”Kokoomus on ainoa suomalainen hallituspuolue, joka on leikannut koulutuksesta lähes 6 miljardia euroa” – oikeudenmukaisuus esillä SDP:n vaihtoehdossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Antti Lintman, Antti Rinne ja Krista Kiuru oppositiopuolue SDP:n vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa eduskuntatalossa.

Sosialidemokraatit korostavat vaihtoehtobudjetissaan oikeudenmukaisuuden palauttamista.

– Niin moni ihminen kesti sen, että heikkona hetkenä oli pakko säästää. Mutta sitä kestää harva, että kun talouskasvua jälleen on, niin sitä ei palauteta mitä on viety, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Krista Kiuru (sd.) totesi SDP:n vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

– Se mikä on viety, on viety ihmisten käsityksissä epäoikeudenmukaisesti. SDP haluaisi palauttaa oikeudenmukaisuuden.

SDP esittääkin budjetissaan painokkaasti lomarahojen leikkauksen perumista.

– Lähdemme siitä, että hallituksella on ollut sormensa pelissä tässä lomarahaleikkauksessa. Tämä 150 miljoonaa euroa on palautettava vuonna 2018. Kasvua on nyt niin paljon ilmassa, Kiuru perusteli.

Lisäksi puolue esittää muun muassa perusturvan indeksikorotuksia esimerkiksi kansan- ja takuueläkkeisiin, työttömien perusturvan sekä asumistukeen. Puolue esittää myös kimppa- ja pienissä asunnoissa asuvien asumistuen jättämistä rauhaan sekä työttömyysturvan 4,65% leikkauksen perumista.

– Kaikkien pienimpien etuuksien saajat eivät saaneet indeksikorotusta. Samalla Sipilän hallitus huolehti siitä, että työssäkäyvät saivat ruhtinaalliset korotukset palkkatuloon, Kiuru paaluttaa.

Hallitus on veropolitiikassaan unohtanut hyvän verotuksen periaatteet.

SDP:n budjetissaa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hallitus on veropolitiikassaan unohtanut hyvän verotuksen periaatteet, oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden.

Puolueen mielestä oikeudenmukaisuus toteutuu, kun veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Taloudellinen tehokkuus puolestaan vaatii veropohjan pitämistä tiiviinä ja –järjestelmä tiiviinä, selkeänä ja yksinkertaisena.

Verotuloja tulisi puolueen mielestä lisätä etenkin supistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennusta sekä perumalla yrittäjävähennys. Myös pääomatulojen verotusta nostetaan. Lisäksi finanssisektorilta olisi puolueen esittelemän vaihtoehtoisen budjetin mukaan kerättävissä lisää verotuloja.

Budjetti perustuu kovaan faktaan. Mutta sen sisältä löytyy pehmeä sydän.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi julkistamistilaisuuden aluksi, että etenkin nyt, kun hallituksen toiminnassa on paljon kritisoimista, on tärkeä tuoda esille myös opposition omia vaihtoehtoja.

Puolueen budjettiesityksessä ja sen vaikutusarvioinneissa on Lindtmanin mukaan käytetty eduskunnan tietopankkeja. Esitetyt lisätulot perustuvat tarkasti laskettuihin vaikutusarvioihin, jotka pohjaavat tutkittuun tietoon.

– Tämä noin 50 sivun mittainen vaihtoehtobudjetti perustuu kovaan faktaan. Mutta sen sisältä löytyy pehmeä sydän, toisin kuin hallituksella, Lindtman luonnehti.

– Nyt kun on kasvua, sen pitää kuulua kaikille. Haluamme osoittaa, että pienemällä valtion velkaantumisella on mahdollista tehdä kestävää kasvua tukevaa politiikkaa. Kasvua pystytään myös valtion päätöksillä suuntaamaan siten, että se kohdistuu paremmin pieni ja keskituloisiin.

SDP olikin onnistunut saattamaan budjettiesityksensä raameihin, joissa valtio joutuisi ottamaan velkaa noin 200 miljoonaa euroa hallituksen budjettiesitystä vähemmän.

Valtion rakenteellinen alijäämä ei tule hallituksen esittämillä toimilla parantumaan.

Puolueen puhenjohtaja Antti Rinne toi tilaisuudessa puolestaan esiin, kuinka valtion rakenteellinen alijäämä ei tule hallituksen esittämillä toimilla parantumaan, vaan itse asiassa pahenemaan.

Hän korosti, että hallituksen kova linja ei ole tuottanut tulosta, vaan julkisen talouden alijäämä tulee kasvaamaan 2017-19. Asia selviää valtiovarainministeriön ennusteesta tältä syksyltä.

– Valtiovarainministeriön ennuste näyttää, että vuonna 2018 mennään jo poikkeusluvalla voimassaolevan rakenteellisen alijäämän alle. Ja siitä se jatkuu eteenpäin selkeästi poiketen hallituksen julkisen talouden suunnitelmakäyrästä, Rinne huomautti.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa tästä hetkestä eteenpäin tulee hallitukseen nousemaan, niin sen edessä on julkisen talouden tasapainottamista ja menojen leikkaamista.

Talouspolitiikassa valinnoilla on isoja merkityksiä, puolue korostaa. Kataisen ja Stubbin hallituksien politiikka nosti pienituloisten tuloa, nyt Sipilän hallituksen toimet sosialidemokraattien mukaan puolestaan näitä tuloja laskevat.

Pienituloisten asemaa parannetaan.

SDP:n vaihtoehdoksi Rinne esitteli tuloeroja kaventavan mallin, jossa pienituloisten asemaa parannetaan ja kaikista toimeentulevat ihmiset otetaan mukaan verotuksen kautta julkisen talouden sopeuttamiseen.

– Ihan keskiössä Suomessa on nyt tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat osaamista ja työllisyyttä, Rinne totesi.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään muun muassa oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoittaisi, että opiskelu muuttuisi myös maksuttomaksi.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on tehokas työllisyystoimi pitkällä aikavälillä. Samalla se on tehokas keino syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan, Kiuru esitti.

Puolueen esityksessä korostettiin myös perhevapaauudistuksen välitöntä toteuttamista ja pyrkimystä siirtyä kohti aidosti maksutonta varhaiskasvatusta.

– Varhaiskasvatuksessa pitäisimme ryhmäkokoja tarpeeksi pieninä, tekisimme uudistuksen päivähoitomaksuihin siten, että se olisi ensimmäinen askel maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä pitäisimme kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

Myös korkeakoulutukseen puolue haluaa lisää aloituspaikkoja ja nopeampaa valmistumista sekä työvoimapolitiikkaan aktiivisuutta.

– Verrattuna muihin Pohjoismaihin palkkatuen erot ovat suuria. Miksi muissa Pohjoismaissa tehdään aktiivista työvoimapolitiikkaa, muttei Suomessa, Kiuru kysyi.

SDP esittääkin käyttöön otettavaksi niin kutsutun Rinteen mallin mukaisen 700 € työllistymissetelin ja kuntien roolien vahvistamista työllisyyspalveluissa.

Emme suostu panemaan lihoiksi hyvien valtionyhtiöiden tuottoa.

Julkistamistilaisuudessa keskusteluun nousi SDP:n budjettiesityksessä esittämä ehdotus ottaa käyttöön Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 355 miljoonaa euroa.

Krista Kiuru perusteli kertaluontoista vähennystä toteamalla puolueen haluavan noudattaa Sipilä hallituksen ehdotusta ottaa taseet käyttöön.

– Mutta emme suostu panemaan lihoiksi hyvien valtionyhtiöiden tuottoa, kuten hallitus on tehnyt esimerkiksi Nesteen kanssa.

Kiurun mukaan kertoluontoisia tuloja käytetään kertaluonteisiin menoihin, kuten esimerkiksi 100 miljoonan euron panostuksiin homekoulujen kunnostamiseen.

Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen olivat muutenkin vahvasti esillä SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Puolue näkee, että koulutus lisää tuottavuutta ja se on paras vaikutus työmarkkinoiden riskejä vastaan.

Kiuru kertoi SDP:n tavoitteeksi toteuttaa eheä, kaikille avoin koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Lisäksi myöskään peruskoulutusta ei puolueen mielestä saa unohtaa ja esimerkiksi ryhmäkokoihin ja tasa-arvopanostuksiin on kiinnitettävä huomiota.

Kiuru toikin esiin, että heti hallituskauden aluksi Sipilän hallitus leikkasi esmierkiksi kaikki peruskoulutuksen laaturahat.

– Kyllä viime hallituskaudella koulutukselta leikattiin lopulta noin 2,5 miljardia euroa, Kiuru tunnusti.

SDP istui tuolloin mukana hallituksessa.

– Mutta viime vaaleissa kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat siihen, että koulutuksesta ei leikata, Kiuru muistutti.

– Tämä hallitus on kuitenkin päättänyt leikata koulutuksesta vielä merkittävästi enemmän kuin viime hallituskaudella. Kokoomus on ainoa suomalainen hallituspuolue, joka on tähän mennessä leikannut koulutuksesta lähes 6 miljardia euroa. Tätä ei olisi pitänyt sallia.

Demareiden Sistonen ja Guzenina tyytyväisiä Espoon budjettineuvotteluiden tuloksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Maria Guzenina.

