Kokoomuksen puoluelehden vanhat jutut kiertävät uudelleen ja uudelleen Amppareissa – Päätoimittaja: ”Tässä taitaa olla väärinkäsityksestä kyse”

Kokoomuksen puoluelehden Verkkouutisten yksittäisiä juttuja ilmestyy usein kahdesti tai jopa kolmesti Amppareissa. Lisäksi Amppareissa ilmestyy jo ainakin kertaalleen aiemmin Verkkouutisissa ilmestyneitä juttuja usean jutun rykelmissä samalla minuutilla (juttu jatkuu kuvan alla). Verkkouutiset hyötyy tilanteesta saamalla itselleen korkeampia kävijälukuja kuin muutoin olisi mahdollista.

Verkkouutisten vanhoja, eri aikoina alun perin julkaistuja juttuja ilmestyi Amppareihin maanantaina kello 8.11. peräti kymmenen jutun rykelmässä.

Demokraatin selvityksen perusteella Verkkouutisten juttuja ilmestyy Ampparien uutisvirtaan kahdesta eri verkko-osoitteesta. Ensimmäisen verkko-osoitteen alussa on tuttu www.verkkouutiset.fi mutta toinen osoite vu.frc.io on vähemmän tuttu useimmille käyttäjille. Osoitteen taustalla on helsinkiläinen digitoimisto Frantic. Lisäksi Verkkouutisilla on blogialusta verkkouutiset.me.

Verkkouutisten juttuja ilmestyy kahdesta ensin mainitusta verkko-osoitteesta Ampparien uutisvirtaan tavallisesti niin, että juttujen ilmestysaikojen välillä on kulunut joitain tunteja. Toiminta on jatkunut samankaltaisena ainakin syksyn aikana.

Esimerkiksi 9.11. Verkkouutisilta ilmestyi Li Anderssonin Trump-kommentteja koskeva uutinen ensin kello 13.31, toisen kerran illalla kello 21.30  ja kolmannen kerran juuri ennen puoltayötä kello 23.46. Linkit vievät samaan juttuun (juttu jatkuu kuvan alla). Otsikot ovat identtisiä keskenään, mutta keskimmäisessä jutussa on url-osoitteen alussa http://vu.frc.io/. Kaikissa jutuissa näkyy vain jutun myöhäisin julkaisuaika.

Esimerkiksi Li Anderssonin Trump-kommenteista löytyy useita Verkkouutisten identtisiä juttuja.

 

Aktiivisen Ampparit-seuraajan silmään osuu myös se, että Verkkouutisten toisteiset jutut näyttävät tästä huolimatta säilyvän Ampparien näköalapaikalla etusivulla.

Ampparit on merkittävä lukijalähde monelle etenkin pienemmälle suomalaiselle uutismedialle. Verkkouutisten kävijämäärät ovat pyörineet syksyn 2016 aikana reilusti yli 100 000 viikkokävijän TNS Metrixin tilastoissa. Vanhojen juttujen uudelleen ilmestyminen tuottaa lehdelle kilpailuetua.

Kysyimme ihmetystä herättäneestä asiasta Verkkouutisten päätoimittajalta Alberto Claramuntilta. Verkkouutiset ja paperinen Nykypäivä ovat valtiovarainministeripuolueen kokoomuksen pää-äänenkannattajia. Verkkouutiset aloitti toimintansa vuonna 1996.

Demokraatti tavoitti Claramuntin maanantaina aamupäivällä puhelimitse. Päätoimittaja sanoi tuolloin, ettei ole tietoinen juttujen jatkuvasta uudelleen ilmestymisestä Amppareissa. Hän halusi saada kysymykset lyhyen keskustelun päätteeksi kirjallisesti. Claramunt vastasi iltapäivällä.

Julkaisemme kysymykset ja vastaukset alla:

  1. Oletteko tietoinen, että Verkkouutiset julkaisee Amppareissa käytännössä identtisiä uutisjuttuja usein kahdesti ja joskus jopa kolmesti päivässä systemaattisesti päivästä toiseen?

”Tässä taitaa olla väärinkäsityksestä kyse.

Kyse lienee Amppareissa viime aikoina näkyneestä teknisestä ongelmasta, jossa juttumme on saattanut tulla näkyviin useamman kerran viiveellä, esim. jutturykelminä, tai eri osastoissa.

Ampparit julkaisee omaa sivuaan, me omaamme. Tästä heidän teknisestä asiasta me emme tiedä. Ymmärtääksemme se koskee muitakin julkaisuja. Tietoomme on nyt tullut esimerkkejä, joissa juttu on mennyt kahdelle osastolle, sellaisellekin Ampparin osastolle, jota meillä ei ole. Tätä selvitämme molemmissa päissä. Emme itse halua niiden menevän kahdelle osastolle.

Verkkouutisissa julkaistaan viikottain satoja juttua. Muutamia niistä joudutaan matkan varrella korjaamaan, päivittämään, eri syistä ja eri laajuudella. Tällöin joskus todetaan, että juttu on parempi julkaista kokonaan uudestaan, jotta siitä ei jää vanhaa versiota – esimerkiksi Facebook ei tunnista kuin yhden (vanhan) version jutusta. Jotta Facebook-feedimmekin on sellainen kuin haluamme (kuva ja otsikko), se on pitänyt silloin tällöin tehdä uusiksi. Emme tietenkään halua, että jutuistamme jää kulkemaan vanhaa versiota tai niiden otsikoita, mutta se on edellyttänyt ainakin tähän asti joskus jutun uudelleen julkaisemista.”

  1. Oletteko tietoinen, että juttuja ilmestyy Amppareihin kahdesta eri verkko-osoitteesta?

”Käytössämme on verkkouutiset.fi sekä meidän blogisaittimme verkkouutiset.me. Muista kuin näistä ei ole tietoa.”

  1. Onko asiasta sovittu jotakin Amppareiden kanssa? Tietääkö Ampparit, että toimitte näin?

Viittaan ensimmäiseen vastaukseen. Ja mitä tulee uudempaan blogisaittiin, niin sen osalta olemme olleet yhteydessä Amppareihin, blogit menevät blogiosastoon tai jos niistä tehdään myös uutinen, silloin ne ovat uutisosastollakin. Tässäkään järjestelyssä ei ole mitään erikoista.

Uudelleen saittiansa rakentaneilla Amppareilla saattaa olla jotain teknisiä selvittelyjä. Käymme niitä läpi, kuten alussa totesin.

  1. Pidättekö toimintaanne eettisesti kestävänä muita suomalaisia medioita kohtaan?

”Vastasin oikeaan kysymykseen jo alussa.”

  1. Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä asiassa?

”Mitään järjestelmällistä juttujen uudelleenjulkaisua ei ole olemassa. Teknisissä seikoissa olemme Amppareihin yhteydessä. Kuten kysyjä tietää, Verkkouutisten tulos syntyy kovalla työnteolla.”

Demokraatti tavoitti myös Ampparit-tiimin liiketoimintapäällikkö Lauri Sihvosen Otava Mediasta. Otava Media omistaa Ampparit. Sihvonen kuulee asiasta ensi kertaa. Uutisten kierrättäminen moneen kertaan ja vieläpä eri osoitteista on Ampparien säännöissä kiellettyä.

– Teknisesti se on mahdollista, mutta se on säännöissä kielletty.

Amppareiden säännöissä sanotaan, että median RSS-syötteissä on oltava guid-elementti, joka on muuttumaton. Esimerkiksi otsikon muuttaminen ei saa muuttaa guid-elementtiä.

Sihvosen mukaan tämä elementti ei ole ollut muuttumaton Verkkouutisten jutuissa. Sihvosen mukaan hän ei osaa arvioida toiminnan tahallisuutta.

Sihvonen sanoo, että Ampparit aikoo olla yhteydessä Verkkouutisiin, jotta juttujen uudelleen ilmestyminen loppuu.

Ampparien sääntöjen mukaan ongelmat guid-elementin kanssa aiheuttavat tulevaisuudessa juttujen suodattumisen.

Demokraatti ei ole löytänyt pikaisella katsannolla esimerkkejä vastaavista ongelmista muista medioista.

Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta