Väitteen esitti lakimies Valtteri Aaltonen keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Aaltosen mukaan tämä on budjetti on jo alkuvaiheessa kooltaan 2,4 miljardia euroa. SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsen Aaltonen kirjoitti, kuinka eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Muutosten ytimessä on Aaltosen mukaan omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä. Aaltonen katsoo, että koska Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.

— Työkalua käytetään ensisijaisesti yhtiöiden kehittämiseen ja valtioneuvoston erillisellä päätöksellä myös uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Esimerkkinä uudesta voi olla sote-ICT, Sipilä sanoo.

”Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin.”

Lakimiesbloggari Saku Timonen kirjoitti aiheesta omassa blogissaan Image-lehdessä vielä suoremmin sanankääntein.

”On tekeillä vallankaappaus, jolla eduskunta syrjäytetään ylimmän budjettivallan käyttäjänä.”

Timosen mukaan eduskunnasta ollaan tekemässä pelkkä keskustelukerho, jossa vaahdotaan sosiaalisen median tavoin maahanmuutosta, tasa-arvoisesta avioliitosta, abortista, eutanasiasta, pakkoruotsista ja milloin mistäkin mieliä kuohuttavasta aiheesta.

Pääministeri ei ymmärrä kritiikkiä.

— Väitteet omasta budjetista ovat erikoisia, hän vastaa.

Sipilä viittaa vastauksessaan sekä valtion omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen toukokuulta 2016 että Vaken toimintaohjeeseen joulukuulta 2016.

Periaatepäätöksessä lukee:

”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ja valtioneuvoston yleisistunto määräävät kehitysyhtiön päätöksiä koskevat periaatteet ja toimivaltuudet kehitysyhtiön hallitukselle omistusten lisäämiseen, vähentämiseen, äänivaltaosuuksien muutoksiin tai uuteen yritystoimintaan. Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin. Kehitysyhtiö voi tehdä sijoituksia sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi. Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Vaken ohjeessa linjataan, että päätöksenteko kehitysyhtiön yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on valtioneuvostolla.

”Valtioneuvoston yleisistunto määrittelee valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevat yleiset periaatteet ja toimiohjeet. Valtioneuvoston kanslia esittelee valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ja päätettäväksi seuraavat kehitysyhtiötä koskevat asiat: osakeomistusten lisääminen ja vähentäminen, äänivallan muutokset, uuteen yritystoimintaan ryhtyminen (ml. yhtiöiden perustamiset), kehitysyhtiön tekemät osake- ja pääomasijoitukset. Kehitysyhtiön hallitus valmistelee kaikki esitykset ennen kuin esitykset toimitetaan valtioneuvoston kanslian valmisteltavaksi. Kehitysyhtiön hallitus esittää yhtiön osinko- ja pääomapalautusesitykset omistajan päätettäväksi samoin kuin velanottovaltuudet. Kaikki valtioneuvoston yleisistuntoon ratkaistavaksi esitettävät asiat käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.”

Aaltonen sanoo, että osasta asioista päättää omistajaohjausministeri yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto. Vaken hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.

Vaken toimintaohjeessa sanotaan, että kehitysyhtiön perustama uusi yhtiö tai omistettuun yhtiöön tehtävä sijoitus voi jäädä kehitysyhtiön omistukseen, jos siitä on tarkoituksena kehitysvaiheen jälkeen luopua kokonaan tai osittain. Tarvittaessa kehitysyhtiön omistuksia voidaan siirtää suoraan valtion omistukseen.

”Valtion talousarviotalouden piiriin tuloutettavista osinko- ja myyntituotoista sekä kehitysyhtiölle uuteen sijoitustoimintaan jäävästä osuudesta päätetään aina tapauskohtaisesti vuosittaisessa valtion talousarviossa.”

Sipilä sanoo, että toimiohjeessa on kuvattu esimerkinomaisesti, mihin kehitysyhtiö voi sijoittaa.

— Ihmettelen kovasti, että juuri vasemmistopuolueet  vastustavat Vaken sisällään pitämää mahdollisuutta synnyttää uutta valtio-omisteista yritystoimintaa. Kuten viime vaalikausi osoitti, pelkkä valtio-omistuksen vähentäminen onnistui ilman uusia työkalujakin.

Periaatepäätöksen mukaan kehitysyhtiön ostojen ja myyntien kassavirrat ovat budjettitalouden ulkopuolella. Aaltosen mukaan kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan.

Sipilä lisää vastauksessaan, että hänen johtamansa hallitus on päättänyt perustaa omistaja-ohjauksen parlamentaarisen neuvottelukunnan, jossa näistä asioista voidaan keskustella.