Espoon demarit lukeva budjettineuvottelujen vahvoiksi onnistumisikseen iltapäivähoitotakuun kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaamisen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamisen ja opiskelun keskeytysten vähentämisen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukemisen.

Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen.

– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa, demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen toteaa tiedotteessa.

– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi, demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina jatkaa.

Myös muun muassa vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa.

Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia.

– Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa, Guzenina ja Sistonen toteavat.

Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja.

– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, Guzenina toteaa.

Neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja näpäyttää Juhana Vartiaista: ”Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kritisoi voimakkaasti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen lauantaina Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

– Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa, toteaa Savio.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

– Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy, vastaa Savio Vartiaisen väitteisiin tiedotteessaan.

Vartiaisen tutun teesin mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää.

– Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita, linjaa Savio.

– Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun, toteaa Savio.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustajan mitta täysi: 697€ summasta veroa 20 % – vaatii verotuksen ”tuntuvaa alentamista”

Kuva: Roope Permanto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on korjata perusturvan riittämätöntä tasoa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä myös yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on kuukaudessa keskimäärin 697 euroa, mistä vähennetään yleensä 20 prosentin ennakonpidätys. Myllykosken mukaan työttömyysetuuksien ankara verotus on vahvistanut työttömien riippuvuutta viimesijaiseksi toimeentuloturvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta.

– Työttömyysetuuksien korkea verotus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta syventää perusturvan riittämättömyys ja lisäksi se, etteivät työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kerrytä eläkettä kuten ansiosidonnainen päiväraha, Myllykoski sanoo.

Työttömyysetuuksien verotus on tällä hetkellä huomattavasti palkkatulojen verotusta kireämpää, koska työttömät eivät ole oikeutettuja vastaaviin vähennyksiin. Työttömyysetuuksien ja palkkojen verotuksen välinen ero on kasvanut, kun työnteon kannustavuutta on pyritty lisäämään kasvattamalla työtulovähennystä.

Aloitteessaan Myllykoski muistuttaa myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean huomauttaneen Suomea liian matalasta perusturvan tasosta. Nykyisen hallituksen tekemät indeksijäädytykset ovat heikentäneet tilannetta entisestään.

– Työnteon kannustavuus on tärkeää, mutta verojärjestelmä ei saisi vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa perusoikeutena. Toivonkin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen tuntuvaksi alentamiseksi nykyisestä, Myllykoski toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen” – Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä väärää tietoa ja viittaa muistioon vuodelta 2013

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä virheellistä informaatiota.

Iltalehden mukaan Halla-aho totesi perjantaina perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa hallituskriisiin ja mahdollisiin ennenaikaisiin vaaleihin liittyen seuraavasti:

– Meillähän vaalilainsäädäntö on sellainen, että vaikka ennenaikaisiin vaaleihin mentäisiin, niin seuraavat sääntömääräiset eduskuntavaalit pidetään joka tapauksessa 2019 keväällä, ja kyllähän kaikille puolueille olisi melkoinen jumppa lähteä kampanjoimaan kaksi kertaa peräkkäin

Halla-aho kirjoittaa Facebook-seinällään maanantaina.

”Pahoittelut virheestä, joka johtui saamastani erheellisestä briiffauksesta. Erehdys perustuu puoluesihteerien vuonna 2013 laatimaan muistioon. Siinä esitettiin, että jos eduskunta hajotetaan kesken kauden, valittu uusi eduskunta istuu ainoastaan hajotetun eduskunnan toimikauden loppuun, ei neljää vuotta. Tarkoitus oli luoda säännöllinen vaalisykli, jossa eduskunta- ja kunnallisvaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein. Esitys ei kuitenkaan päätynyt lakiin.”

Halla-aho painottaa nyt, että jos nykyinen eduskunta hajotetaan esimerkiksi ensi keväänä, se istuu neljä vuotta.

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen. Eduskuntavaalit ovat kallis operaatio veronmaksajalle, ja kynnys järjestää niitä vuoden välein olisi korkea. Rammalla hallituksella on nyt entistäkin vähemmän syitä kitkutella kevääseen 2019 saakka, etenkään, jos ja kun soteuudistukseksi kutsuttu julkisen rahan puhallusoperaatio ajaa perustuslailliseen karikkoon.”

”Jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi” – Tuula Haatainen muistuttaa Afrikan tukemisen tärkeydestä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta.

Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen.

Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelevat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita.

Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee.

– Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille.

Haatainen totesi, että jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi Euroopassa, jotta toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi.

Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisen merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa.

– Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Afrikka on myös kasvava talousalue. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa.

”Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.”

Se, että turvalisuutta ajatellaan Suomessa pitkälti voimapolitiikkana, jättää Haataisen mukaan alleen myös sen, että suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.

