Koivisto siunataan helatorstaina – kansalaiset ovat tervetulleita seuraamaan hautajaissaattuetta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Presidentti Mauno Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle.

Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina 25. toukokuuta klo 13. Asia ilmenee valtioneuvoston tiedotteesta.

Hautaansiunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen. Valtioneuvosto päätti keskiviikkona 17. toukokuuta presidentti Koiviston valtiollisista hautajaisista.

Presidentti Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle sotilaallisin kunnianosoituksin alueelle, jossa sijaitsevat presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat.

Kansalaiset ovat tervetulleita seuraamaan hautajaissaattuetta, joka kulkee autosaattueena Tuomiokirkosta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta Hietaniemeen. Muistotilaisuus pidetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa sekä Radio Suomessa.

Presidentti Mauno Koivisto kuoli perjantaina 12. toukokuuta Helsingissä 93-vuotiaana. Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994.

Valtioneuvoston kanslia suosittaa hautajaispäivänä 25. toukokuuta yleistä suruliputusta koko maassa. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy klo 21. Muistotilaisuuden Säätytalossa arvioidaan päättyvän viimeistään klo 18, jolloin liput nostetaan kokosalkoon klo 21 asti.

Tiistaina avattu presidentti Mauno Koiviston surukirja on avoinna Presidentinlinnassa perjantaihin 19. toukokuuta saakka.

Kukkatervehdysten sijaan Koivistoa pyydetään muistamaan lahjoituksin Kansan Sivistysrahastolle, Suomen Kulttuurirahastolle tai Svenska Kulturfondenille.

 

Jo 21. joulukinkku luovutetaan presidenttiparille – Päivän avaa Lucia-neito

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lucia-neidoksi kruunattu Anna-Kajsa Edström Helsingissä Lucian päivänä 13. joulukuuta 2017. Hän tuo terveisensä presidenttiparille tiistaina.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat vastaan perinteiset joulutervehdykset. Esimerkiksi joulukinkku on jo järjestyksessään 21.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat vastaan joulutervehdyksiä Mäntyniemessä tiistaina 19. joulukuuta 2017.

Päivän aloittaa Lucia-neito, joka esittää kuoronsa kanssa laulutervehdyksen. Vuoden 2017 Lucia-neito on Anna-Kajsa Edström. Mäntyniemen lisäksi hän vierailee kuoroineen noin 100 tilaisuudessa joulukuussa ja tammikuussa, muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Lucia-neidon jälkeen Suomen Kukkakauppiasliitto tuo joulukukan ja eläinsuojelu- ja luonnonsuojelujärjestöt luovuttavat luomukasviskorin. Samassa yhteydessä Metsäylioppilaat toimittavat presidenttiparille joulukuusen.  Kuusenluovutuksella on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen joulukuusi luovutettiin jo vuonna 1963 presidentti Urho Kekkoselle.

Maataloustuottajain Vehmaan yhdistys tuo presidenttiparille järjestyksessä jo 21. joulukinkun. Tämän jälkeen Korpo Kulturgille antaa jouluhauen. Aamupäivän päätteeksi Karjalan Liitto luovuttaa presidenttiparille karjalaisia piiraita.

 

Jokajouluinen varoitus: älä laita näitä suosikkileluja pukinkonttiin

Kuva: Lehtikuva
Vieterivetoisessa ralliautossa on tukehtumisvaara, koska siitä voi irrota pieniä paloja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on löytänyt neljästä joulun suosikkilelusta vakavia vaaroja. Tukesin mukaan kolmessa puulelussa oli niin pieniä osia, että pieni lapsi voi tukehtua niihin. Lisäksi yhden rooliasun huomattiin syttyvän liian herkästi tuleen.

Tukes testasi yhteensä 20 myynnissä olevaa joulun suosikkilelua. Tukehtumisvaaran Tukes havaitsi vieterivetoisessa ralliautossa, City Tour Bus -autossa ja ABC-nuppipalapelissä. Palovammariski on Ryhmä Haun Sampan rooliasussa. Lisäksi rooliasu on pakattu Tukesin mukaan liian ohueen muovipussiin, johon lapsi voi tukehtua.

Tukes kehottaa kuluttajia poistamaan vaarallisiksi havaitut tuotteet käytöstä.

Lisäksi Tukes huomauttaa, että Crystal-kiteidenkasvatussarjassa ei ole käyttöohjeita tai kemikaalien luetteloa suomeksi ja ruotsiksi.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo olevansa tyytyväinen, että yhdestäkään testatusta lelusta ei löytynyt kiellettyjä muovin pehmentämiseen käytettyjä ftalaatteja.

– Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja, hän toteaa tiedotteessa.

Sebastian Tynkkyselle ankara takaisku – KKO hylkäsi hakemuksen

Kuva: Lehtikuva

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana toimineen Sebastian Tynkkysen valituslupahakemuksen asiassa, joka koski Tynkkysen oikeutta valittaa hovioikeuteen Oulun käräjäoikeudesta saamastaan tuomiosta.

Käräjäoikeus oli viime tammikuussa tuominnut Tynkkysen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Tynkkynen haki tuomioon muutosta Rovaniemen hovioikeudelta, joka ei kuitenkaan myöntänyt hänelle jatkokäsittelylupaa. KKO:ssa kysymys oli siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää Tynkkyselle jatkokäsittelylupa.

Nyt kyllä ottaa pattiin! – nuoret miehet pahastuvat eniten, jolleivät pääse joulusaunaan

Miestä ottaa pattiin, jollei pääse joulusaunaan.

Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Monien joulumieleen tulee vähintäänkin särö, mikäli jouluna ei ole saunomismahdollisuutta. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosenttia harmistuu, jos eivät pääse saunomaan jouluna. Kokonaisuudessaan suurin osa suomalaisista haluaa saunoa jouluna omassa kodissa. Joulusauna on perheen yhteinen hetki. Vain kolmasosa kertoo nauttivansa joululöylyt yksin. Tulokset selviävät saunayhtiö Harvian teettämästä joulusaunakyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista.

Saunaperinne kuuluu suomalaiseen jouluun. Perinne on vähintään yhtä vanha kuin joulusiivous ja
-koristeet. Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Saunakiintymyksen kääntöpuolena on mielipaha, joka uhkaa, jos jouluna ei olekaan löylyjä tarjolla. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Naisista puolestaan selkeästi yli joka toinen ei erityisemmin tarvitse joulusaunaa. Tiedot selviävät maailman johtavan saunatuotevalmistajan Harvian teettämästä  joulusaunakyselystä.

– Sauna tärkeä osa suomalaisuutta. Vaikka ajat muuttuvat, joulusauna pysyy keskeisenä osana suomalaisten tyyliä viettää vuoden rakastetuinta juhlaa, Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen pohtii.

Joulusauna näyttää kyselyn tulosten valossa olevan perinteenä tärkeämpi miehille kuin naisille. Ja nuorille miehille tärkeämpi kuin varttuneemmille. Alle 40-vuotiaista miehistä vähintään 73 prosenttia kertoo sen itselleen tärkeäksi. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosentille joulu saisi vähintäänkin särön, jos ei pääsisi saunomaan. Saunaton jouluaatto on peräti pilaantunut jouluaatto heistä 60 prosentin mielestä.

– Tuossa näkyy varmaankin myös nuoruuden into, mutta silti kyselytulos ennakoi hyvää tulevaisuutta suomalaiselle saunakulttuurille. Nuoret tahtovat edelleen rentoutua löylyissä, Valkonen sanoo.

Nuorista miehistä 84 prosenttia käy jouluaattona saunassa. Ahkerimpia joulusaunojia suomalaisista ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.

Ei ole oman kodin saunan voittanutta

Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Harvian Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin.

– Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Sauna siis löytyy erittäin suurella todennäköisyydellä, viettää joulun sitten missä tahansa kotimaassa, Valkonen toteaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Vain kolmannes suomalaisista nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.

Saunayhtiö Harvian teettämään kansalliseen joulusaunakyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495.

Näillä nikseillä ehdit vielä varmistamaan parhaat joululöylyt:

– Tarkista puukiukaan arinan kunto.

– Vaihda vääntynyt tai halkeillut arina ennen jouluaattoa.

– Tarkista kiuaskivien kunto lyömällä niitä yhteen. Jos ne murenevat tai lohkeilevat, kivet on syytä vaihtaa.

– Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että on vaihtamisen aika.

– Sitten vain saunan pesu, ja riittävän pitkä lämmitysaika, niin rentouttavat joulusauna on valmis.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta