Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi asiasta juuri päättyneessä tiedotustilaisuudessaan.

Kiurun mukaan rahaa on nyt luvassa 141 miljoonaa euroa hoitoonpääsyn nopeuttamiseen sekä mielenterveyspalvelujen parantamiseen. Jo aiempi satsaus oli päälle 100 miljoonan euron.

Kiuru painotti, että sote-uudistus on sekä rakenteellinen että sisällöllinen uudistus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niitä tehdään yhtä aikaa.

– Palvelujen sisältöjen kehittäminen systemaattisesti koko Suomessa tapahtuvana laajana kehittämishankkeena sitoo sekä sisältö- että rakenneuudistuksen tavoitteellisesti yhteen, hän summasi.

Sote-lakien voimaantulon myötä, vuodesta 2023 alkaen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastus-toimen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle.

Tarkoituksena on tänään laittaa kentälle lisää rahoitusta sisältöuudistusten toteuttamiseen.

Niin kutsutuissa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa sisältöuudistus toteutuu ennen kaikkea palveluiden kehittämisessä perustasolla.

– Kysymys on nimenomaan siitä, että saisimme yhden luukun periaatteella enemmän irti moniammatillisesta yhteistyöstä, Kiuru totesi ja lisäsi, että myös kotipalveluita parannetaan.

141 miljoona valtionavustushaun pottiiin vuosille 2021–2023 kiinnipääsy ei edellytä omarahoitusosuutta. Rahoituspäätökset tehdään vuoden lopussa.

Kiuru sanoi, että jos hanke ei sisällä uskottavaa saatavuuden parantumista lääkärille tai mielenterveyspalveluihin pääsyn parantamiseksi, sitä ei hyväksytä.

– Jos tästä ei synny vaikuttavuutta, jota voidaan mitata, olemme valmistautuneet myös siihen, että rahat voidaan kerätä takaisin, Kiuru totesi.

Toisin sanoen, jos hoitoonpääsy ei nopeudu eivätkö mielenterveyspalvelut kehity, rahat peritään takaisin.

Hallitus on kertonut tavoittelevansa seitsemän päivän hoitotakuuta. Tätä tavoitetta on hankaloittanut ja siirtänyt koronakriisi.

– Ikävä kyllä on sanottava, että meidän 7 päivän hoitotakuu on ollut vielä aika kaukainen haave. Meidän hoitoonpääsy on toteutunut lähes 43 prosentissa suomalaisista kunnista. Toiset ovat siis pystyneet tähän, toiset eivät. Eroa ei ole siinä, onko kyse pienistä kunnista, Kiuru sanoi ja viittasi vuoden 2019 kevään tilanteeseen.

Seuraavassa ministeri esitteli käppyröitä, joiden mukaan tänä keväänä on kuitenkin päästy jo noin 63 prosenttiin hoitoonpääsyssä 7 päivässä. Nousua voi myös selittää se, että ihmiset eivät ole hakeutuneet hoitoon koronan vuoksi. Toisaalta samaan aikaan koronakriisi on estänyt hoitoonpääsyä nimenomaan niillä alueilla, joissa perustason toiminta on ruuhkautunut.

Kiuru tulkitsee kuitenkin, että kentällä systemaattinen työ myös hoitoonpääsyn parantamiseksi on jo alkanut kantaa tulosta. Käyrä on alkanut parantua samaan aikaan, kun vaikuttavuutta on tuettu taloudellisesti.

Myös odotusaikaa hammaslääkärin vastaanotolle on saatu lyhennettyä. Odotusajat ovat Kiurun mukaan silti yhä ”hävyttömän pitkät”.

Kiuru sanoi, että hallitus haluaa yhä säätää 7 päivän hoitotakuun lakiin. Asia on Kiurun mukaan budjettiriihessä auki ja liittyy siihen, kuinka paljon hoitoonpääsyyn parantamiseen ja hoitovelan purkuun on rahaa.

– Jos sitten kysytte seuraavaksi, olemmeko yhä rakentamassa tähän valtakunnallista vipuvartta, jolla käytännössä vähintäänkin silloin koko kenttä sitoutuu 7 päivän hoitoonpääsyyn, vastaus on, että kyllä me olemme yhä esittämässä, että hallitus säätää 7 päivän hoitotakuusta sitovasti lakiin. Nyt me olemme toista kertaa kannustamassa kenttää tekemässä vapaaehtoisesti tämän muutoksen. Kuten näette, sieltä lähes 43 prosentista on tultu lähes 63 prosentin tasoon siinä, kuinka kunnat pystyvät 7 päivän hoitotakuun toteuttamaan.

Millaisella aikataululla 7 päivän hoitotakuu sitten olisirealismia? Kiuru kuvasi miettineensä asiaa jopa ”yön niinä viileimpinäkin tunteina”.

– Kun 2019 tulin hallitusohjelman linjan mukaisena tavoitteena ulos, moni sanoi, että hoitotakuun toteuttaminen 7 päivässä perustason kiireettömään hoitoon tuntuu täysin epärealistiselta.

Kiurun mukaan lähtökohtana on se, että tällä hallituskaudella on saatava ajuri kuntoon lainsäädännöllisesti ja sen jälkeen kaikkien kuntien on oltava seitsemässä päivässä.

– Tällä hallituskaudella on tarkoituksena saada aikaan sellainen tila, jossa siirrytään pikku hiljaa 7 päivän hoitotakuuseen.

Kiuru kertoi, että Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti osana EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaa myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulee niin kutsuttua RRF-rahoitusta hoitoonpääsyn parantamiseksi ja hoitovelan poistamiseksi. Tämä haku avataan loppuvuodesta.

Iso osuus tästä kokonaisuudessa ovat kehittämistoimet, joilla edistetään digitaalisuutta hoitoonpääsyyn parantamiseksi ja hoitovelan purkamiseksi. 

Tässä on kyse peräti noin 400 miljoonan euron summasta.

Kiuru totesi myös, että budjettiriihessä on pyydetty lisää rahoitusta hoitovelan purkamiseen ja hoitoonpääsyn parantamiseen.

– Sitä kautta odotan myöskin budjettiriihen linjauksia.