tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Lakimies: Pääministerille on luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan – koko alkuvaiheessa 2,4 miljardia euroa

Kuva: Kari Hulkko

Työoikeuteen erikoistuneen lakimiehen, SDP:n Helsingin piirihallituksen jäsenen Valtteri Aaltosen mukaan pääministerille on luotu oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan. Aaltosen mukaan alkuvaiheessa tämän budjetin koko on 2,4 miljardia. Ei siis ihan kahvirahoja, hän kirjoittaa blogissaan.

Mistä on kysymys?

Eduskunta hyväksyi joulun alla hallituksen lakiesityksen 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

”Tällä valtionyhtiöiden omistajaohjausta koskevalla lakimuutoksella toteutetaan Sipilän hallituksen suunnitelmia valtion omistajaohjauksen uudesta organisoinnista. Muutosten ytimessä on pääministeri Sipilän (joka on pääministerin tehtävän lisäksi myös nykyisen hallituksen omistajaohjausministeri) lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä.

Aaltonen kysyy kirjoituksessaan, mihin ihmeeseen koko Vake Oy:tä edes tarvitaan.

Aaltosen mukaan vastaus tähän löytyy eduskunnan budjettivallasta.

”Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen alla olevat yhtiöt ovat valtion omaisuutta, jonka käytöstä päättää eduskunta. Jos niitä myydään tai niistä tulee osinkotuottoja, nämä varat tilitetään valtiovarainministeriölle ja niiden käytöstä päättää eduskunta valtion talousarviossa. Sen sijaan Vaken alla olevat yhtiöt ovat kehitysyhtiön itsensä omaisuutta. Niiden myyntituotot ja osingot jäävät Vakeen, ellei niitä erikseen päätetä yhtiöstä ottaa ulos.”

Kun katsotaan, mitä yhtiöitä ja yhtiöosuuksia Vakeen ollaan siirtämässä, on johtopäätös Aaltosen mielestä selvä.

”Ne yhtiöosuudet, joita kehitysyhtiöön siirretään, siirretään myymistä varten. Kaikki ovat sellaisia omistuksia, joihin on eduskunnalta saatu myyntivaltuus (pl. 16,7 % Nesteestä ja 16,7 % Vaposta, joihin hallitus on ilmoittanut hakevansa myyntivaltuudet piakkoin). Niistä yhtiöistä, joihin on vain osittainen myyntivaltuus, siirretään Vakeen vain se osuus, joka voidaan myydä. Yksikään kehitysyhtiön salkkuun siirrettävistä omistuksista ei ole sellainen, jonka kehittämiseen valtiolla olisi merkittävää intressiä. Ja milläpä ”kehitysyhtiö” edes kehittäisi, kun salkkuyhtiöiden omistajaohjaus ja analyysitoiminta säilyy kuitenkin omistajaohjausosastolla”, Aaltonen kirjoittaa.

Näin Aaltonen tekee alussa mainitun johtopäätöksen:

”Kun siis Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan.”

Hän ei kuitenkaan pidä kehitysyhtiön ideaa välttämättä sutena.

”Fiksusti käytettynä se voi olla perusteltu rakenne. Julkisilla investoinneilla voidaan elinkeinopolitiikassa saada hyvää aikaan, kun tuetaan uuden luomista siellä, missä yksityinen pääoma ei toimi täydellä teholla. Jos kehitysyhtiö pääministerin ohjauksessa toimii näin, se voi hyvinkin puolustaa paikkaansa elinkeinopolitiikan työkaluna.”

Keskustelua aiheesta

SDP vaatii maailmanlaajuisia toimia terrorismin kitkemiseksi ja Suomeen 100 miljoonaa lisää kehitysrahoihin

Kuva: Tommi Matinlassi
SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät ryhmäkuvassa. Vas. Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta.

– Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat maailmalla lisääntyneet viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä.  Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. Köyhyys, eriarvoisuus, näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle. Vastuullisten poliittisten liikkeiden on pureuduttava näihin juurisyihin, jotta ääriliikkeet ja terroristit eivät pääsisi hyväksikäyttämään niitä. Näin toteavat SDP:n presidenttiehdokkaat yhteisessä julkilausumassaan.

– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta. Valtiovarainministeriön vuoden 2018 budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 536,8 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa.

– BKT:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan tänä vuonna olevan vain noin 0,39 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittävät yhdessä, että vuoden 2018 budjettiin tehdään valtiovarainministeriön nyt olemassa olevan budjetin pohjaesitykseen 100 miljoonan euron lisäys.

 

 

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867

Presidenttipari juhlii Suomea Tukholmassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat tänään Tukholmassa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan.

Vierailu alkaa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tarjoamalla lounaalla Kuninkaanlinnassa. Presidenttipari osallistuu myös Suomi 100 -kaupunkifestivaalin avajaisiin Kungsträdgårdenissa.

Kolmepäiväinen kaupunkifestivaali on suurin Suomen ulkopuolella järjestettävä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, presidentin kansliasta tiedotetaan.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa osallistuvat myös Suomen suurlähetystöllä järjestettävään juhlaseminaariin. Sekä presidentti että kuningas pitävät talousseminaarin alussa puheen.

Rouva Haukio ja Ruotsin kuningatar Silvia tutustuvat valokuvanäyttelyyn, joka niin ikään juhlistaa satavuotiasta Suomea.

Keskustelua aiheesta

USU: Poliisihallitus miettii järeämpiä aseita poliisipartioiden matkaan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Poliisihallituksessa pohditaan nyt järeämpää aseistusta virkatehtävissä.

Turun viime perjantain tapahtumat voivat muuttaa poliisin toimintatapoja ja varustusta. Poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Alasen mukaan tarkastelussa on etenkin valmiustaso.

– Olemme eläneet rauhassa tämän asian (terrorismi) suhteen. Turvallisuustilanteemme on kuitenkin muuttunut, ja poliisin on otettava se huomioon, Alanen kommentoi tämän aamun Uutisssuomalaiselle.

Alasen mukaan poliisin varustusta, esimerkiksi aseistusta, ehkä lisätään.

– Pohdimme, mitä aseistusta ja suojavarusteita poliisimies ottaa mukaansa kun lähtee kentälle. Jos Turun kaltaiseen tilanteeseen törmätään, on toimintakyky oltava mahdollisimman korkea.

Alasen mukaan merkittäviä varustepuutteita Suomen poliisissa ei ole. Kysymys on siitä, mitä poliisilla on kenttätoiminnassa mukana.

– Tätä jatkossa terävöitetään. Aseistuksen ohella kyse on myös suojavälineistä kuten liiveistä ja kilvistä.

Poliisihallitus on jo jonkin aikaa muokannut varautumissuunnitelmaa, jossa on pohdittu, mikä on varautumisen aste eri uhkatilanteissa.

Ylen mukaan Poliisihallitus on pohtinut mahdollisuutta, että poliisimies voisi kantaa virka-asetta mukanaan myös työmatkoilla julkisessa liikenteessä.

Poliisi joutui perjantaina ampumaan Turussa marokkolaismiestä reiteen. Puukottaja loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.