Huolenaiheeksi hän nostaa kuitenkin inflaation kehityksen, hänen mukaansa inflaatio on yhä vaimeaa koko euroalueella.

– Mutta kun muut indikaattorit ovat positiivisia, niin matalasta-inflaatiosta ei ole syytä suureen huoleen. Tästä huolimatta Suomelle olisi tärkeää saada asia korjattua. Inflaatiota voi verrata öljyyn, sen puuttuminen vähentää talouden joustokykyä, Liikanen toteaa.

Liikanen esitti näkemyksiään tänään talousvaliokunnan Helsingissä järjestämässä julkisessa kuulemisessa. Hänen mukaansa Suomen talouden kasvua verrattaessa muihin EU-maihin, voidaan vihdoinkin sanoa, että Suomella menee hyvin.

Liikanen kuitenkin muistuttaa, että Suomi pääsi globaaliin talouskasvuun mukaan varsin myöhäisessä vaiheessa ja takaa-ajettavaa riittää.

Tällä hetkellä talouden kasvu tuntuu olevan laaja-alaisella pohjalla. Positiivista Liikasen mukaan on ennen kaikkea se, että investointien voidaan nähdä laajentuneen myös teollisuuden piiriin.

Liikanen kuitenkin korostaa, että talouden saralla ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun 1970-luvulla 2 prosentin kasvua pidettiin lähes taantumana, nykyisin se nähdään hyvänä kasvuna. Hän pitää työllisyysasteen parantamista aivan keskeisenä keinona talouden vauhdittamiseksi.

Liikanen nosti tilaisuudessa esiin myös kesällä hänet itsensä yllättäneen uutisen siitä, että tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

– Jotta tutkimuksessa voidaan hypätä eteenpäin, vaaditaan valtavasti tutkimusresursseja. Jatkuvasti tarvitaan lisää rahaa, jotta saataisiin enemmän aikaan. Tätä kautta investointien tuotto onkin mennyt kansainvälisesti alaspäin.

Kuulemisessa nousi esiin myös kryptovaluutat ja niiden tulevaisuus. Krypotvaluutoilla tarkoitetaan digitaalisia valuuttoja, joita hankitaan ”louhimalla” algoritmeilla bittiavaruudesta.

Kryptovaluuttojen arvoa ei takaa mikään taho, vaan niiden arvo määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla, eikä esimerkiksi keskuspankit voi pyrkiä ohjailemaan niitä. Tunnetuin valuutta on Bitcoin.

Liikasen mukaan kryptovaluutat ovat iso kysymys, jotka kuitenkin vaativat vielä paljon työtä. Hän korostaa ongelman ytimenä olevan se, että mikä maksuväline on laillinen viimekädessä.

– Jos esimerkiksi puhutaan isoista kaupoista, niin uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Liikanen kertoo Suomen pankin pyrkineen varautumaan valuuttojen suosion kasvuun. Hän kuitenkin itse uskoo, että lailliset varmistetut maksuvälineet tulevat pitämään pintansa, mutta sen rinnalle voi nousta kryptovaluuttoja, joita voi käyttää arkisissa tilanteissa.

Myös Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen nousi esiin kuulemisessa. Liikanen korosti, että Nordean siirtäessä kotinsa Suomeen, maan pankkisektorin koko kasvaa 400 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä on tietysti merkittävä muutos Suomelle, hän totesi.

Nordea kertoi keskiviikkona siirtävänsä kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Pankin mukaan päätös perustui arvioon siitä, missä yhtiöllä on parhaat edellytykset kasvaa. Konsernijohtaja Casper von Koskull totesi, että Suomen jäsenyys EU:n pankkiunionissa oli yksi tekijä arviossa.

Hänen mukaansa Nordean pääkonttorin siirtymisen välittömät vaikutukset Suomen rahoitusjärjestelmä vakauteen ovat kuitenkin vähäisiä. Mediassa on esitetty myös huolestuneita puheenvuoroja Nordean muutosta. Sen on sanottu kasvattavan huomattavasti Suomen pankkisektorin riskejä. Liikanen toppuuttelee huolta.

– Nordean valvonta siirtyy Euroopan keskuspankin yhteydessä toimivan pankkiunionin yhteisen pankkivalvonnan piiriin ja tämä tuo aikamoisen turvan. Samoilla säännöillä valvotaan kaikkia.

– Lisäksi osakkeiden ja velkakirjojen omistajat kantavat ensisijaisesti vastuun pankin kriisinratkaisun kustannuksista.

Samalla hän kuitenkin toivoo, että talletussuoja-asiassa edetään kansainvälisesti ja, että se saataisiin EU:ssa aikaan. Sijoittajan vastuu sekä korkeamman pääoman vaatimukset ovat vieneet järjestelmää pitemmälle.

Liikasen mukaan Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi pankkiunionin piiriin. Tätä hän piti ykköstavoitteena.

– Se, että Nordea on pankkiunionin piirissä, on rahoitusjärjestelmän merkittävä vakaustekijä. Mutta tietysti myös se, että pääkonttori tuli myös Suomeen, se on positiivinen asia.

Suomalaiset veronmaksajat voivat hänen mukaansa siis nukkua yönsä turvallisesti, vaikka Nordean pääkonttori Suomeen siirtyykin. Tarkemmin Liikanen ei kuitenkaan lähde määrittelemään, mitä positiivisia vaikutuksia pääkonttorin siirtymisestä mahdollisesti syntyy.