Politiikka
3.8.2026 11:12 ・ Päivitetty: 3.8.2026 11:12
KKV ei lämpene Kela-korvauskokeilun laajentamiselle – ”Käytännössä tulonsiirtoa joka tapauksessa yksityisiä palveluita käyttäville”
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ei kannata 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilun laajentamista. KKV:n mukaan kokeilu on jo osoittanut, etteivät korvaukset ole tehokkain tapa käyttää julkisia varoja ja vähentää julkisten palvelujen kuormitusta.
Viime syyskuusta alkaen 65 vuotta täyttäneet ovat päässeet yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla enintään kolme kertaa vuodessa.
Nyt kokeilua ehdotetaan laajennettavaksi siten, että vastaanottokäyntejä korvattaisiin enintään kuusi vuodessa. Lisäksi 65 vuotta täyttäneet saisivat Kela-korvauksen myös enintään neljästä fysioterapiakäynnistä. Kokeilun voimassaoloa pidennettäisiin yhdellä vuodella vuoden 2028 loppuun saakka.
Sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa KKV ei kannata laajentamista, koska nykyisten tietojen perusteella kokeilu ei ole saavuttanut tavoitteitaan hyvinvointialueiden kuormittavuuden vähentämiseksi tai korvausten vaikuttavuuden parantamiseksi.
Yksityisten palvelujen käyttö on KKV:n suun terveydenhuoltoa koskevan tutkimuksen mukaan vahvasti yhteydessä korkeampaan tulo- ja koulutustasoon. Julkisten palvelujen käyttö on taas yleisempää alemmissa tuloryhmissä. KKV:n selvityksen mukaan valinta yksityisen ja julkisen välillä on myös varsin pysyvä.
KKV huomauttaa, että Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alustavien tutkimusten mukaan Kela-korvauskokeilukaan ei ole onnistunut ohjaamaan asiakkaita julkiselta sektorilta yksityiselle eikä vähentämään hyvinvointialueiden kuormitusta. Kokeilua ovat hyödyntäneet enimmäkseen korkeatuloiset asiakkaat, jotka ovat käyttäneet yksityisiä palveluja ennen kokeiluakin.
– Kela-korvauksiin käytettävät julkiset varat tulisi käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kokeilu on nyt kuitenkin ollut käytännössä tulonsiirtoa joka tapauksessa yksityisiä palveluita käyttäville. Kokeilun keston pidentäminen ja käyntikertojen lisääminen eivät ratkaise tätä ongelmaa vaan pikemminkin pahentavat sitä, KKV:n vanhempi ekonomisti Visa Pitkänen sanoo tiedotteessa.
KKV katsoo, että kokeilun laajentamisella fysioterapiaan on todennäköisesti hyvin samankaltaiset vaikutukset.
HINTAKATTO on KKV:n mielestä Kela-korvauskokeilun onnistunein osa. KKV:n mielestä sitä kannattaa hyödyntää jatkossakin esimerkiksi työterveydenhuollon tukipalveluissa. Hintakaton käyttöä on KKV:n mukaan arvioitava aina huolellisesti, mutta tietyissä markkinatilanteissa se voi olla perusteltu keino.
KKV:n mukaan Kela-korvauskokeilussa olisi kulunut huomattavasti nykyistä enemmän julkisia varoja, sillä huomattava Kela-korvausten korotus olisi suurilta osin valunut palveluntuottajien hintoihin. Hintakatto ei myöskään vaikuta rajoittaneen vastaanottokäyntien tai laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tarjontaa, KKV arvioi.
Palveluntarjoajat voivat määritellä palvelulle hintakaton alittavan hinnan ja kilpailla asiakkaista alentamalla näiden maksamaa omavastuuta. Asiakkaiden maksama omavastuu on Kelan tilastojen perusteella ollut keskimäärin noin kaksi euroa halvempi kuin hintakaton perusteella määräytyvä omavastuu.
– Hintakilpailu on siten jäänyt kokeilussa hyvin rajalliseksi, mikä korostaa hintakaton merkitystä, KKV:n lausunnossa todetaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.