Toimituksen kommentit
6.9.2017 15:02 ・ Päivitetty: 3.11.2017 14:50
Kommentti: ”Paska Suomi” ei uskonut Liberan Pursiaista vaan tuki Meyerin Turun telakkaa
Uusoikeiston uskontunnustuksen viisi kohtaa: 1.) Valtio pois, 2.) Laissez-faire, 3.) Kyllä markkinatalous korjaa virheensä – joita se ei oikeastaan tee, 4.) Palkkaerot ovat hyväksi, 5.) Verotus ja yleissitovuus ovat perkeleestä.
Ja jos joku yrittää vastaan vängätä, muista Venezuela-kortti.
Sillä ajan henki nyt on olla kova, kylmä – ja tiukasti oikealla. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen on.
Pursiainen on ottanut oikeiston punkkarin roolin haukkumalla kaikkea mikä liikkuu satavuotiaaassa Suomessa.
Paska Suomi -kirjassa (2017, Tammi) Pursiainen nimeää yrittäjähenkisen valtion esimerkiksi vasemmiston talousajattelun ”tyhmistymisestä”.
Kirjan perusteella Pursiaisen ajatus lähtee siitä, että kun valtio tukee talouden toimijoita – vaikkapa työpaikat säilyttääkseen – niin sehän on sosialismia.
”Yrittäjähenkinen valtio olisi vauhdikkaasta nimestään huolimatta paluu vanhan ajan teollisuuspolitiikkaan, jonka epäonnistuminen tiedetään kaikkialla muualla kuin työ- ja elinkeinoministeriössä”, Pursiainen tietää.
Lisää aiheesta
Tuolla ”vanhan ajan teollisuuspolitiikalla” Suomi nousi sotavuosien jälkeen, selvisi sotakorvauksista ja teki vertaansa hakevan loikan agraariyhteiskunnasta valtioksi, jossa yhä useampi kansalainen sai leivän teollisuuden työpaikoista.
Samalla myös teollisuuden haarojen kirjo kasvoi vauhdilla noina vuosikymmeninä. Valtionyhtiöillä oli merkittävä rooli, etenkin investoijana. Valtio tuki myös yksityisiä yrityksiä ja niiden investointeja.
Tasa-arvon edistyminen tuskin olisi toteutunut luottamalla pelkästään vapaisiin markkinavoimiin ja niiden hyvään tahtoon. Se ei ollut pelkkää surkeaa pysähtyneisyyden aikaa.
Pursiaisen mielestä valtiolähtöiset ratkaisut ovat jäänne sosialismista.
Tänään tuli taas uutisia ”sosialismin” rintamalta.
Vuonna 2014 valtio osti yhdessä saksalaistelakka Meyer Werftin kanssa Turun telakan STX Europelta. Tästä sai sulan hattuunsa silloinen kokoomuslainen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Syystäkin. Valtio sitoutui pääomittamaan uutta telakkayhtiötä.
Liberan Pursiaisen mielestä valtion ei olisi missään nimessä pitänyt osallistua Turun telakan pelastamiseen. Sen hän tekee selväksi Kauppalehden haastattelussa (1.9.).
Hänen mukaansa yksittäisten yritysten pelastaminen tällaisilla operaatioilla ei ylipäätään pitäisi olla mahdollista.
– Miksi valtion rahoilla tekohengitetään konkurssikypsiä yrityksiä? Huomattavasti järkevämpää olisi päästää kannattamattomat yritykset konkurssiin, hän julisti.

Heikki Pursiainen.
Telakalla pyyhkii nyt hyvin, suorastaan erinomaisesti. Tuorein uutinen investointien kaksinkertaistamisesta tuli tänään.
Telakan jatkaminen oli kipeästi kaivattu piristysruiske taantumaan vajonneessa Suomessa. Sen menestys on heijastunut positiivisena vireenä laajemminkin koko läntiseen Suomeen. Työpaikat pelastuivat ja uusia tulee koko ajan, kuten tämän päivän investointiuutinen kertoo.
Pursiaisen mielestä valtion ei olisi missään nimessä pitänyt osallistua Turun telakan pelastamiseen.
Liberan Pursiainen ei ole vakuuttunut. Väärin pelastettu.
– Kukaan ei voi tietää, oliko jonkin yksittäisen yrityksen pelastaminen rahojen vaihtoehtoista käyttöä hyödyllisempää vai ei, hän kommentoi KL:ssa.
Se kuitenkin Pursiaisen mukaan tiedetään, että yleensä konkurssikypsien yritysten pelastaminen on haitallista.
– Siksi järjestelmä, jossa kannattamattomien yritysten annetaan mennä konkurssiin, on pitkällä tähtäimellä parempi kuin sellainen, missä poliitikkojen on mahdollista pelastaa veronmaksajien rahoilla yksittäisiä yrityksiä poliittisesti suosituilla toimialoilla, hän jatkoi lehdelle.
Meyerin Turun telakan pääluottamusmies Osmo Salo ei nähnyt aihetta yhtyä muodikkaaseen kyynisyyteen.
– Investoinneilla on positiivisia vaikutuksia henkilöstöön. Henkilöstöä ja luonnollisesti myös asiantuntijoita tarvitaan. Ollaan tyytyväisiä, että ihmiset saavat työpaikkoja, hän myhäilee.
Telakan toimitusjohtaja Jan Meyer arvioi keväällä, että telakan työntekijöiden määrä kasvaa yli 2 000:een ja työllistämisvaikutus noin 20 000:een vuoden 2018 loppuun mennessä. Meyer Turku aikoo kasvattaa telakan tuotannon kolminkertaiseksi vuoden 2014 tasosta.
Miksi valtion rahoilla tekohengitetään konkurssikypsiä yrityksiä? penäsi Pursiainen.
Ehkä Turun telakan työntekijät perheineen voisivat vastata? Samoin kuin Varsinais-Suomen Ely-keskus ja telakan monet alihankkijat.
Liberan toiminnanjohtajan mielestä yksittäisten yritysten pelastaminen tällaisilla operaatioilla ei ylipäätään pitäisi olla mahdollista. Myöskään tuloerojen kaventaminen ei saa olla poliittinen tavoite, hän linjaa. Haiskahtaa sosialismille. Lähes Venezuelaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.