KKO:n mukaan yksin siitä, että ihminen on alkoholinkäytön takia menettänyt muistinsa, ei voida päätellä tämän olleen myös kyvytön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan mielipidettään.

Korkein oikeus toteaa ratkaisussaan myös, että pelkkää estojen löystymistä alkoholin vaikutuksesta ei voida pitää laissa tarkoitettuna puolustuskyvyttömyydestä osoittavana tilana.

KKO otti käsittelemässään tapauksessa kantaa siihen, oliko epäillyn seksuaalirikoksen uhri humalatilansa vuoksi tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden aiemman tuomion, hylkäsi 28-vuotiaan miehen syytteen raiskauksesta sekä vapautti miehen rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta.

Espoon käräjäoikeus oli hylännyt syytteen syksyllä 2016. Helsingin hovioikeus sen sijaan tuomitsi miehen joulukuussa 2017 kahden vuoden vankeuteen ja katsoi, että nainen oli ollut humalatilansa vuoksi tiedottomassa tai avuttomassa tilassa, jota mies käytti hyväkseen. Hovioikeuden mukaan voitiin riittävällä varmuudella sulkea pois, että nainen olisi itse ollut asiassa aloitteellinen.

KKO totesi syytteen perustuneen siihen, että syytetty olisi ollut naisen kanssa sukupuoliyhteydessä käyttäen hyväksi tämän tiedottomuutta tai muuta avutonta tilaa. Todisteet ja muut esiin tulleet seikat eivät kuitenkaan riitä sen mukaan osoittamaan, että nainen olisi ollut rikoslain tarkoittamalla tavalla avuttomassa tilassa ja siten kykenemätön puolustautumaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Miehen kertoma vaihtoehtoinen tapahtumakulku jäi KKO:n mukaan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ja syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Näin KKO päätyi hylkäämään syytteen.

Korkeimman oikeuden mukaan ei ollut silti syytä epäillä naisen kertomusta siitä, ettei hän runsaasti alkoholia nauttineena muistanut kyseisen aamuyön tapahtumia.

– Alkoholin käytön takia tiedoton tai nukkuva henkilö on samalla puolustuskyvytön sekä kyvytön ilmaisemaan tahtoaan. Yksinomaan siitä, että henkilö on alkoholin käytön takia menettänyt muistinsa, ei voida vielä päätellä hänen olleen myös kyvytön puolustamaan itseään tai muodostamaan mielipidettään taikka ilmaisemaan sitä, KKO katsoo ratkaisussaan.

Tapahtumat ajoittuivat kevääseen 2014. Lehtiä jakamassa ollut mies oli kohdannut naisen tämän asuintalon luona aamuöiseen aikaan. Nainen oli palannut kotiin ravintolaillanvietosta mutta kadottanut avaimensa, jolloin postinjakaja avasi hänelle ulko-oven. Mies oli lehtiä rappuihin jaettuaan palannut samaan portaikkoon uudelleen, jolloin mies ja nainen olivat sukupuoliyhteydessä.

Sitä ennen englanniksi käydyn keskustelun yhteydessä nainen oli antanut miehelle puhelinnumeronsa ja lähettänyt Facebook-kaveripyynnön. KKO katsoi, että Facebook-yhteyden luominen edellytti naiselta aktiivisuutta ja oli uskottavaa, että nainen oli itse kirjoittanut tietonsa miehen puhelimeen ja ollut lähettämässä kaveripyyntöä.

Myöhemmin samana aamuna Facebook-viesteissään mies oli heti avoimesti kertonut sukupuoliyhteydestä naiselle.

– Tämä ei tue sitä, että hän olisi tietoisesti toiminut vastoin naisen tahtoa ollessaan sukupuoliyhteydessä tämän kanssa, KKO katsoo.
STT–Päivi Paju