Väestörekisterikeskuksen (VRK) mukaan vielä vuonna 1995 rekisteröitiin yli 18 900 kirkollista vihkimistä, kun taas viime vuonna niitä oli enää reilu 10 200.

Samaan aikaan siviilivihkimisten määrä on noussut lähes 6 500:sta viime vuoden noin 14 600:aan.

Tänä vuonna ero on näyttänyt jyrkkenevän, sillä heinäkuun 28. päivään mennessä noin 36 prosenttia avioituneista oli valinnut kirkollisen vihkimisen. Viime vuonna avioliitoista 40 prosenttia solmittiin kirkollisella vihkimisellä.

Evankelis-luterilainen kirkko on kokenut eroamispiikkejä, mutta se yksin ei selitä kirkollisten vihkimisten vähenemistä. Tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki Kirkkohallituksesta kertoo yhä useamman kirkkoon kuuluvista valitsevan siviilivihkimisen.

Vielä viime vuonna evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet valitsivat useammin kirkollisen kuin siviilivihkimisen, selviää kirkon tilastoista.

Erot eivät kuitenkaan ole järin suuria, ja Helsingin hiippakunnassa siviili- ja kirkollisten vihkimisten määrät jakautuivat tasan.

Perinteet kannattelevat kirkollisia vihkimisiä?

Viime vuonna kuudessa maakunnassa solmittiin enemmän avioliittoja kirkollisella kuin siviilivihkimisellä. VRK:n tilaston mukaan joukkoon kuuluivat kaikki neljä pohjalaismaakuntaa sekä Lappi ja Satakunta.

Myös evankelis-luterilaisen kirkon tilastot näyttävät, että sen jäsenet suosivat kirkollista vihkimistä selvästi enemmän pohjalaismaakuntia sisältävien hiippakuntien alueella.

Oulun hiippakunnassa yli 63 prosenttia ja Lapuan hiippakunnassa yli 62 prosenttia kirkon jäsenistä valitsi viime vuonna kirkollisen vihkimisen.

Lapuan hiippakunnan hiippakuntapastori Jaakko Antila uskoo, että perinteikkyys selittää osin kirkollisten vihkimisten määrää alueella: alueella tavataan käydä rippikoulu ja pitää kirkollinen vihkiminen.

– Toki herätysliikkeiden asema näkyy sitoutumisessa seurakuntiin ja kirkollisessa vihkimisessä. Täällä on edelleen vahvaa kansankirkollisuutta, vaikka muutosta on nähtävissä, Antila pohtii.

Antilan mukaan yhteenkokoontumisen perinne elää Lapuan hiippakunnan seurakuntien toiminnassa.

– Se taas liitetään kirkkohäihin, täällä kun on varsinkin aiemmin järjestetty isoja häätilaisuuksia kirkossa. Pieniä häitä kaipaavat valitsevat usein siviilivihkimisen, mutta myös kirkollinen vihkiminen on mahdollista toteuttaa pienimuotoisesti.

Parin kuukauden jono

Siviilivihkimisiä tehdään selvästi eniten Uudellamaalla.

Viime vuonna Uudellamaalla lähes 5 000 miestä solmi avioliiton siviilivihkimisessä, ilmenee VRK:n tilastoista. Naisten vastaava määrä oli sata vähemmän.

Uudenmaan maistraatin Helsingin yksikön henkikirjoittaja, todistajapalvelutiimin esimies Marjo Valkonen kertoo, että vihkimisajat ovat yleensä varattu noin kaksi kuukautta eteenpäin.

Kesällä virka-ajalla tapahtuvat vihkiajat varataan nopeasti, kuten myös virka-ajan ulkopuoliset viikonloppuajat.

– Joskus viikonloputkin ovat täyteen varattuja, eikä ole yhtään vihkijää, joka voitaisiin laittaa liikenteeseen – ainakaan jollei pari ole hyvin joustava vihkiajan suhteen, Valkonen kertoo.

STT–JOHANNA LATVALA