Kokoomuksen puoluelehden vanhat jutut kiertävät uudelleen ja uudelleen Amppareissa – Päätoimittaja: ”Tässä taitaa olla väärinkäsityksestä kyse”

Kokoomuksen puoluelehden Verkkouutisten yksittäisiä juttuja ilmestyy usein kahdesti tai jopa kolmesti Amppareissa. Lisäksi Amppareissa ilmestyy jo ainakin kertaalleen aiemmin Verkkouutisissa ilmestyneitä juttuja usean jutun rykelmissä samalla minuutilla (juttu jatkuu kuvan alla). Verkkouutiset hyötyy tilanteesta saamalla itselleen korkeampia kävijälukuja kuin muutoin olisi mahdollista.

Verkkouutisten vanhoja, eri aikoina alun perin julkaistuja juttuja ilmestyi Amppareihin maanantaina kello 8.11. peräti kymmenen jutun rykelmässä.

Demokraatin selvityksen perusteella Verkkouutisten juttuja ilmestyy Ampparien uutisvirtaan kahdesta eri verkko-osoitteesta. Ensimmäisen verkko-osoitteen alussa on tuttu www.verkkouutiset.fi mutta toinen osoite vu.frc.io on vähemmän tuttu useimmille käyttäjille. Osoitteen taustalla on helsinkiläinen digitoimisto Frantic. Lisäksi Verkkouutisilla on blogialusta verkkouutiset.me.

Verkkouutisten juttuja ilmestyy kahdesta ensin mainitusta verkko-osoitteesta Ampparien uutisvirtaan tavallisesti niin, että juttujen ilmestysaikojen välillä on kulunut joitain tunteja. Toiminta on jatkunut samankaltaisena ainakin syksyn aikana.

Esimerkiksi 9.11. Verkkouutisilta ilmestyi Li Anderssonin Trump-kommentteja koskeva uutinen ensin kello 13.31, toisen kerran illalla kello 21.30  ja kolmannen kerran juuri ennen puoltayötä kello 23.46. Linkit vievät samaan juttuun (juttu jatkuu kuvan alla). Otsikot ovat identtisiä keskenään, mutta keskimmäisessä jutussa on url-osoitteen alussa http://vu.frc.io/. Kaikissa jutuissa näkyy vain jutun myöhäisin julkaisuaika.

Esimerkiksi Li Anderssonin Trump-kommenteista löytyy useita Verkkouutisten identtisiä juttuja.

 

Aktiivisen Ampparit-seuraajan silmään osuu myös se, että Verkkouutisten toisteiset jutut näyttävät tästä huolimatta säilyvän Ampparien näköalapaikalla etusivulla.

Ampparit on merkittävä lukijalähde monelle etenkin pienemmälle suomalaiselle uutismedialle. Verkkouutisten kävijämäärät ovat pyörineet syksyn 2016 aikana reilusti yli 100 000 viikkokävijän TNS Metrixin tilastoissa. Vanhojen juttujen uudelleen ilmestyminen tuottaa lehdelle kilpailuetua.

Kysyimme ihmetystä herättäneestä asiasta Verkkouutisten päätoimittajalta Alberto Claramuntilta. Verkkouutiset ja paperinen Nykypäivä ovat valtiovarainministeripuolueen kokoomuksen pää-äänenkannattajia. Verkkouutiset aloitti toimintansa vuonna 1996.

Demokraatti tavoitti Claramuntin maanantaina aamupäivällä puhelimitse. Päätoimittaja sanoi tuolloin, ettei ole tietoinen juttujen jatkuvasta uudelleen ilmestymisestä Amppareissa. Hän halusi saada kysymykset lyhyen keskustelun päätteeksi kirjallisesti. Claramunt vastasi iltapäivällä.

Julkaisemme kysymykset ja vastaukset alla:

  1. Oletteko tietoinen, että Verkkouutiset julkaisee Amppareissa käytännössä identtisiä uutisjuttuja usein kahdesti ja joskus jopa kolmesti päivässä systemaattisesti päivästä toiseen?

”Tässä taitaa olla väärinkäsityksestä kyse.

Kyse lienee Amppareissa viime aikoina näkyneestä teknisestä ongelmasta, jossa juttumme on saattanut tulla näkyviin useamman kerran viiveellä, esim. jutturykelminä, tai eri osastoissa.

Ampparit julkaisee omaa sivuaan, me omaamme. Tästä heidän teknisestä asiasta me emme tiedä. Ymmärtääksemme se koskee muitakin julkaisuja. Tietoomme on nyt tullut esimerkkejä, joissa juttu on mennyt kahdelle osastolle, sellaisellekin Ampparin osastolle, jota meillä ei ole. Tätä selvitämme molemmissa päissä. Emme itse halua niiden menevän kahdelle osastolle.

Verkkouutisissa julkaistaan viikottain satoja juttua. Muutamia niistä joudutaan matkan varrella korjaamaan, päivittämään, eri syistä ja eri laajuudella. Tällöin joskus todetaan, että juttu on parempi julkaista kokonaan uudestaan, jotta siitä ei jää vanhaa versiota – esimerkiksi Facebook ei tunnista kuin yhden (vanhan) version jutusta. Jotta Facebook-feedimmekin on sellainen kuin haluamme (kuva ja otsikko), se on pitänyt silloin tällöin tehdä uusiksi. Emme tietenkään halua, että jutuistamme jää kulkemaan vanhaa versiota tai niiden otsikoita, mutta se on edellyttänyt ainakin tähän asti joskus jutun uudelleen julkaisemista.”

  1. Oletteko tietoinen, että juttuja ilmestyy Amppareihin kahdesta eri verkko-osoitteesta?

”Käytössämme on verkkouutiset.fi sekä meidän blogisaittimme verkkouutiset.me. Muista kuin näistä ei ole tietoa.”

  1. Onko asiasta sovittu jotakin Amppareiden kanssa? Tietääkö Ampparit, että toimitte näin?

Viittaan ensimmäiseen vastaukseen. Ja mitä tulee uudempaan blogisaittiin, niin sen osalta olemme olleet yhteydessä Amppareihin, blogit menevät blogiosastoon tai jos niistä tehdään myös uutinen, silloin ne ovat uutisosastollakin. Tässäkään järjestelyssä ei ole mitään erikoista.

Uudelleen saittiansa rakentaneilla Amppareilla saattaa olla jotain teknisiä selvittelyjä. Käymme niitä läpi, kuten alussa totesin.

  1. Pidättekö toimintaanne eettisesti kestävänä muita suomalaisia medioita kohtaan?

”Vastasin oikeaan kysymykseen jo alussa.”

  1. Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä asiassa?

”Mitään järjestelmällistä juttujen uudelleenjulkaisua ei ole olemassa. Teknisissä seikoissa olemme Amppareihin yhteydessä. Kuten kysyjä tietää, Verkkouutisten tulos syntyy kovalla työnteolla.”

Demokraatti tavoitti myös Ampparit-tiimin liiketoimintapäällikkö Lauri Sihvosen Otava Mediasta. Otava Media omistaa Ampparit. Sihvonen kuulee asiasta ensi kertaa. Uutisten kierrättäminen moneen kertaan ja vieläpä eri osoitteista on Ampparien säännöissä kiellettyä.

– Teknisesti se on mahdollista, mutta se on säännöissä kielletty.

Amppareiden säännöissä sanotaan, että median RSS-syötteissä on oltava guid-elementti, joka on muuttumaton. Esimerkiksi otsikon muuttaminen ei saa muuttaa guid-elementtiä.

Sihvosen mukaan tämä elementti ei ole ollut muuttumaton Verkkouutisten jutuissa. Sihvosen mukaan hän ei osaa arvioida toiminnan tahallisuutta.

Sihvonen sanoo, että Ampparit aikoo olla yhteydessä Verkkouutisiin, jotta juttujen uudelleen ilmestyminen loppuu.

Ampparien sääntöjen mukaan ongelmat guid-elementin kanssa aiheuttavat tulevaisuudessa juttujen suodattumisen.

Demokraatti ei ole löytänyt pikaisella katsannolla esimerkkejä vastaavista ongelmista muista medioista.

Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja.

Keskustelua aiheesta

MT: Suomen Yrittäjissä alkaa keskiviikkona yt-neuvottelut

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Yrittäjät vie läpi enintään yhdeksää henkilöä koskevat yt-neuvottelut osana säästöohjelmaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yt-neuvottelut alkavat keskiviikkona ja johtuvat lehden mukaan järjestön jäsenmäärän laskusta. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ollut viime vuosina noin 115 000.

Suomen Yrittäjien toimistossa on Brysselin toimisto mukaan lukien 71 työntekijää.

Säästöohjelmasta tiedotettiin jo viikko sitten.

 

Keskustelua aiheesta

Kunnilta peritty toimeentulotuki ruuhkauttaa edelleen Kelaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan valtuutetut korostavat, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
Valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo, että etenkin kiireellisissä tapauksissa, kuten lääkeasioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– Saimme arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, Sarkomaa kertoo.

Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä.

Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet, koska perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta tiistaina.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Vehviläinen: Komiteatyöskentelyyn palaamista pohditaan työryhmässä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo asettaneensa vuosi sitten työryhmän, joka pohtii muun muassa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn ottamista uudelleen käyttöön lainvalmistelussa. Työryhmän tuloksia kuullaan Vehviläisen mukaan maaliskuun lopulla.

