Kolumni

Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

”Kokoomus ei tue presidentti Niinistön Nato-linjaa” – Feldt-Ranta: Tällä porukalla on vaikeuksia kuullun ja luetun ymmärtämisessä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi uudenvuodenpuheessaan Suomen linjaksi aktiivisen vakauspolitiikan erityisesti lähialueilla. Presidentti Niinistö korosti Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä:

”Olemme molemmat sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi. Olisi loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.”

Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat vastikään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän yhteiskirjoituksen maidmme suurimmissa päivälehdissä. Myös pääministereiden kirjoituksen keskeinen sanoma oli vakauden merkityksen kotostaminen.

”Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.”

Jostain syystä erityisesti kokoomuslaisilla ja naapurissa moderaateilla on vaikeuksia sekä kuullun että luetun ymmärtämisessä. Olen yksistään viimeisen vuoden aikana ollut kymmenissä tilaisuuksissa ja kokouksissa, joissa aina joku – yleensä kokoomuslainen tai moderaatti – nousee ylös ja spekuloi Suomen ja Ruotsin Nato-linjan muutoksella. Spekulointi on systemaattista ja tarkoitushakuista.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Suomen kanta ole muuttunut aiemmasta. Ruotsi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, eikä Ruotsin kanta ole muuttunut aiemmasta.

Suomen sosialidemokraattien kanta on hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Ruotsin sosialidemokraattien kanta on sekin hyvin selkeä eikä siihen ole suunnitteilla muutoksia. Viimeksi tämän sanoi hyvin yksiselitteisesti puolustusministeri Peter Hultqvist (s.) vierailullaan Suomessa viime viikolla. Aiemmin loppusyksystä olen kuullut saman linjauksen suoraan pääministeri Stefan Löfveniltä ja muutama viikko sitten puhemies Urban Ahlinin tapaamisessa.

Käsityksemme keskinäisen turvallisuusyhteistyön tiiviistämisestä ja pysymisestä sotilasliittojen ulkopuolella on yhteinen.

Kokoomus sai jo toisen kerran hallitusohjelmaan Nato-selvityslinjauksen, joka on tehty vain ja ainoastaan siksi, että Nato-myönteinen kokoomus saa jatkaa hämmentämistä asian ympärillä. Hämmentäminen aiheuttaa tietysti hämmennystä. Hämmentävää on myös se, ettei kokoomus tue kokoomuslaisen presidentin Nato-linjaa. Tätä tärkeämmäksi tulee muiden vastuullisten toimijoiden vakaa linja.

Suomen vakauspolitiikka ja liittoutumattomuuslinja onkin neljän lukon takana: Suomen Keskusta, sosialidemokraatit, presidentti Niinistö ja Ruotsin sosialidemokraatit.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja sen naapurustossa on huolestuttava. SDP haluaa purkaa jännitteitä monenkeskisellä yhteistyöllä, ei lisätä niitä äkkinäisillä toimilla.

Sosialidemokraatit tukevat vakauttavaa toimintalinjaa. Turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty yhdessä, yhdessä myös kansan kanssa. Voimassaoleva linjauksemme sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on selkeä ja yhä toimiva, eikä jatkuva asian ympärillä tapahtuva hämmentäminen palvele ketään.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

SK: Sipilä lentää virkamatkoja yksityiskoneella, ohjaa konetta itse ja maksaa viulut — ”Kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely”

Suomen Kuvalehti kertoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt osan virkamatkoistaan lentämällä. Pelkkä lentäminen ei ole ollenkaan poikkeuksellista, mutta se on, että Sipilä on lentänyt konetta itse.

Sipilä on tehnyt pääministerikaudellaan kaikkiaan neljätoista tällaista virkamatkaa yksityiskoneella. Valtiolle se ei ole maksanut senttiäkään.

— Hän on maksanut itse kaikki kulut. Me emme tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia, eikä niistä ole asiakirjojakaan. Tämä vertautuu siihen, että virkamies käyttää omaa autoaan, aliovaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo SK:lle.

Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, joka ei ole kuitenkaan laiton. Sipilän ohjaaman koneen kyydissä on ollut esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

Kolumni

”On aivan sama, johtaako demareita Rinne, Harakka tai Tuppurainen — demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla”

SDP:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin mielestä on ”aivan sama”, johtaako demareita ensi vuodesta Antti Rinne, Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen. Kolmikosta puheenjohtaja Rinne on kertonut tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Harakan ja Tuppuraisen aikeista ei ole vielä varmuutta.

Jungnerin mukaan SDPn menestys alkaa vasta silloin, kun joku ymmärtää, että ”olemme siirtyneet vuorovaikutuksen aikaan, ja saa toverit puhuttua mukaan uudenlaiseen tapaan ajatella”.

”Hassua sinänsä, että vuorovaikutuksen työkalut (joukkoistaminen, jakamistalous, kasvuyrittäjyys, meritokratia, yhteiskuntavastuu, sosiaalinen media) ovat pohjimmiltaan hyvin sosialidemokraattisia työkaluja. Silti demarit karsastavat niitä, todennäköisesti siksi, koska he ovat menettäneet otteensa sekä nuorisoon että samalla myös uudistusajatteluun.”

Entisen kansanedustajan väitteen mukaan sosiaalidemokraatit hakevat ratkaisua yhteiskunnan ongelmiin prosesseista, vaikka ratkaisut löytyisivät vuorovaikutuksesta.

”Kiteytetysti äänestäjät jakavat demareiden arvot, mutta ovat nähneet käytännössä aivan liian monta kertaa. että valtaan päästessäänkään demareiden työkalut (prosessit) eivät toimi.”

Jungner vertaa, että demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla.

”Joka kerta kun auto joutuu korjaamolle demarit väittävät että syy ongelmiin on siinä, että he eivät ole osanneet argumentoida bensan siunauksellisuutta oikein tai että he eivät usko bensaan riittävästi.”

Kolumni

Keskustan kansanedustajan luottamus Yleen ei horju: ”100 %”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan sananvapaus on yksi demokratian korkeimmista arvoista, ja riippumaton media on yksi tämän arvon mahdollistajista.

Kärnä ottaa osaa ajankohtaiseen Yle-keskusteluun Facebook-tilillään.

— Yle on koko kansan radio eikä sitä ohjata poliittisesti. Onkin sääli, että usein katsomme Ylen toimintaa varsin yksisilmäisesti. Huomaamme vain oman ajatusmaailmamme vastaiset asiat, emmekä niitä juttuja, jotka tukevat omaa ajatteluamme.

Kärnän mukaan jutut eivät voi olla aina sellaisia, että ne miellyttäisivät.

— Jos ne olisivat, niin eikö juuri silloin pitäisi huolestua?

Kärnä kirjoittaa, että luottamuksensa suomalaiseen mediaan ja Yleisradioon on 100 prosenttia.

Kolumni

Täyslaidallinen Juha Sipilälle — ”Töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Ylen kanssa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi lauantaina Rovaniemellä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa.

Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa kertovat, että Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa.

– Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta.

Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää.

– Jos ajattelen millaista mediakohtelua minäkin olen kokenut tämän kahden ja puolen vuoden aikana SDP:n puheenjohtajana, saisin olla koko aika ilmoittamassa, että tuo toimittaja ei minulle sovi, hän sanoi.