Kolumni

Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

“Kokoomus ei tue presidentti Niinistön Nato-linjaa” – Feldt-Ranta: Tällä porukalla on vaikeuksia kuullun ja luetun ymmärtämisessä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi uudenvuodenpuheessaan Suomen linjaksi aktiivisen vakauspolitiikan erityisesti lähialueilla. Presidentti Niinistö korosti Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä:

”Olemme molemmat sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi. Olisi loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.”

Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat vastikään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän yhteiskirjoituksen maidmme suurimmissa päivälehdissä. Myös pääministereiden kirjoituksen keskeinen sanoma oli vakauden merkityksen kotostaminen.

“Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.”

Jostain syystä erityisesti kokoomuslaisilla ja naapurissa moderaateilla on vaikeuksia sekä kuullun että luetun ymmärtämisessä. Olen yksistään viimeisen vuoden aikana ollut kymmenissä tilaisuuksissa ja kokouksissa, joissa aina joku – yleensä kokoomuslainen tai moderaatti – nousee ylös ja spekuloi Suomen ja Ruotsin Nato-linjan muutoksella. Spekulointi on systemaattista ja tarkoitushakuista.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Suomen kanta ole muuttunut aiemmasta. Ruotsi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Ruotsin kanta ole muuttunut aiemmasta.

Suomen sosialidemokraattien kanta on hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Ruotsin sosialidemokraattien kanta on sekin hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Viimeksi tämän sanoi hyvin yksiselitteisesti puolustusministeri Peter Hultqvist (s.) vierailullaan Suomessa viime viikolla. Aiemmin loppusyksystä olen kuullut saman linjauksen suoraan pääministeri Stefan Löfveniltä ja muutama viikko sitten puhemies Urban Ahlinin tapaamisessa.

Käsityksemme keskinäisen turvallisuusyhteistyön tiiviistämisestä ja pysymisestä sotilasliittojen ulkopuolella on yhteinen.

Kokoomus sai jo toisen kerran hallitusohjelmaan Nato-selvityslinjauksen, joka on tehty vain ja ainoastaan siksi, että Nato-myönteinen kokoomus saa jatkaa hämmentämistä asian ympärillä. Hämmentäminen aiheuttaa tietysti hämmennystä. Hämmentävää on myös se, ettei kokoomus tue kokoomuslaisen presidentin Nato-linjaa. Tätä tärkeämmäksi tulee muiden vastuullisten toimijoiden vakaa linja.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja sen naapurustossa on huolestuttava. SDP haluaa purkaa jännitteitä monenkeskisellä yhteistyöllä, ei lisätä niitä äkkinäisillä toimilla.

Sosialidemokraatit tukevat vakauttavaa toimintalinjaa. Turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty yhdessä, yhdessä myös kansan kanssa. Voimassaoleva linjauksemme sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on selkeä ja yhä toimiva, eikä jatkuva asian ympärillä tapahtuva hämmentäminen palvele ketään.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

päivi-niemi-laine
päivi-niemi-laine

“Sama se miten pukeutuu, kunhan osaa asiansa” – JHL:n Päivi Niemi-Laine hätkähdytti ensimmäisissä neuvotteluissaan

Naiset kokevat työelämässä monenlaista syrjintää aliarvioinnista aina seksuaaliseen häirintään saakka. Julkis- ja hyvinvointialojen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on välttynyt siltä, mutta on kuullut pöyristyttävistä kokemuksista naisystäviltään.

JHL:n jäsenistä noin 70 prosenttia on naisia. Minkä neuvon puheenjohtaja antaa, jos työpaikalla joutuu kokemaan epäasiallista käytöstä?

– Siitä pitää kertoa heti ääneen ja esimiesten on puututtava asiaan. Sitä vaatii jo työturvallisuuslakikin. Tarvitaan myös työvälineitä. Mikään sormella heristely ei riitä.

Niemi-Lainetta kismittää se, että naisella on aina kaksinkertainen taakka todistaa uskottavuutensa – on sitten kyse pätevyydestä tai toisen, yleensä miehen, epäasiallisesta käytöksestä.

JHL:n tuoretta puheenjohtajaa on vaikea laittaa ihan perinteiseen ay-johtajan muottiin.

– Olen aina pukeutunut aika räväkästi, Niemi-Laine naurahtaa.

Hän muistaa vielä ay-uransa ensimmäisen tärkeän neuvottelunsa. Kyseessä olivat Kuntien eläkevakuutuksen Kevan työehtosopimukset.

– Muut katsoivat vaatteitani. Tulin neuvotteluihin minihameessa ja yli polven ulottuvissa saappaissa.

Suut menivät tukkoon, kun yksi mies tokaisi: “Sama se, miten pukeutuu, kunhan osaa asiansa”. Eli ei siitä sitten sen enempää. Asiat kun olivat hallussa.

Jokaisen pitää uskaltaa johtaa asioita omalla tavallaan.

Niemi-Laine on miettinyt omaa johtajan rooliaan. Hänen mielestään naisten ei tarvitse “muuttua” miehiksi käytökseltään, kun on valtaa ja vastuuta.

– Jokaisen pitää uskaltaa johtaa asioita omalla tavallaan. Tärkeää on olla sinut itsensä kanssa, tuntea omat hyvät ja huonot puolensa – ja oppia elämään niiden kanssa.

Hän myöntää olevansa aikamoinen “jänääjä”.

– Minun pitää opetella kuuntelemaan paremmin.

JHL:n edustajisto kokoontuu torstaina valitsemaan liitolle väliaikaisen puheenjohtajan. Päivi Niemi-Laineelle ei ainakaan vielä viime viikolla ollut löytynyt vastaehdokasta. Tämä pesti kestää ensi kesään asti, jolloin liitto saa pysyvän puheenjohtajan.

Lue Päivi Niemi-Laineen koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä 1.9.

Katso myös video verkkolehdestä.

päivi-niemi-laine päivi-niemi-laine

Kolumni

Malinen-Pro-verkkoon-17.4.-Kari-Hulkko
Malinen-Pro-verkkoon-17.4.-Kari-Hulkko

“Nyt on paha paikka kikyn suhteen” – Pron Malinen: Riskinä on koko prosessin romuttaminen

Jo moneen kertaan syntyneeksi julistettu kilpailukykysopimus näytti jälleen havisevan tänään, kun kunta-ala uhkasi jäädä sopimuksen ulkopuolelle.

Kunta-alan työntekijäliittojen mielestä hallitus yrittää ujuttaa kunnille ensi vuoden budjetissa uusia leikkauksia, jotka ovat kilpailukykysopimuksen vastaisia. Kunta-alan työntekijäliittojen ja valtiovarainministeriön laskelmat kilpailukykysopimuksen ja budjetin vaikutuksista eroavat.

– Meidän näkemyksemme mukaan valtionvarainministeriön esityksessä on säästöjä kilpailukykysopimuksessa sovitun päälle, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi.

– Hallituksen pitäisi käydä neuvotteluita kuntien pääsopijajärjestöjen kanssa, jotta lukko aukeaisi, keskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi tänään.

Fjäderin mukaan kyseessä on ennen kaikkea alakohtainen kiista, joten se pitäisi myös ratkaista alakohtaisesti. Fjäderin mukaan myös keskusjärjestöt ovat käytettävissä, jos niiltä pyydetään apua.

“Mahdammeko me haluta pitää kiinni sovitusta, jos sama ei toisille käy. Arvaatte vastauksen.”

Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malinen kommentoi tilanetta Facebook-päivityksessään alkuillasta näin:

“No nyt on paha paikka kikyn suhteen. Pro teki varmasti parhaansa hyvin vaikeiden neuvotteluiden osalta sekä finanssi- että ict-alan osalta. Löysimme ratkaisut yhdessä Paltan kanssa, nyt riskinä on koko prosessin romuttaminen.
Mahdammeko me haluta pitää kiinni sovitusta, jos sama ei toisille käy. Arvaatte vastauksen.”

Päivityksessään Pron Malinen viittaa Palvelualojen työnantajat Paltaan, joka on palveluyritysten ja yhteisöjen edunvalvontajärjestö.

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät halunneet keskiviikkona ottaa itselleen pelinrakentajan roolia tuoreimmassa kiky-kiistassa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoi kunta-alan löytävän itse ratkaisun hallituksen kanssa. Hänen mukaansa kunta-alan kiky-säästöjä käydään läpi hallituksen ja suoraan kunta-alan järjestöjen ja kuntatyönantajan kesken.

– Tietysti toivotaan, että sieltä löytyy yhteinen näkemys ja meidän ei tarvitse tässä sen enempää asiaa ruveta mestaroimaan, Eloranta sanoi STT:lle tänään.

Kunta-alan on määrä allekirjoittaa kilpailukykysopimus maanantaina, mutta hallituksen pitäisi päättää veroratkaisuistaan viimeistään torstaina.

Malinen-Pro-verkkoon-17.4.-Kari-Hulkko Malinen-Pro-verkkoon-17.4.-Kari-Hulkko

Kolumni

kunnatsparf1
kunnatsparf1

9.11. on dead line kommenteille – sote-lakiluonnos lausuntokierrokselle kuntiin

Sote-lakia koskeva esitysluonnos lähti lausuntokierrokselle kuntiin keskiviikkona.

Laki julkaistiin luonnoksena jo kesäkuun lopussa, eikä siihen ole tehty merkittäviä muutoksia kesän aikana.

Lakiehdotuksen tarkoitus on siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kunnilta maakunnille vuonna 2019.

Uusi laki myös siirtäisi vastuun sote-palveluista kunnilta maakunnille, joita olisi 18.

Luonnosta koskevat kommentit tulee jättää sosiaali- ja terveysministeriöön marraskuun 9. päivään mennessä.

Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoitusta koskeva luonnos valmistuu loppuvuonna. Se annetaan eduskunnalle ensi keväänä, jotta sitä voidaan käsitellä rinnakkain sote-uudistusta koskevan esityksen kanssa.

kunnatsparf1 kunnatsparf1

Kolumni

Budjettiriihi

LKS 20160831 Ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (pöydän toisella puolella) aloittamassa hallituksen budjettineuvotteluita pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 31. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

LKS 20160831 Ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (pöydän toisella puolella) aloittamassa hallituksen budjettineuvotteluita pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 31. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

“Kunta-alan järjestöillä ja hallituksella on tahto viedä tämä maaliin” – SAK:n Eloranta luottaa ratkaisun löytymiseen

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta luottaa siihen, että kunta-alan työntekijäliittojen ja hallituksen erimielisyyteen kunta-alan kiky-säästöistä löytyy ratkaisu.

– Varmasti kunta-alan järjestöillä itselläänkin on myös tahto viedä tämä maaliin ja hallituksella myös, eiköhän tässä ratkaisu löydy, Eloranta sanoi.

Hän toivoo, että löydetään sellainen kompromissi, jonka kanssa voidaan viedä sopimusta eteenpäin ja kuntatalous pärjää.
Eloranta ei tänään lähtenyt ennakoimaan, voiko kiista kariuttaa koko kilpailukykysopimuksen.

– Minä en ainakaan näiltä istumilta kyllä usko siihen, että tämä olisi kuitenkaan kokonaisuudessaan kaatumassa, Eloranta sanoi.

Hänen mukaansa lähtökohtana oli, että kilpailukykysopimus olisi neutraali kuntatalouden kannalta.

– Kaikki puhuivat kesäkuussa kustannusneutraalisuudesta suhteessa kuntatalouteen, ja tämä ongelma pumpsahti vasta elokuussa esille, Eloranta sanoi.

Hänen mukaansa asia olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan jo kun sopimusta allekirjoitettiin.

– Kun kellään ei ollut tästä teknisestä veroasiasta, maksuihin liittyvästä asiasta, silloin vielä tietoa eikä havaintoa, niin sen takia se jäi tänne vähän jälkikäteen ratkaistavaksi, Eloranta sanoi.

Keskusjärjestöjen välillä asia on todettu, mutta sen tarkemmin sitä ei ole Elorannan mukaan käyty läpi.

Eloranta kertoi, että SAK:lla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia ryhtyä toimenpiteisiin asian tiimoilta.

Kunta-alan työntekijäliitot ovat uhanneet kaataa koko kilpailukykysopimuksen, jos hallitus ei poista ensi vuoden budjettiesityksestä kuntien talouteen kohdistuvia lisäleikkauksia. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lännen Media.

Korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön osalta kiky-sopimuksen vastaisina pidetyt säästöt veisivät tulevana vuonna noin 30 miljoonaa euroa. Summa kasvaisi vuoteen 2020 mennessä.

Sivistystyöantajat ovat jo allekirjoittaneet kilpailukykysopimuksen.

STT:n tietojen mukaan hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tietoa kilpailukykysopimuksen kattavuudesta. Hallitus ei aio tehdä päätöstä tuloveron kevennyksistä ennen kuin on varmistunut, että myös kunta-ala on mukana sopimuksessa.

STT-tieto hallituksen odotuksesta lisätty jutun loppuun klo 17.50.

LKS 20160831 Ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (pöydän toisella puolella) aloittamassa hallituksen budjettineuvotteluita pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 31. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA Budjettiriihi

LKS 20160831 Ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (pöydän toisella puolella) aloittamassa hallituksen budjettineuvotteluita pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 31. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kolumni

PAMin Selin näkee Guggenheimissa potentiaalia – “Olisi tarvittava elvytystoimenpide”

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin edellyttää matkailuelinkeinon kasvun ja työllisyyden tukemista. Yhtenä esimerkkinä Selin nostaa esille Guggenheimin museon, jonka arvioidaan tukevan Suomen tunnettuutta matkailukohteena.

Selvitysten mukaan Guggenheim lisää Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa matkailukohteena. Museon avulla voitaneen vauhdittaa myös stop over -matkailun kehitystä ja Guggenheimilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus myös Helsingin museotarjontaan.

– Matkailuelinkeinon kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä on Suomessa edistettävä. Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta, Selin korostaa.

– Onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat innostuneet hankkeesta ja museon kaksikymmenvuotinen lisenssimaksu on jo lähes kasassa. Yksityisesti rahoitetun lisenssimaksun lisäksi odotamme kuitenkin panostuksia myös rakennusaikaisiin investointikuluihin, koska kyseessä on tunnettu brändi ja kansainvälinen toimija, hän toteaa.

Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta.

Selin huomauttaa, että Guggenheimin rakennusajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin tuhat henkilötyövuotta.

– Laskelmien perusteella museon rakentaminen olisi tarvittava elvytystoimenpide, joiden merkitystä talouskasvun pohjana useat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet. Jos valtio ja Helsingin kaupunki omistaisivat rakennuksen, heillä olisi myös tarvittaessa mahdollisuus pohtia rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailutilaston mukaan matkailun kokonaiskysyntä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja se muodostaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailuala on lisäksi työvoimavaltainen ala, Selin muistuttaa, ja työllisten määrä on kysynnän vaihteluista huolimatta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2014 matkailualan työllisten lukumäärä on noin 139 200 henkilöä, vuokratyövoima pois lukien.

– Vaikka matkailu on parhaimmillaan teollisuuteen verrattava toimiala, sitä ei edelleenkään mielletä sellaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja matkailutulon kasvattaminen on tähän yksi vastaus, Selin sanoo.