Ministerin mukaan voi kuitenkin olla, että komiteatyöskentely ei istu nykyiseen työhön sellaisessa roolissa kuin se ennen on ollut.

Keskusta, SDP ja RKP ottaisivat komiteat uudelleen käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävissä ja kauaskantoisissa hankkeissa. Komiteatyössä kuullaan laajasti eri asiantuntijoita ja viiteryhmiä.

Komiteatyö edellyttää puolueiden mielestä kussakin hankkeessa huolellista esiselvitystä. RKP:n mielestä tärkeää olisi, että esitysten tasa-arvoa koskevat, taloudelliset, kielelliset ja muut merkittävät vaikutukset arvioidaan kunnolla jo aikaisessa valmisteluvaiheessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa myös kuulla, mitä työryhmä komiteoihin palaamisesta ehdottaa.

– Sen jälkeen sitten tehdään päätöksiä, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Häkkänen haluaa selvityksen perustuslain roolista lainvalmistelussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen käytti tiistaina eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Hallituksen pitäisi teettää riippumaton selvitys perutuslain roolin vahvistamisesta lainvalmistelussa, ehdottaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän piti kokoomuksen ryhmäpuheen lainvalmistelun laatua koskeneessa keskustelussa tiistaina eduskunnassa.

– Oikeusministeriön tulisi teettää riippumaton selvitys, jossa arvioidaan perustuslain roolia nykyisessä lainvalmistelussa ja miten sitä voidaan parantaa eri keinoin. Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Selvityksessä tulisi keskittyä erityisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon päällekkäisyyksiin, Häkkänen sanoo.

Lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

Hän muistuttaa, että vaikka lainvalmisteluvaiheeseen tarvitaan lisää panostuksia, niin perustuslain tulkinnasta päättää viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta. Häkkänen korostaa, että perustuslakivaliokunta on ollut yksimielinen kannanotoissaan ja tämä osoittaa, että puoluepolitiikka on saatu pidettyä sivussa perustuslain tulkinnasta.

– On pidettävä kirkkaana mielessä valtioneuvoston ja eduskunnan eri roolit. Lainsäädäntöesitysten perustuslain mukaisuuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tämä tulisi muistaa erityisesti uusien ilmiöiden ja välttämättömien rakenneuudistusten yhteydessä, joissa monesti perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille.

Häkkäsen mukaan lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

– Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan linjattavaksi. Tämä vahvistaa oikeusvaltiota suojaavan perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää perustuslain rajat selkeinä, Häkkänen muistuttaa.

”Sivistyskunnassa tarvitaan sosialidemokraattista ääntä” – Mikko Salmi ehdolle kuntavaaleihin Ouluun

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi lähtee SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin Oulussa. Hän on istunut Oulun kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa aikaisemminkin mutta luopui luottamustehtävästä tultuaan valituksi päätoimittajaksi.

– Silloin kun minut valittiin tiesin, että lehdessä on edessä isot mullistukset kuten siirtyminen uutislehdestä viikkolehteen. Siinä saumassa oli hyvin tärkeää, että kaikki fokus oli Demokraatissa. Nyt lehden arki mahdollistaa sen, että pystyn osallistumaan täysipainoisesti valtuustotyöskentelyyn Oulussa, Salmi sanoo.

Hän kertoo lähteneensä ehdolle SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen toivomuksesta. Päätös syntyi maanantaina.

Kaupunginvaltuustoissa tarvitaan kaikki voimat vastustamaan eriarvoistumista.

– Eilen otettiin vaalikuva ja allekirjoitin ehdokassitoumuksen. Ajattelen, että kannustan omalla esimerkilläni ihmisiä, jotka kokevat paloa oman kotikaupunkinsa asioiden edistämiseen. Tuleva kunta on sivistyskunta ja me olemme sivistyspuolue, siellä tarvitaan sosialidemokraattista ääntä.

Salmi uskoo, että SDP:llä on mahdollisuus erittäin hyvään vaalitulokseen.

– Haluan olla siinä omalla pienellä panoksellani mukana. Tilanteessa, jossa Suomi on luisumassa entistä eriarvoisempaan suuntaan, tarvitaan kaikki voimat kaupunginvaltuustoihin ympäri Suomen vastustamaan tätä kehitystä.

Salmi sai vuonna 2012 kuntavaaleissa Oulussa 812 ääntä.

Hän kertoo vetäytyvänsä kolumnien kirjoittamisesta Demokraatti-lehteen maaliskuun alusta vaaleihin asti.

Keskustelua aiheesta