vankilaan.

– Jos tuomitaan pelkästään ehdollista vankeutta, ei ainakaan Rikosseuraamuslaitos pysty tarjoamaan mitään, Ylipekka sanoo STT:lle.

Esimerkiksi törkeästä raiskauksesta tuomitaan ehdotonta vankeutta lähes aina. Vuonna 2016 annetuista rangaistuksista 98 prosenttia oli ehdotonta. Perusmuotoisissa raiskauksissa kiven sisään tuomittiin 43 prosenttia rangaistuksen saaneista.

Sen sijaan lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vankeusrangaistukset ovat harvinaisempia. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomituista joutui vankilaan seitsemän prosenttia ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomituista 57 prosenttia.

Luvut käyvät ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksesta.

Ylipekka pitää nykytilannetta ongelmallisena. Hänen mukaansa riskiarvioinnin ja kuntoutuksen pitäisi olla saatavilla jo pelkän huolen perusteella.

– Vaarana on, että apua saatetaan tarjota vasta, kun on uusinut rikoksensa.

Seksuaalirikoksista tuomituista 5–10 prosenttia tekee tutkimusten mukaan myöhemmin uuden rikoksen.

Suomessa käytettävästä Stop-kuntoutusohjelmasta on Ylipekan mukaan tehty tähän mennessä yksi tutkimus, jonka mukaan uusiminen laskee reilusta kymmenestä prosentista noin viiteen prosenttiin kuntoutuksen käyneillä kohonneen uusintariskin vangeilla.

Ylipekka huomauttaa, että tutkimus tehtiin melko pienellä, noin 300 ihmisen joukolla. Tilastollisesti merkittävän tuloksen saamiseksi asiaa pitäisi tutkia suuremmalla joukolla, hän sanoo.

Uusimisriskiä lisää, jos aiempi uhri ollut poika tai mies.

Rikoksen uusimisriskin arvioiminen alkaa Ylipekan mukaan pysyvien tekijöiden kartoittamisella. Se voidaan tehdä melkein kokonaan tapaamatta ihmistä.

– Melkein koko arvio voidaan tehdä asiakirjojen perusteella kiinnittämällä huomio niihin asioihin, jotka ennustavat kohonnutta uusimisriskiä, mutta joihin ihminen ei pysty enää vaikuttamaan.

Rikoksen uusimista ennustavat muun muassa tekijän nuori ikä, aiemmat seksuaalirikokset ja aiempi rikollinen käyttäytyminen yleisesti, jos uhri on ollut tekijälle tuntematon ja jos uhri on ollut poika tai mies, Ylipekka luettelee.

Pysyvien tekijöiden kartoittamisen jälkeen pyritään löytämään ne tekijät, jotka ovat kuntoutuksella muutettavissa.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomituista 28 prosentilla on Ylipekan mukaan matala uusimisriski.

– Kohonnut riski on arviolta noin 70 prosentilla seksuaalirikoksesta tuomituista vangeista.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE