Kohu sotaharjoituksista jatkuu – SDP:n Mika Kari: ”Soini siunaa Niinistön vähättelyn”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari  avautuu blogissaan puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) toiminnasta USA:n sotaharjoitusasiassa.

Karin mukaan Niinistön johtama puolustusministeriö epäonnistui USA:n kanssa tehtävän lentosotaharjoituksen tiedottamisessa.

– Asia vuoti medialle ennen kuin puolustusvaliokunta kuuli harjoituksesta. Kymmeniä eri harjoituksia sisältävä laaja paketti on edelleen puolustusvaliokunnassa käsiteltävänä. Tästä huolimatta ministeri on antanut julkisuuteen sellaisen kuvan, että valiokunta olisi asian käsitellyt, ilman suurempaa kiinnostusta.

Karin mukaan valiokunta käsittelee asiaa edelleen, toisin kuin ministerin mediassa esitetyistä kommenteista voisi päätellä.

– On mielenkiintoista on, että samaan aikaan kun sekä puolustus- että ulkoministeri Timo Soini (ps.) vähättelevät asiaa ja siitä syntynyttä kohua, he kuitenkin molemmat pitävät tämän kaltaista harjoitustoimintaa ainutlaatuisena. Stryker-miehistönkuljetusvaunujen vierailusta ministeri Niinistö totesi, että ei ole tietoinen aiemmasta vastaavasta vierailusta, ja ministeri Soini totesi hävittäjäosaston vierailusta, että se on laajempi kuin aikaisemmat hävittäjäkäynnit.

Kolmeenkymmeneen vuoteen Suomessa ei ole ollut sellaista tilannetta, että puolustusministeri ja ulkoasiainministeri edustaisivat samaa puoluetta.

Niinistö toteaa omassa blogissaan, että ”on tärkeää, että kaikki keskeiset puolustuspolitiikkaa Suomessa valmistelevat tahot saavat riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa myös kansainvälisistä harjoituksista. Eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokuntien tietotarpeet on tältäkin osin otettava huomioon”.

– Olen tästä täysin samaa mieltä puolustusministerin kanssa. Ongelma vain on, että näin tässä juuri ei ole toimittu. Puolustusministerin sanat ja teot eivät kohtaa.

Karin mukaan epäselväksi on edelleen jäänyt muun muassa se, onko harjoittelun välittämien ulkopoliittisten signaalien arviointi tehty huolella.

– Kolmeenkymmeneen vuoteen Suomessa ei ole ollut sellaista tilannetta, että puolustusministeri ja ulkoasiainministeri edustaisivat samaa puoluetta. Nyt ulkoasiainministeri Soini siunaa puolustusministeri Niinistön vähättelyn asian ulkopoliittisista vaikutuksista. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko harjoitustoiminnan valmistelu ja ulkopoliittisten vaikutusten arviointi tehty riittävällä objektiivisuudella.

Kari huomauttaa, että tieto harjoituksista kesti tulla ulkoasianvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan kaksi ja puoli kuukautta.

– Harjoitustoiminta olisi kannattanut esitellä viivyttelemättä valiokunnille ja julkisuuteen kokonaisuutena, ei kuten nyt, osin vuotaen ja kolmessa erässä.

Kari pitää kuitenkin hyvänä, että presidentti Sauli Niinistö on ottanut asiaan julkisesti kantaa ja todennut, että eduskunnan tiedonsaantia on syytä parantaa ja että harjoitustoiminnan kriteerejä tulee tarkistaa.

Keskustelua aiheesta

Sipilä uhkuu voitonvarmuutta: ”Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä. Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa. Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.

Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.

– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.

Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys.

Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue. Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.

Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut. Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.

– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä. Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa. Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.

STT–MIKKO ISOTALO

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.