Stubb jättää kokoomuksen jäsenyyden tullessaan presidentiksi.

– Minä kestän sen nyt tässä tapauksessa, Orpo heittää.

– Kyllähän tämä tuntuu tosi hienolta. Vaali oli loppujen lopuksi aika tiukka ja tasainen. Pekka Haavisto oli loistava ehdokas. Luulen, että se ratkaiseva (ero) tuli siitä, että suomalaiset hakivat nimenomaan tähän aikaan presidenttiä, Orpo sanoo.

– Minä luulen, että se ratkaisi.

PETTERI Orpo syrjäytti Stubbin kokoomuksen puheenjohtajan paikalta vuonna 2016.

Orpo kehuu hänen ja Stubbin välejä.

– Se vuosi 2016 on kaukana. Siinä oli silloin omat syntyhistoriansa. Me olemme sen jälkeen jo tehneet vuosia hyvää yhteistyötä. Me olemme hyviä kavereita. Kaikki varmaan näkivät, että minä todella halusin hänet meidän ehdokkaaksi ja luotin siihen, että hän on oikea mies tähän. Hän todella lunasti sen ja voitti suomalaiset, hän teki tämän. Minä luulen, että ei tule olemaan mitään ongelmaa, ei todellakaan, hoitaa yhteistoiminnassa isänmaan asioita.

Jos SDP:llä olisi tällainen ulkopoliittinen värisuora, mitä ajattelisit siitä?

– Eiköhän lähestulkoon ole joskus ollutkin. Se on johtunut erilaisista vaaleista. Ei siitä elämää silloin tehty. Suomessa on ollut tapana, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan konsensuksessa parlamentaarista tekemistä kunnioittaen. Niin tehdään jatkossakin eli ei kenenkään tarvitse olla huolissaan tästä. Me jatkamme niin kuin tähänkin asti, yhdessä.

Ulkopoliittisella värisuoralla tarkoitetaan sitä, että kokoomus pitää tällä hetkellä hallussaan keskeisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien paikkoja.

ORPO uskoo, että nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja tulevan presidentin Stubbin ulkopolitiikan peruslinja on sama.

– Luulen, että Stubb tulee olemaan aktiivinen ja avoin presidentti. En tässä vertaa, vaan puhun Alexista. Luulen, että hän jatkaa sitä mitä hän teki kampanjassa alusta lähtien, kehui muut ehdokkaat. Nytkin käynti Pekka Haaviston luona kertoo hänestä paljon. Minä toivon ja uskon, että (tämä) sama linja jatkuu ja saamme muuhunkin politiikkaan siitä mallia.

Orpo viittaa siihen, että Stubb vieraili tänään Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa.

EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta painotti viime kaudella lausunnossaan valtioneuvoston tarvetta arvioida Nato-jäsenyyden oloissa tarpeita vahvistaa hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta. Arvioinnin on valiokunnan mukaan samalla syytä kattaa perustuslain asiaa koskeva sääntely kokonaisuudessaan.

Presidentin vallan on arveltu lisääntyvän Nato-jäsenyyden myötä.

Kiinnostava kysymys Orpolle kuuluukin, lähteekö hallitus valmistelemaan perustuslain uudistuksia muun muassa ulkopoliittisten valtaoikeuksien kannalta. Orpon mukaan näin ei ole käymässä.

– Meillä ei ole hallitusohjelmassa asiaan kirjauksia. Perustuslakivaliokunta on viime kaudella todennut, että ei tarvita tässä uudistuksia, mutta valtioneuvoston pitää jossain vaiheessa arvioida. Mutta ei ole tällä hetkellä mitään suunnitelmaa muuttaa mitään. Nyt me olemme vasta menossa tähän Nato-maailmaan. Me keräämme siitä yhdessä oppeja ja sitten joskus tulee aika arvioida, vaatiiko se jotain muutoksia, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa.

Entä tällä kaudella?

– Ei ole tällä hetkellä tarvetta mihinkään muutoksiin.

Orpo antaa ymmärtää, että ei olisi tällä vaalikaudellakaan, mutta lisää kuitenkin vielä haastattelun päätteeksi:

– Ei ole mitään tarvetta, mutta jossain vaiheessa se arviointi tehdään. Mutta ei meillä ole mitään nyt tekeillä eikä suunnitelmissa. Mutta se on eduskunnan tahto, että se jossain vaiheessa täytyy tehdä.