Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kokoomus linjasi talouspolitiikkaa – Lepomäki piirsi kaamean uhkakuvan Suomesta: “Se näkyy katukuvassa”

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, puheenjohtaja Petteri Orpo, varapuheenjohtaja Elina Lepomäki ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmää vetävä Timo Heinonen kertoivat puolueen esityksistä Suomen 2020-luvun talouspolitiikaksi mediatilaisuudessa.

Kokoomus julkaisi tänään tiedotustilaisuudessa esityksiään Suomen 2020-luvun talouspolitiikaksi sekä viestinsä hallituksen puoliväliriiheen. Esitykset menivät osin limittäin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi pian käsillä olevasta hallituksen puoliväliriihestä, että siellä on pakko tehdä päätöksiä. Hallituksen talouspolitiikan linjaa hän kuvasi vaaralliseksi.

Hän haukkui sen perustuvan siihen, että jokainen ongelma ratkaistaan velkarahalla ja silmät ummistetaan siltä, että suomalainen hyvinvointi on ajamassa kovaa vauhtia päin seinää.

Orpon mukaan “ei voi puljata enää menokehyksen kanssa, että vielä siirrettäisiin oikeita normaaleja menoja menokehyksen ulkopuolelle”.

– Pitää palata oikeasti kehykseen. Se tulee olemaan iso haaste hallitukselle. Kyse on siitä, kuittaavatko hallituspuolueet, kuittaako keskustapuolue sen, että samalla talouspolitiikan vastuuttomalla linjalla jatketaan myös seuraavat kaksi vuotta eli ei enää tehdä aidosti uudistuksia.

– Kehyksen ulkopuolelle ei voida koronakriisin varjolla siirtää epidemian hoitamiseen liittymättömiä menoja niin kuin valitettavasti tähän vaiheeseen asti on aina aika ajoin tehty, kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmää vetävä Timo Heinonen säesti.

“Suomella ei oikein ole enää kestävää rahoituspohjaa hyvinvointilupaukselle.”

Kokoomus vertaa Suomen tilannetta eritoten Ruotsiin. Puolueen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki sanoi, että Ruotsiin verrattuna tilanne Suomen talouden osalta on erityisen synkkä.

Jos valtiovarainministeriö helmikuussa julkisti synkän, liioitelluksikin nähdyn vertailun Suomen alisuoriutumisesta Pohjoismaana, kokoomus tuntui jatkavan vähintäänkin samoilla linjoilla.

– Toisin kuin Ruotsilla Suomella ei oikein ole enää kestävää rahoituspohjaa hyvinvointilupaukselle, Lepomäki sanoi.

Hän jatkoi, että finanssikriisin jälkeen Suomi ei tähän päivään mennessä ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa bruttokansantuotteessa (BKT). Menetetyn vuosikymmenen aikana on sen sijaan Lepomäen mukaan otettu jopa 15 prosenttiyksikköä takapakkia Ruotsiin nähden.

– Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan, jos talouskasvumme jatkuu sellaisena kuin ennuste on ja Ruotsin sellaisena kuin siellä paikallinen en ennuste on, takamatka kasvaa entisestään. Meille tulee vuoteen 2030 vuoteen mennessä jopa 30 prosenttiyksikön ero elintasossa meidän länsinaapuriin verrattuna. Se alkaa olla jo sellainen ero, että se näkyy katukuvassa ja eritoten siinä, miten saamme hyvinvointilupauksemme toteutettua, Lepomäki sanoi.

Lepomäen mukaan katukuvassa näkyy jo nyt eroja Suomessa ja esimerkiksi Ruotsissa.

– Jos katsotaan Suomen autokantaa ja verrataan sitä muihin maihin, erohan on ilmeinen. Se toki johtuu erityisesti myös meidän autoverosta, joka kannustaa pitämään autokannan hyvin korkeapäästöisenä ja siltä osin myös turvattomampana kuin uudempi kalusto olisi. Mutta sitä voi kuvitella myös esimerkiksi sitä kautta, kuinka paljon on kaupungeissa tai pienemmillä paikkakunnilla on liikkeitä, kuppiloita tai ravintoloita ja kuinka paljon ihmisillä on varaa käyttää palveluita, Lepomäki sanoi.

Palveluiden käyttö on hänen mukaan keskeistä pohdittaessa eroja.

– Mitä korkeampi työhön kohdistuva verotus on, sitä vähemmän ihmisillä on varaa ostaa toisen ihmisen työtä, mikä olisi paitsi hiilineutraali tapa lisätä elintasoa.

– Ei niinkään valmisteta niin paljon uutta vaan ostetaan osaamista. Hyvä esimerkki on se, että kannattaako korjauttaa pesukone vai ostaa Kiinasta uusi. On selvää, että hiilijalanjäljen kannalta olisi fiksumpaa se, jos se kannattaisi korjauttaa täällä sen sijaan, että ostetaan aina uutta, hän jatkoi.

Tähän liittyen kokoomus laajentaisi kotitalousvähennystä samalla eräänlaiseksi kiertotalousvähennykseksi.

“Ei enää mitään näpertelyä.”

Kokoomuksen mukaan 2020-luvun talouspolitiikan on perustuttava neljän tavoitteen ympärille. Puolue nimesi nämä yrittäjyys-, vaurastumis-, työllisyys- ja kestävyystavoitteeksi.

Ensimmäisessä Suomen työnantajayritysten määrää on kasvatettava 10 000:lla ja pk-yritysten määrä 5000:lla.

Työllisyystavoitteekseen puolue linjasi nyt jopa 300 000.

– Ei enää mitään näpertelyä, nyt on kyse siitä, että lähdetään pelastamaan Suomea.

Keinot olivat tuttuja, muun muassa paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa yrityksissä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, kotitalousvähennyksen muuttaminen sekä perhevapaauudistus esimerkkeinä pitkästä listasta.

Lepomäen mukaan yritysten työntekijät voivat keskenään päättää kuka työpaikalla on sopijaosapuoli ja tämä on syytä tuoda lainsäädäntöön.

– Mutta mahdollistetaan edelleen valtakunnalliset tessit sikäli kuin työmarkkinajärjestöt niitä haluavat sopia.

Vaurastumiseen liittyen kokoomus haluaa keventää kokonaisveroastetta ottaen tuntuvia askelia kohti kokonaisveroasteen EU-keskiarvoa. Verotuksen painopistettä kokoomus siirtäisi työstä ja yrittämisestä päästöihin haittoihin ja kulutukseen. Osakesäästötilin puolue riisuisi rajoituksista.

Työpaikkojen luomisessa kokoomus kaksinkertaistaisi kansainvälisen rekrytoinnin Suomeen.

Hallituksen sote-uudistuksen puolue kuoppaisi.

“Tulopuolella oli kovin vähän konkreettisia keinoja.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen palasi omassa puheenvuorossaan Ruotsi-vertailuun.

– Pysymmekö me Ruotsista eriytyneessä suunnassa, jonka päätepisteenä kymmenen vuoden päästä Suomen talous on kolmanneksen pienempi kuin jos me olisimme Ruotsin polulla 2010–2030. Vai valitaanko oikeasti rohkea uudistusten tie? Mykkänen piirsi uhkakuvaa.

SDP julkisti eilen oman ohjelmansa koronan jälkeisen ajan jälleenrakennukseksi. Mykkänen moitti ohjelmaa.

– Tulopuolella oli kovin vähän konkreettisia keinoja.

– Nykymenolla ollaan ajautumassa velkaantumisen kiihtymisen ja sitä kautta veronkorotusten ja kurjistumisen tielle.

Mykkäsen mielestä demarien opeilla ei ratkaista Suomen miljardien kestävyysvajetta.

– Yhteensä noin 15 miljardia on hallituksen nykylinjan jälkeen kestävyysvaje tällä vuosikymmenellä.

Mykkänen sanoi, että hallituksen tavoite oli esimerkiksi vahvistaa noin 2 miljardia julkista taloutta työllisyyspäätöksillä. Todellinen summa on hänen mukaansa noin 70 miljoonaa.

– Pääministeri Marin (sd.), kun te lupaatte 2 miljardia julkisen talouden vahvistamiseen työllisyydestä ja lupaatte, että sillä kyllä katetaan turvallisesti suomalaisten hoivamenojen kasvu, niin missä ovat ne teot.

Kokoomus ottaisi Ruotsista oppia kestävyysvajeen laskemiseen.

Omalla laskelmallaan kokoomus on esimerkiksi laskenut kurovansa kestävyysvajetta soten peruuttamiselle 1,5 miljardia ja menomaltilla 1,5 miljardia eli 150 miljoonaa euroa kutakin vuotta kohden. Tilaa vapautuisi myös palkka- ja yrittämisen verottamisen kevennyksille.

– Keskeinen kysymys meillä on nyt, käännytäänkö vasemmalle vai oikealle. SDP paalutti eilenkin, että he uskovat valtiojohtoisiin hankkeisiin, joissa valtion rooli ei ole ainoastaan mahdollistaa ja pysyä poissa tieltä, kun yritykset valitsevat ja tekevät kasvuaan. Me pelkäämme, että se johtaa kireään ja lannistavaan verotukseen, paisuvaan julkiseen sektoriin. Valtiokapitalismin tie on esimerkkien valossa haastava ja riskialtis tie meidän tulevaisuudellemme. Me valitsemme yrittäjyyden, yksilökeskeisyyden ja ihmiskeskeisen Suomen, jossa ahkeruudesta palkitaan ja sitä kautta se jaettava kasvaa, Mykkänen maalaili.

Orpolta kysyttiin tilaisuudessa, mistä hän arvioi puoluekartalla löytyvän parhaat kaverit toteuttamaan kokoomuksen talouspoliittista linjaa. Vastausta ei tullut.

– Minun mielestäni ne löytyvät sieltä päin puoluekarttaa, jossa on halua uudistaa suomalaista yhteiskuntaa ja katsoa tulevaisuuteen eikä jämähtää paikalleen, Orpon sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE