Kokoomuksen puoluelehden vanhat jutut kiertävät uudelleen ja uudelleen Amppareissa – Päätoimittaja: ”Tässä taitaa olla väärinkäsityksestä kyse”

Kokoomuksen puoluelehden Verkkouutisten yksittäisiä juttuja ilmestyy usein kahdesti tai jopa kolmesti Amppareissa. Lisäksi Amppareissa ilmestyy jo ainakin kertaalleen aiemmin Verkkouutisissa ilmestyneitä juttuja usean jutun rykelmissä samalla minuutilla (juttu jatkuu kuvan alla). Verkkouutiset hyötyy tilanteesta saamalla itselleen korkeampia kävijälukuja kuin muutoin olisi mahdollista.

Verkkouutisten vanhoja, eri aikoina alun perin julkaistuja juttuja ilmestyi Amppareihin maanantaina kello 8.11. peräti kymmenen jutun rykelmässä.

Demokraatin selvityksen perusteella Verkkouutisten juttuja ilmestyy Ampparien uutisvirtaan kahdesta eri verkko-osoitteesta. Ensimmäisen verkko-osoitteen alussa on tuttu www.verkkouutiset.fi mutta toinen osoite vu.frc.io on vähemmän tuttu useimmille käyttäjille. Osoitteen taustalla on helsinkiläinen digitoimisto Frantic. Lisäksi Verkkouutisilla on blogialusta verkkouutiset.me.

Verkkouutisten juttuja ilmestyy kahdesta ensin mainitusta verkko-osoitteesta Ampparien uutisvirtaan tavallisesti niin, että juttujen ilmestysaikojen välillä on kulunut joitain tunteja. Toiminta on jatkunut samankaltaisena ainakin syksyn aikana.

Esimerkiksi 9.11. Verkkouutisilta ilmestyi Li Anderssonin Trump-kommentteja koskeva uutinen ensin kello 13.31, toisen kerran illalla kello 21.30  ja kolmannen kerran juuri ennen puoltayötä kello 23.46. Linkit vievät samaan juttuun (juttu jatkuu kuvan alla). Otsikot ovat identtisiä keskenään, mutta keskimmäisessä jutussa on url-osoitteen alussa http://vu.frc.io/. Kaikissa jutuissa näkyy vain jutun myöhäisin julkaisuaika.

Esimerkiksi Li Anderssonin Trump-kommenteista löytyy useita Verkkouutisten identtisiä juttuja.

 

Aktiivisen Ampparit-seuraajan silmään osuu myös se, että Verkkouutisten toisteiset jutut näyttävät tästä huolimatta säilyvän Ampparien näköalapaikalla etusivulla.

Ampparit on merkittävä lukijalähde monelle etenkin pienemmälle suomalaiselle uutismedialle. Verkkouutisten kävijämäärät ovat pyörineet syksyn 2016 aikana reilusti yli 100 000 viikkokävijän TNS Metrixin tilastoissa. Vanhojen juttujen uudelleen ilmestyminen tuottaa lehdelle kilpailuetua.

Kysyimme ihmetystä herättäneestä asiasta Verkkouutisten päätoimittajalta Alberto Claramuntilta. Verkkouutiset ja paperinen Nykypäivä ovat valtiovarainministeripuolueen kokoomuksen pää-äänenkannattajia. Verkkouutiset aloitti toimintansa vuonna 1996.

Demokraatti tavoitti Claramuntin maanantaina aamupäivällä puhelimitse. Päätoimittaja sanoi tuolloin, ettei ole tietoinen juttujen jatkuvasta uudelleen ilmestymisestä Amppareissa. Hän halusi saada kysymykset lyhyen keskustelun päätteeksi kirjallisesti. Claramunt vastasi iltapäivällä.

Julkaisemme kysymykset ja vastaukset alla:

  1. Oletteko tietoinen, että Verkkouutiset julkaisee Amppareissa käytännössä identtisiä uutisjuttuja usein kahdesti ja joskus jopa kolmesti päivässä systemaattisesti päivästä toiseen?

”Tässä taitaa olla väärinkäsityksestä kyse.

Kyse lienee Amppareissa viime aikoina näkyneestä teknisestä ongelmasta, jossa juttumme on saattanut tulla näkyviin useamman kerran viiveellä, esim. jutturykelminä, tai eri osastoissa.

Ampparit julkaisee omaa sivuaan, me omaamme. Tästä heidän teknisestä asiasta me emme tiedä. Ymmärtääksemme se koskee muitakin julkaisuja. Tietoomme on nyt tullut esimerkkejä, joissa juttu on mennyt kahdelle osastolle, sellaisellekin Ampparin osastolle, jota meillä ei ole. Tätä selvitämme molemmissa päissä. Emme itse halua niiden menevän kahdelle osastolle.

Verkkouutisissa julkaistaan viikottain satoja juttua. Muutamia niistä joudutaan matkan varrella korjaamaan, päivittämään, eri syistä ja eri laajuudella. Tällöin joskus todetaan, että juttu on parempi julkaista kokonaan uudestaan, jotta siitä ei jää vanhaa versiota – esimerkiksi Facebook ei tunnista kuin yhden (vanhan) version jutusta. Jotta Facebook-feedimmekin on sellainen kuin haluamme (kuva ja otsikko), se on pitänyt silloin tällöin tehdä uusiksi. Emme tietenkään halua, että jutuistamme jää kulkemaan vanhaa versiota tai niiden otsikoita, mutta se on edellyttänyt ainakin tähän asti joskus jutun uudelleen julkaisemista.”

  1. Oletteko tietoinen, että juttuja ilmestyy Amppareihin kahdesta eri verkko-osoitteesta?

”Käytössämme on verkkouutiset.fi sekä meidän blogisaittimme verkkouutiset.me. Muista kuin näistä ei ole tietoa.”

  1. Onko asiasta sovittu jotakin Amppareiden kanssa? Tietääkö Ampparit, että toimitte näin?

Viittaan ensimmäiseen vastaukseen. Ja mitä tulee uudempaan blogisaittiin, niin sen osalta olemme olleet yhteydessä Amppareihin, blogit menevät blogiosastoon tai jos niistä tehdään myös uutinen, silloin ne ovat uutisosastollakin. Tässäkään järjestelyssä ei ole mitään erikoista.

Uudelleen saittiansa rakentaneilla Amppareilla saattaa olla jotain teknisiä selvittelyjä. Käymme niitä läpi, kuten alussa totesin.

  1. Pidättekö toimintaanne eettisesti kestävänä muita suomalaisia medioita kohtaan?

”Vastasin oikeaan kysymykseen jo alussa.”

  1. Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä asiassa?

”Mitään järjestelmällistä juttujen uudelleenjulkaisua ei ole olemassa. Teknisissä seikoissa olemme Amppareihin yhteydessä. Kuten kysyjä tietää, Verkkouutisten tulos syntyy kovalla työnteolla.”

Demokraatti tavoitti myös Ampparit-tiimin liiketoimintapäällikkö Lauri Sihvosen Otava Mediasta. Otava Media omistaa Ampparit. Sihvonen kuulee asiasta ensi kertaa. Uutisten kierrättäminen moneen kertaan ja vieläpä eri osoitteista on Ampparien säännöissä kiellettyä.

– Teknisesti se on mahdollista, mutta se on säännöissä kielletty.

Amppareiden säännöissä sanotaan, että median RSS-syötteissä on oltava guid-elementti, joka on muuttumaton. Esimerkiksi otsikon muuttaminen ei saa muuttaa guid-elementtiä.

Sihvosen mukaan tämä elementti ei ole ollut muuttumaton Verkkouutisten jutuissa. Sihvosen mukaan hän ei osaa arvioida toiminnan tahallisuutta.

Sihvonen sanoo, että Ampparit aikoo olla yhteydessä Verkkouutisiin, jotta juttujen uudelleen ilmestyminen loppuu.

Ampparien sääntöjen mukaan ongelmat guid-elementin kanssa aiheuttavat tulevaisuudessa juttujen suodattumisen.

Demokraatti ei ole löytänyt pikaisella katsannolla esimerkkejä vastaavista ongelmista muista medioista.

Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja.

Keskustelua aiheesta

STTK-kysely: Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut hienoisessa laskussa

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnatun kyselyn mukaan työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat hienoisessa laskussa.

Kyselyn mukaan työpaikkojen vähenemistä odotti seuraavan puolen vuoden aikana noin 48 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.

Työpaikkojen arvioitiin nyt lisääntyvän 18 prosentilla työpaikoista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 13. Kolmannes vastaajista ei osannut arvioida kehitystä.

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa, jossa 32 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Kuntasektorilla puolestaan työpaikkojen määrän odotti vähentyvän 55 prosenttia vastaajista.

Työntekijöiden määrän vähentämiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita on käyty viimeisen puolen vuoden aikana työpaikoilla vähemmän kuin kysyttäessä samaa asiaa vuonna 2015. Nyt niitä oli käyty 30 prosentilla työpaikoista ja vuonna 2015 vastaavasti 37 prosentilla työpaikoista.

Vähiten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita on ollut yksityisen palvelusektorin työpaikoilla (13 %). Eniten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä YT-neuvotteluita on käyty 1 000–4 999 hengen työpaikoilla (42 %). Vähiten niitä on käyty pienillä, alle 50 hengen työpaikoilla (21 %).

– Parantuneista talousodotuksista huolimatta työpaikoilla ei vielä uskota vahvaan käänteeseen työllisyydessä. STTK:n mielestä maan hallituksen on jatkettava puoliväli- ja kehysriihessä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että palkkojen verotus ei kiristy.

– Kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida järkevällä talouspolitiikalla. Siksi tarvitaan kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa, johtaja Jukka Ihanus toteaa.

”Systeemi kärsi tappion” – Jaakonsaari arvioi ”maanjäristysvaaleja”

Kuva: Lehtikuva
Keskustaliberaali Emmanuel Macron oli ykkönen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

– Maanjäristys ja vallankumous ovat sanoja, joilla kuvataan Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Systeemi kärsi tappion. Protesti voitti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kuvailee sunnuntain vaalitulosta.

Jaakonsaari arvioi, että turhautuneet äänestäjät näyttivät nyt voimansa Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Hätää kärsimässä oli maltillinen oikeisto, mutta hänen mukaansa kysymys on myös eurooppalaisen sosialidemokratian kriisistä.

– Mieleen tulee väistämättä saksalaisen sosiologin Jurgen Habermasin teoria systeemistä ja elämismaailmasta, jotka loittonevat toisistaan. Systeemillä Habermas tarkoittaa yhteiskunnallisia instituutioita: puolueita, kirkkoa ja mediaa ja elämismaailmalla ihmisten arjessa kokemaa todellisuutta.

Onneton vaalitulos johtui osin puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

Jaakonsaari muistuttaa, että jo Ranskaa ennen protestiaalto pyyhkäisi voimalla läpi Euroopan. Kreikán Syriza ja Espanjan Podemos saivat suuren mediahuomion, mutta uusien puolueiden vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton. Syrizan kannatus hallitusvastuun aikana on laskenut ja Podemoksen kannatus polkee paikallaan.

Jaakonsaari näkee, että myös brexit oli massiivinen protesti.

– Kävi toisin kuin odotettiin: EU-vastainen liikehdintä ei kasvanut vaan EU:n kannatus on hieman kasvanut monissa Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Itävallassa, hän muistuttaa.

Perinteiset puolueet on nyt haastettu oikein kunnolla ja uudistajille pitäisi olla Jaakonsaaren mielestä kysyntää – myös perinteisissä Euroopan demaripuolueissa. Hän huomauttaa, että Saksassa SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz on onnistunut tarjoamaan äänestäjille uuden vaihtoehdon.

– Hän korostaa sosiaalista Eurooppaa, oikeudenmukaista tulonjakoa ja suvaitsevaisuutta. Ei mitään uusia teemoja, mutta todellisia vaihtoehtoja tympeälle, vihaa ruokkivalle äärioikeistolle. Mielenkiintoista on, että Martin Schulz on tukenut Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa kuten sosialidemokraatin kuuluukin.

Jaakonsaari uskoo, että Ranskan onneton vaalitulos johtui osin ranskalaisista sosialisteista itsestään ja puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

– Presidentti Francois Hollande oli uudistusmielinen ja mainettaan parempi, mutta hänen reformihalunsa hiipui oman puolueensa sisäisiin ristiriitoihin.

”Vahvistimme asemiamme” – Henriksson hakee jatkokautta RKP:n johdossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudeksi. Henriksson on toiminut RKP:n puheenjohtajana vuoden.

Hän kertoi jatkohaluistaan tiedotteessa maanantaina. Henriksson kertoi tiedotteessa, että RKP:n saama vahva tuki kuntavaaleissa osoittaa puolueen olevan oikealla tiellä.

– Vuoden aikana RKP teki muun muassa erinomaiset kuntavaalit ja vahvisti asemiaan kansallisissa päättävissä elimissä, hän kertoo.

Puolue sai kuntavaaleissa valtakunnallisesti vajaan viiden prosentin kannatuksen. Kannatus kasvoi edellisistä kuntavaaleista 0,2 prosenttiyksikköä.

RKP valitsee puheenjohtajan kesäkuussa puoluekokouksessaan Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Keskustelua aiheesta

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.