Haatainen vertasi, miten Suomessakin on tällä hetkellä yhtä paljon syrjäytymisuhassa olevia nuoria kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Syrjäytyminen synnyttää myös kasvualustaa populistisille ääriliikkeille. Niinpä nuorten pääseminen peruskouluun ja työhön on parasta työtä turvallisuuden puolesta.

Haatainen painotti myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat välineitä, joilla varmistetaan vakaiden olojen säilyminen.

Vaikka paneelissa keskusteltiin vakavista asioista, hymyäkin irtosi. Kuvassa Erkki Tuomioja, Tuula Haatainen ja keskustelun vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi.

Tuomioja painotti maailman kasvanutta keskinäisriippuvuutta niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa. Siitä ei pääse irti pieni kääpiövaltio eikä myöskään ydinasein varustautunut suurvalta.

Kun ennen maailmanlopun skenaarioita on kuultu uskonnollisista piireistä, Tuomioja totesi, että tämän päivän maailmassa voi esittää uskottavia tieteesen pohjautuvia maailmanlopun skenaarioita. Tällainen eksistentiaalinen uhka ovat ydinaseet.

Tuomioja ja Haatainen pahoittelivat sitä, että Suomi jäi hiljattain YK:ssa hyväksytyn ydinkieltosopimuksen ulkopuolelle.

Tuomioja huomautti, ettei ydinaseriisunnassa ole tapahtunut viime vuosina yhtään mitään. Päinvastoin ydinasevallat modernisoivat aseitaan. Ydinaseiden kiellon ajaminen olisi nyt tärkeää.

”Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin.”

Toisena eksistentiaalisena uhkana ydinaseiden ohella Tuomioja puhui kestämättömästä kehityksestä niin ekologisesssa, sosiaalisessa kuin taloudellisesssa mielessä. Emme saavuta ekologista kestävyyttä ilman kahta jälkimmäistä.

Tuomiojan mukaan parhaimmassakin tapauksessa on vain muutama vuosikymmenen aikaa siirtyä ekologisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.Esimerkiksi kukaan ei tiedä, mitä eri eliölajien nopeasta ja jatkuvasta sukupuuttoon kuolemisesta seuraa. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tuomioja muistutti myös, että vaikka kaikki sodat lopetettaisin taikasauvalla, pakolaisia olisi lisääntyvä määrä, koska ilmastonmuutos panee ihmisiä liikkeelle.

– Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin. Ajatus siitä, että rajat kiinni panemalla voisi ratkaista yhtään mitään on vaarallinen. Asioita voidaan ratkaista vain mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä, Tuomioja painotti.

Nykytilanteessa voimapolitiikalla mikään valtio ei voi Tuomiojan mukaan saavuttaa enää minkäänlaisia kestäviä etuja. Huono puoli on se, että kaikki valtiot eivät ole tätä havainneet.

Tuomioja: Suomen ajettava arktisille alueille öljy- ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa.

Erkki Tuomiojan mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä selvää johtajuutta kestävään kehityksen aikaansaamiseksi ja kestämättömän kehityksen torjumiseksi. Silloin, kun EU toimii tehokkaasti, se pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Brexit, jos se toteutuu, lisää kuitenkin EU:n heikkoutta. Juuri nyt myös Saksan tilanne on epävakaa.

– Jos siellä ajaudutaan uusiin vaaleihin, on vaara, että oikeistonationalistiset populistit AfD saavat jopa 20 prosenttia äänistä, Tuomioja sanoi.

Tuula Haatainen painotti ilmastokysymysten ratkaisussa myös kaupunkien ja metropolien roolia. Hän siteerasi erään konferenssin esitelmän pitäjää, joka oli kehitellyt ajatusta kaupunkien YK:sta.

Haatainen ja Tuomioja sivusivat keskustelussaan myös arktista yhteistyötä. Tuomiojan mielestä Suomen pitäisi heti ryhtyä ajamaan arktisten alueiden öljy – ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa. Hän totesi, ettei ole mitään järkeä, että uusia fossiilisia polttoaineita yritetään hankkia maailman vaikeimmista ympäristöolosuhteista.

Suomen käynnissä olevan Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella pitäisi Haataisen mukaan katsoa pitemmälle kuin vain käynnissä olevaa puheenjohtajakautta. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suurimmat kysymykset ovat ympäristökysymyksiä.

Tuomioja totesi hyväksi asiaksi sen, että huolimatta jännitteistä ennen kaikkea Ukrainan kriisin ympärillä, kukaan Arktisessa neuvostossa ei ole halunnut tuoda jännitteitä sinne.

– On kyetty jatkaamaan noramalia toimintaa, vaikka ympäristön kannalta normaali toiminta ei riitä.