– Sopiminen on vahvimpia valttejamme. Pidetään tästä valtista kiinni myös tulevaisuudessa, hän vetosi Tampereella.

Lyly muistutti, että SAK on viimeisten vuosikymmenten ajan ollut ydinpelaaja, kun Suomessa on tehty merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia ja päätöksiä.

– Lähes joka kerta liikkeille on lähdetty tilanteesta, jossa moni on sanonut, ettei tästä mitään tule. On vastustettu keskitettyä sopimista. On sanottu, etteivät nuo asiat kuulu työmarkkinoiden sopimuspöytiin. Joka kerta mahdottomasta on kuitenkin tehty mahdollinen – mutta SAK:n on lunastettava kerta toisensa jälkeen paikkansa päätöksenteon keskiössä. On uudistuttava.

– Meillä palkansaajapuolella ei ole ollut harhakuvitelmaa Suomen taloudellisesta tilanteesta. Se on ollut ja on edelleen huono. Mutta kyse onkin enemmän keinoista, hän muistutti.

Hän korosti, että talous, työllisyys ja kilpailukyky on saatava paranemaan. Tässä tilanteessa ratkaisun avaimet ovat työmarkkinoilla – jälleen kerran.

– Työllisyyden ja talouden käänteen tekemiseksi työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kilpailukykysopimuksen. Käytännössä kyse on sisäistä devalvaatiosta, joka on täysin poikkeuksellisesti tehty neuvottelemalla – omin voimin. Myös muita toimia tarvitaan niin yrityksissä kuin maan hallituksessa investointien ja työllisyyden käänteen tekemiseksi.

Lylyn mukaan keskitetyn työmarkkinaratkaisun soveltaminen työehtosopimuksiin ei koskaan ole helppoa.

– Erityisen vaikeaa se on nyt, kun sisältö on palkansaajille raskas. Ratkaisun syntyminen on kuitenkin meidän kaikkien kannalta tärkeää. Se on oikeudenmukaisempi ja vaikuttavampi väline kuin hallituksen kaavailemat pakkolait ja muut yksipuoliset toimet.

Lyly piti hyvänä, että liittojen neuvotteluissa kilpailukykysopimuksen soveltamisesta ei menty kaavamaisilla ja yhdenmukaisilla ratkaisuilla.

– Erityisen tärkeää sopimusten hyväksymisessä palkansaajille on ollut, että maan hallitus on lupauksensa mukaisesti valmis ostovoiman turvaaviin veronalennuksiin.

Lylyn mielestä kokonaisuutta voi tarkastella myönteisellä mielellä, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus on vielä luvannut, että pakkolait työehtojen heikentämiseksi ja puolentoista miljardin leikkaukset vedetään pois. Tärkeää oli myös, että määräaikaisten työsuhteiden ehtoja ei heikennetä hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

– Jos kaikki vielä ilman hallintojen lopullista hyväksymistä olevat SAK-laiset liitot ovat mukana kilpailukykysopimuksessa, voimme pitää omalta osaltamme sopimista riittävän kattavana.

Lyly totesi yhteenvetona, että loppujen lopuksi palkansaajat käänsivät sopimuksen Suomen kannalta myönteiseen suuntaan.

– Vastuu paitsi omista jäsenistä, mutta myös koko yhteiskunnasta oli meille suunnannäyttäjä.

Lyly toi esille huolensa siitä, että työn tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikesta kehittämisestä ja teknologiasta huolimatta erityisesti kehittyneissä länsimaissa. Hänen mukaansa ay-liikkeellä on oma roolinsa, kuinka Suomessa omaksutaan uutta teknologiaa ja työtapoja.

Vähäiset investoinnit ovat yhteydessä huonoon tuottavuuskasvuun.

– Maailmasta ja Suomesta ei sinänsä puutu investointikohteita – suorastaan päinvastoin. Se mikä puuttuu, on uskallus ja toimintaympäristön näkymä, joka mahdollistaisi hankkeiden liikkeellelähdön, Lyly moitti.

Hänen mielestään esimerkiksi ilmastopolitiikka ja kaupungistuminen olisivat omiaan sysäämään investointeja liikkeellä – kunhan on uskallusta, tahtoa ja kykyä nähdä suhdanteiden yli.