Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

Kirja-arvio: Ryhmäytymisen aikakausi

Sukupuolivähemmistöjen Pride-kulkueiden voimallinen esilletulo kakkialla maailmassa on ollut viime vuosikymmenten vahva identitettiin liittyvä ryhmäytymisilmiö.

Francis Fukuyama on tunnettu vuonna 1992 ilmestyneestä kirjastaan Historian loppu. Kirjassa hän esittää, että ideologioiden taistelu on päättynyt liberaalin demokratian lopulliseen voittoon. Kirjan taustalla on kylmän sodan päättyminen, Berliinin muurin kaataminen ja siirtyminen vapaaseen markkinatalouteen.

Pekka Wahlstedt

Uusi Identiteetti-kirja osoittaa että Fukuyama on avoin ja muuntumiskykyinen filosofi, sillä se poikkeaa paljon Historian lopusta. Identiteetin pääteemana on nykyinen ihmisten jakautuminen tai pirstoutuminen erilaisiin pieniin suljettuhin ryhmiin, terroristeista, rasisteista ja sukupuolirajojen rikkojista sosiaalisen median heimoihin ja nationalisteihin.

KIRJAT
Francis Fukuyama:
Identiteetti – arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka
Docendo 2020

Vieläkin usein selitetään asioita, eritoten negatiivisia, vain talouden näkökulmasta: puute ja köyhyys ajavat ja jakavat ihmisiä yhteiskunnalle ja toisilleen vihamielisiin ryhmiin.

Fukuyaman mukaan ihmisiä ajaa niihin myös  arvostuksen ja tunnustuksen tarve. Etenkin eurooppalaiselle ihmiselle on uudelta ajalta lähtien muodostunut sisäinen ja ympäristöstä erillinen minuus, joka vaatii tunnustusta osakseen. Vaatimus yhtäläisestä ja yleisestä ihmisyyden tunnustamisesta lähtee tästä: jokainen ihminen on ainutkertainen ja -laatuinen yksilö, jonka arvo muiden tulee tunnustaa.

Mutta silti: nationalismi ja uskontohan ovat totalitaarisia. Fukuyaman mukaan liiallinen vapaus ja yksilöllisyys ruokkii irrallisuuden, abstraktisuuden ja merkityksettömyyden tunnetta, eikä yksilö enää tiedä mitä vapaudellaan tekisi. Samanmielisten ryhmä tarjoaa tunnustusta ja arvostusta yksilön identiteetin tueksi.

Arvostuksen kaipuu

Kirjan alaotsikkoon nostettu aunan politiikka viittaa Euroopan ulkopuolisten kansojen katkeruuteen siitä, että niitä pidetään vähempiarvoisina, kuten vanhan siirtomaapolitiikan aikoina. Euroopan sisällä eri marginaaliryhmät taistelevat arvostuksesta, ja myös – 1800-luvun proletariaattiin verrattuna hyvinvoivat työläiset vaativat – tietoisesti tai tiedostamattaan – työtaisteluillaan palkan lisäksi arvostusta ja tunnustusta työlleen ja identiteetilleen.

Nationalismi tarjoaa samastumiskohteen kaikille. Donald Trumpin julistus “Tehdään Amerikka suureksi jälleen” ilmentää talouden lisäksi amerikkalaisen identiteetin nostamista Kiinan ja muiden idän jättiläisten varjosta – arvostuksen kaipuu selittää sitä, että Trumpia äänestivät myöskin miljoonat pienet ja näkymättömät amerikkalaiset. Maahanmuuttajat koetaan uhkaksi enemmän kansalliselle identiteetille kuin työpaikoille.

Fukuyaman ajatuksia voi viedä pidemmällekin. Nykyään valitellaan että rikkaat vain rikastuvat ja heidän ahneutensa kuilu on pohjaton. Mutta ” ahneus” on aika epämääräinen käsite ja leimaa enemmän kuin selittää. Rikkaat käyttävät vain murto-osan varoistaan ja piiloittavat suurimman osan Roope Ankan tavoin rahasäiliöön.

Rikkaiden menettelyn taustalla lienee enemmän identiteetti kuin ahneus. Rikkauden avulla saa arvostusta ja kunnioitusta osakseen – ja näin ympäristöllä on osuutensa rikkaiden halussa haalia jättiomaisuuksia.

Syynä ovat myös ja ehkä eniten ne, jotka kovaan ääneen paheksuvat rikkaiden rikkautta. Rahan vallan kriitikot – rahan olemuksen tutkimiselle elämänsä omistanutta Marxia myöten – arvostavat kohdettaan, käänteismuodossa. Äskettäin ilmestyi kirja Huipputuloiset, joka oli enemmän ja näkyvämmin esillä mediassa kuin mitkään julkkisten seksipaljastukset konsanaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE