Demariristeily27.-20.8.2016

Kolumni

Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

”Kokoomus ei tue presidentti Niinistön Nato-linjaa” – Feldt-Ranta: Tällä porukalla on vaikeuksia kuullun ja luetun ymmärtämisessä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi uudenvuodenpuheessaan Suomen linjaksi aktiivisen vakauspolitiikan erityisesti lähialueilla. Presidentti Niinistö korosti Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä:

”Olemme molemmat sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi. Olisi loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.”

Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat vastikään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän yhteiskirjoituksen maidmme suurimmissa päivälehdissä. Myös pääministereiden kirjoituksen keskeinen sanoma oli vakauden merkityksen kotostaminen.

”Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.”

Jostain syystä erityisesti kokoomuslaisilla ja naapurissa moderaateilla on vaikeuksia sekä kuullun että luetun ymmärtämisessä. Olen yksistään viimeisen vuoden aikana ollut kymmenissä tilaisuuksissa ja kokouksissa, joissa aina joku – yleensä kokoomuslainen tai moderaatti – nousee ylös ja spekuloi Suomen ja Ruotsin Nato-linjan muutoksella. Spekulointi on systemaattista ja tarkoitushakuista.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Suomen kanta ole muuttunut aiemmasta. Ruotsi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Ruotsin kanta ole muuttunut aiemmasta.

Suomen sosialidemokraattien kanta on hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Ruotsin sosialidemokraattien kanta on sekin hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Viimeksi tämän sanoi hyvin yksiselitteisesti puolustusministeri Peter Hultqvist (s.) vierailullaan Suomessa viime viikolla. Aiemmin loppusyksystä olen kuullut saman linjauksen suoraan pääministeri Stefan Löfveniltä ja muutama viikko sitten puhemies Urban Ahlinin tapaamisessa.

Käsityksemme keskinäisen turvallisuusyhteistyön tiiviistämisestä ja pysymisestä sotilasliittojen ulkopuolella on yhteinen.

Kokoomus sai jo toisen kerran hallitusohjelmaan Nato-selvityslinjauksen, joka on tehty vain ja ainoastaan siksi, että Nato-myönteinen kokoomus saa jatkaa hämmentämistä asian ympärillä. Hämmentäminen aiheuttaa tietysti hämmennystä. Hämmentävää on myös se, ettei kokoomus tue kokoomuslaisen presidentin Nato-linjaa. Tätä tärkeämmäksi tulee muiden vastuullisten toimijoiden vakaa linja.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja sen naapurustossa on huolestuttava. SDP haluaa purkaa jännitteitä monenkeskisellä yhteistyöllä, ei lisätä niitä äkkinäisillä toimilla.

Sosialidemokraatit tukevat vakauttavaa toimintalinjaa. Turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty yhdessä, yhdessä myös kansan kanssa. Voimassaoleva linjauksemme sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on selkeä ja yhä toimiva, eikä jatkuva asian ympärillä tapahtuva hämmentäminen palvele ketään.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

Eduskunta palaa lomalta keskustelemaan Britannian EU-erosta

LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.

LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA Eduskunta palaa lomalta keskustelemaan Britannian EU-erosta

LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kolumni

Anttilan konkurssi paljasti lainsäädännön sudenkuopat — ”Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä”

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitusta ryhtymään toimiin konkurssilainsäädännön uudistamiseksi, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kuluttajansuojan ja verkkokaupan muuttuneita vaatimuksia.

Tuppurainen sanoo aikovansa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo tänään.

Kysymys konkurssilainsäädännön suhteesta kuluttajansuojaan nousi ajankohtaiseksi kesällä Anttila Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa.

Tuppirainen muistuttaa, että konkurssilakia on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004.

— Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua uudistuksen jälkeen erityisesti kuluttajien kaupankäyntitavoissa. Merkittävin muutos on verkkokaupan kasvu: kuluttajat hankkivat tavaroita ja palveluita verkkokauppapaikoista, joille maksu suoritetaan hyvin eri tavoin. Kuluttajansuoja mahdollisessa konkurssitilanteessa riippuu siitä, millaista maksutapaa kuluttaja on kaupassa käyttänyt, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen muistuttaa, että verkkomaksupalveluilla ja luottokorttiyhtiöillä kuluttajansuoja on turvattu hyvin: mikäli tavaran tai palveluntuottaja ajautuu konkurssiin, kuluttaja ei pääsääntöisesti joudu maksamaan ellei saa ostamaansa hyödykettä. Vastaavasti verkkopankkimaksu siirtyy konkurssipesän varoihin ja kuluttajan tavara- tai palvelusaaminen jää muiden velkojien kanssa samaan asemaan.

− Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä. Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa. Lisäksi kuluttajansuoja saattaa vaihdella eri hyödykkeiden kesken suurestikin. Järjestelmää tulisi uudistaa niin, että kaikki kuluttajat asetettaisiin samaan yhdenvertaiseen asemaan, jossa näillä on oikeus saada maksamansa hyödykkeet ennen konkurssipesän velkojien saamisten suorittamista, Tuppurainen esittää.

Kolumni

Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Länsimetro ja Jorvin uusi sairaala: Harakka nostaa pöydälle Espoon miljoonaskandaalien todellisen vaaranpaikan

– Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kaupunki ja rakennuttaja ovat riidoissa kustannuksista.

Yhtälö kalskahtaa tutulta viime kuukausien Länsimetro-uutisointia seuranneen espoolaisen korvissa. Länsimetron viivästymisen maksumiehet ja vastuulliset ovat yhä auki.

– Kuten Länsimetron tapauksessa, laskun maksajat eli kaupunkilaiset eivät voi valvoa, kuinka huolellisesti heidän edustajansa ovat toimineet. Jorvin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja kieltäytyy luovuttamasta hallituksen pöytäkirjoja, koska julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Yhtiöittäminen heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi. Esimakua sotesta, valitettavasti, Harakka varoittaa.

Hän muistuttaa, että sosialidemokraatit torjuvat hallituksen aikeet yhtiöittää kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto – myös julkisen vallan ja järjestöjen nykyiset palvelut.

Malli ei Harakan mukaan ota huomioon varsinkin sosiaalityössä arvokasta vapaaehtoistyön panosta.

– Vielä suurempi ongelma on, että yhtiöittäminen piilottaa miljardipäätökset julkisuudelta ja veronmaksajien valvonnalta.

– Hallituksen lupaama kolmen miljardin säästö kääntyy vähintään saman luokan lisäkuluksi. Kun päättäjät eivät joudu kantamaan todellista vastuuta, kustannukset karkaavat. Hallituksen sote on rahareikä.

Yhtiöittäminen hävittää vastuun ja heikentää avoimuutta.

– Hallitus ei saa luvattuja säästöjä muuten kuin heikentämällä palveluita, eli konsulttikielellä ”palvelulupausta tarkistamalla”, Harakka sanoo.

– Perustuslaki kuitenkin säätää kansalaisen oikeudet peruspalveluihin. Siitä sosialidemokraatit eivät anna periksi.

Lähes 30 vuoden kokemus yrityshallinnosta kertoo Harakalle, että osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki ovat selkeässä ristiriidassa.

– Osakeyhtiön hallituksen jäsen on vastuussa osakkeenomistajille, ei kansalaisille. Huomattava henkilökohtainen korvausvastuu estää häntä tuomasta esiin epäkohtia, jotka ovat ahtaasti tulkiten yhtiön edun vastaisia. Kun yhtiövaltaa järjestelmällisesti kasvatetaan, ihmisten kannalta tärkeimmät päätökset salataan, eikä niistä käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Harakan mukaan yhtiövallassa äänestäjille vastuullisten päättäjien yläpuolelle nousee hallitusammattilaisten ja konsulttien kovapalkkainen rälssi, joka toimii salaisuuden suojissa veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien edusta piittaamatta.

– Julkisen vastuun siirtäminen yhtiövaltaan on kautta maailman oikeiston ideologinen hanke – jota Sipilän hallituskin toteuttaa niin liikenteessä, sotessa kuin koulutuksessa.

Sosialidemokraattien vaihtoehto on Harakan sanoin fiksu julkinen valta, joka huolehtii tasa-arvoisista palveluista tehokkaasti, yhteistyössä innovatiivisten yritysten kanssa.

– Kansalaisten osallistumista vahvistetaan, ei heikennetä, hän linjaa.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava. Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Kolumni

Ex-työministeri: ”Monen mielestä kyse on elinkautisesta”

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov haluaa helpottaa työttömän omaehtoiseen koulutukseen pääsyn kriteereitä.

Entisen työministerin Filatovin mukaan työelämän rakennemuutos vaatii lisätoimia, jotta pitkittyvä työttömyys saadaan nujerrettua. Uusissa työpaikoissa osaamisvaatimukset ovat erilaiset kuin aiemmin.

– Tähän haasteeseen ei vastata leikkaamalla työttömyysturvaa ja työvoimapoliittisen koulutuksen rahoja.

Työpaikkoja kuolee kiihtyvällä tahdilla.

– Onneksi uusia syntyy, mutta ei vielä tarpeeksi. Muutos haastaa elinikäiseen oppimiseen. Monen mielestä kyse on elinkautisesta.

– Uuden ammatin ja täydennyskoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se rakentaa sillan työstä työhön ja tukee työpaikan säilymistä.

Koulutuksen ja työttömyyden välillä on yhä voimakas kytkös, näkee Filatov.

– Vaikka korkeammin koulutettujen työttömyys on pahentunut, silti se on selvästi alhaisempaa ja lyhytkestoisempaa kuin pelkän peruskoulun varassa olevien tai toisen asteen opintojen suorittaneiden työttömyys. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa tai toisen asteen koulutuksen varassa. Korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisen vähän.

Filatov sanoo, että työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi on laskenut ja painopiste on siirtynyt omaehtoisen koulutukseen. Kaikki halukkaat eivät saa oikeutta omaehtoisen koulutukseen.

– Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerit ovat moninaiset ja niiden tulkinta vaikeaa. Eri TE-toimistojen päätökset eroavat toisistaan.

– Työttömän tilannetta helpottaisi se, että kriteereistä luovuttaisiin edes väliaikaisesti. Samalla helpotettaisiin TE-toimistojen ruuhkaa ja työvoimaneuvojien panosta irtoaisi enemmän varsinaiseen työnvälitykseen.

Pitkäaikaistyöttömiä on 16 600 enemmän kuin vuosi sitten. Ministeriön pitkänajan ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan, vaikka työttömyystilanne muutoin helpottaisi.

Kolumni

Päätoimittaja Mikko Salmi aamu-tv:ssä: Tässä SDP on Suomen paras puolue

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kaipaa SDP:ltä selvää linjaa politiikan suurissa asiakysymyksissä. Salmi oli keskustelemassa Ylen aamu-tv:ssä Helsingin Sanomien ja Ylen politiikan toimittajien Piia Elosen ja Marja Sannikan kanssa, joiden mielestä puheenjohtaja Antti Rinteen asema on vaakalaudalla.

SDP kokoontuu puoluekokoukseensa ensi helmikuussa. Kukaan ei ole ilmoittanut julkisuuteen aikeistaan haastaa Rinne puheenjohtajana. Salmi paneekin Helsingin Sanomien ahkeran SDP-kirjoittelun osin kesän piikkiin.

Salmen mukaan Rinne onnistui tehtävässään erittäin hyvin viime syksynä, kun hallitus ajoi pakkolakejaan läpi aikeissaan onnistumatta.

— Tuhannen sopimuksen mies onnistui. Mutta sitten täytyy myöntää: siitä on jo aikaa, ja nyt tarvitaan näyttöjä. Ajattelen niin, että tämä syksy ratkaisee tosi paljon. Kun (kannatuksessa) mentiin kahdenkympin alle, tuli tyytymättömyyttä.

Salmen mukaan SDP on kyllä puhunut paljon, mutta tarpeen olisi yksinkertaistaa viestintää.

— Meillä on valtavan hienoja papereita, esimerkiksi 20 sivua kotouttamisesta, mutta kuka saa selvää, mikä on se juju.

Salmen mukaan SDP:n on kuitenkin paras kaikista puolueista ”ihmisluonnon suojelijana”.

— Humanismin paras airut, joka nostaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymykset parhaiten esiin. Olemme oikeasti ihmisten puolella, mietimme miten ihminen parhaiten voi henkisesti ja fyysisesti.

Viime viikolla julkistetun ”Eduskuntavaalitutkimus 2015”:n mukaan SDP:n kannatus kyntää pahimmin ikäryhmässä 25-44-vuotiaat. Samalla SDP:stä on kovaa vauhtia kasvamassa naisten ja eläkeläisten puolue. Salmi huomauttaakin, että puolueella on vajausta etenkin 30—50-vuotiaissa mieskansanedustajissa.

Vaikka Jungner on erittäin ajan tasalla oleva ihminen, tässä tapauksessa hän epäonnistui analyysissään.

Keskustelussa sivuttiin myös SDP:n entisen puoluesihteeriä ja kansanedustajaa Mikael Jungneria, joka kirjoitti Facebook-profiilissaan puolueensa tilanteesta. Jungnerin mukaan demareilla ei ole puheenjohtaja-ongelmaa vaan asenne-ongelma. Jungner kirjoitti, että ”jos joku kehtaa nousta ahdingosta menestykseen, muuttuu demareiden suhtautuminen häneen usein nihkeäksi.”

Päätoimittaja Salmi sanoo, että Jungnerin arvio päti ehkä ennen muttei enää.

— Vaikka Jungner on erittäin ajan tasalla oleva ihminen, tässä tapauksessa hän epäonnistui analyysissään. Tämän päivän SDP sietää paremmin menestymistä kuin aikaisemmin. Voi olla, että sellaista tasapäistämistä ja päiden katkomista, että joku nousee ylemmäs, oli varmaan aikaisemmin, muttei se pidä enää ihan paikkaansa. Jungner on ollut vähän sivussa kuvioista pari vuotta.

Salmi kuitenkin sanoo, että meritokratia, josta Jungner puhuu, menestyminen ansioiden mukaan, on sinänsä oikein ja erittäin tärkeä SDP:n tulevaisuudelle.

— Että miten suhtaudumme menestykseen. Ajattelen, että ihminen joka maksaa veronsa, on ”Supercell-sosialisti”, kuten Timo Harakka sanoo, kyllä sellaisille on tilaa SDP:ssä.