Turva – Hymy

”Kokoomus on ainoa suomalainen hallituspuolue, joka on leikannut koulutuksesta lähes 6 miljardia euroa” – oikeudenmukaisuus esillä SDP:n vaihtoehdossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Antti Lintman, Antti Rinne ja Krista Kiuru oppositiopuolue SDP:n vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa eduskuntatalossa.

Sosialidemokraatit korostavat vaihtoehtobudjetissaan oikeudenmukaisuuden palauttamista.

– Niin moni ihminen kesti sen, että heikkona hetkenä oli pakko säästää. Mutta sitä kestää harva, että kun talouskasvua jälleen on, niin sitä ei palauteta mitä on viety, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Krista Kiuru (sd.) totesi SDP:n vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

– Se mikä on viety, on viety ihmisten käsityksissä epäoikeudenmukaisesti. SDP haluaisi palauttaa oikeudenmukaisuuden.

SDP esittääkin budjetissaan painokkaasti lomarahojen leikkauksen perumista.

– Lähdemme siitä, että hallituksella on ollut sormensa pelissä tässä lomarahaleikkauksessa. Tämä 150 miljoonaa euroa on palautettava vuonna 2018. Kasvua on nyt niin paljon ilmassa, Kiuru perusteli.

Lisäksi puolue esittää muun muassa perusturvan indeksikorotuksia esimerkiksi kansan- ja takuueläkkeisiin, työttömien perusturvan sekä asumistukeen. Puolue esittää myös kimppa- ja pienissä asunnoissa asuvien asumistuen jättämistä rauhaan sekä työttömyysturvan 4,65% leikkauksen perumista.

– Kaikkien pienimpien etuuksien saajat eivät saaneet indeksikorotusta. Samalla Sipilän hallitus huolehti siitä, että työssäkäyvät saivat ruhtinaalliset korotukset palkkatuloon, Kiuru paaluttaa.

Hallitus on veropolitiikassaan unohtanut hyvän verotuksen periaatteet.

SDP:n budjetissaa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hallitus on veropolitiikassaan unohtanut hyvän verotuksen periaatteet, oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden.

Puolueen mielestä oikeudenmukaisuus toteutuu, kun veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Taloudellinen tehokkuus puolestaan vaatii veropohjan pitämistä tiiviinä ja –järjestelmä tiiviinä, selkeänä ja yksinkertaisena.

Verotuloja tulisi puolueen mielestä lisätä etenkin supistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennusta sekä perumalla yrittäjävähennys. Myös pääomatulojen verotusta nostetaan. Lisäksi finanssisektorilta olisi puolueen esittelemän vaihtoehtoisen budjetin mukaan kerättävissä lisää verotuloja.

Budjetti perustuu kovaan faktaan. Mutta sen sisältä löytyy pehmeä sydän.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi julkistamistilaisuuden aluksi, että etenkin nyt, kun hallituksen toiminnassa on paljon kritisoimista, on tärkeä tuoda esille myös opposition omia vaihtoehtoja.

Puolueen budjettiesityksessä ja sen vaikutusarvioinneissa on Lindtmanin mukaan käytetty eduskunnan tietopankkeja. Esitetyt lisätulot perustuvat tarkasti laskettuihin vaikutusarvioihin, jotka pohjaavat tutkittuun tietoon.

– Tämä noin 50 sivun mittainen vaihtoehtobudjetti perustuu kovaan faktaan. Mutta sen sisältä löytyy pehmeä sydän, toisin kuin hallituksella, Lindtman luonnehti.

– Nyt kun on kasvua, sen pitää kuulua kaikille. Haluamme osoittaa, että pienemällä valtion velkaantumisella on mahdollista tehdä kestävää kasvua tukevaa politiikkaa. Kasvua pystytään myös valtion päätöksillä suuntaamaan siten, että se kohdistuu paremmin pieni ja keskituloisiin.

SDP olikin onnistunut saattamaan budjettiesityksensä raameihin, joissa valtio joutuisi ottamaan velkaa noin 200 miljoonaa euroa hallituksen budjettiesitystä vähemmän.

Valtion rakenteellinen alijäämä ei tule hallituksen esittämillä toimilla parantumaan.

Puolueen puhenjohtaja Antti Rinne toi tilaisuudessa puolestaan esiin, kuinka valtion rakenteellinen alijäämä ei tule hallituksen esittämillä toimilla parantumaan, vaan itse asiassa pahenemaan.

Hän korosti, että hallituksen kova linja ei ole tuottanut tulosta, vaan julkisen talouden alijäämä tulee kasvaamaan 2017-19. Asia selviää valtiovarainministeriön ennusteesta tältä syksyltä.

– Valtiovarainministeriön ennuste näyttää, että vuonna 2018 mennään jo poikkeusluvalla voimassaolevan rakenteellisen alijäämän alle. Ja siitä se jatkuu eteenpäin selkeästi poiketen hallituksen julkisen talouden suunnitelmakäyrästä, Rinne huomautti.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa tästä hetkestä eteenpäin tulee hallitukseen nousemaan, niin sen edessä on julkisen talouden tasapainottamista ja menojen leikkaamista.

Talouspolitiikassa valinnoilla on isoja merkityksiä, puolue korostaa. Kataisen ja Stubbin hallituksien politiikka nosti pienituloisten tuloa, nyt Sipilän hallituksen toimet sosialidemokraattien mukaan puolestaan näitä tuloja laskevat.

Pienituloisten asemaa parannetaan.

SDP:n vaihtoehdoksi Rinne esitteli tuloeroja kaventavan mallin, jossa pienituloisten asemaa parannetaan ja kaikista toimeentulevat ihmiset otetaan mukaan verotuksen kautta julkisen talouden sopeuttamiseen.

– Ihan keskiössä Suomessa on nyt tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat osaamista ja työllisyyttä, Rinne totesi.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään muun muassa oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoittaisi, että opiskelu muuttuisi myös maksuttomaksi.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on tehokas työllisyystoimi pitkällä aikavälillä. Samalla se on tehokas keino syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan, Kiuru esitti.

Puolueen esityksessä korostettiin myös perhevapaauudistuksen välitöntä toteuttamista ja pyrkimystä siirtyä kohti aidosti maksutonta varhaiskasvatusta.

– Varhaiskasvatuksessa pitäisimme ryhmäkokoja tarpeeksi pieninä, tekisimme uudistuksen päivähoitomaksuihin siten, että se olisi ensimmäinen askel maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä pitäisimme kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

Myös korkeakoulutukseen puolue haluaa lisää aloituspaikkoja ja nopeampaa valmistumista sekä työvoimapolitiikkaan aktiivisuutta.

– Verrattuna muihin Pohjoismaihin palkkatuen erot ovat suuria. Miksi muissa Pohjoismaissa tehdään aktiivista työvoimapolitiikkaa, muttei Suomessa, Kiuru kysyi.

SDP esittääkin käyttöön otettavaksi niin kutsutun Rinteen mallin mukaisen 700 € työllistymissetelin ja kuntien roolien vahvistamista työllisyyspalveluissa.

Emme suostu panemaan lihoiksi hyvien valtionyhtiöiden tuottoa.

Julkistamistilaisuudessa keskusteluun nousi SDP:n budjettiesityksessä esittämä ehdotus ottaa käyttöön Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 355 miljoonaa euroa.

Krista Kiuru perusteli kertaluontoista vähennystä toteamalla puolueen haluavan noudattaa Sipilä hallituksen ehdotusta ottaa taseet käyttöön.

– Mutta emme suostu panemaan lihoiksi hyvien valtionyhtiöiden tuottoa, kuten hallitus on tehnyt esimerkiksi Nesteen kanssa.

Kiurun mukaan kertoluontoisia tuloja käytetään kertaluonteisiin menoihin, kuten esimerkiksi 100 miljoonan euron panostuksiin homekoulujen kunnostamiseen.

Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen olivat muutenkin vahvasti esillä SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Puolue näkee, että koulutus lisää tuottavuutta ja se on paras vaikutus työmarkkinoiden riskejä vastaan.

Kiuru kertoi SDP:n tavoitteeksi toteuttaa eheä, kaikille avoin koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Lisäksi myöskään peruskoulutusta ei puolueen mielestä saa unohtaa ja esimerkiksi ryhmäkokoihin ja tasa-arvopanostuksiin on kiinnitettävä huomiota.

Kiuru toikin esiin, että heti hallituskauden aluksi Sipilän hallitus leikkasi esmierkiksi kaikki peruskoulutuksen laaturahat.

– Kyllä viime hallituskaudella koulutukselta leikattiin lopulta noin 2,5 miljardia euroa, Kiuru tunnusti.

SDP istui tuolloin mukana hallituksessa.

– Mutta viime vaaleissa kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat siihen, että koulutuksesta ei leikata, Kiuru muistutti.

– Tämä hallitus on kuitenkin päättänyt leikata koulutuksesta vielä merkittävästi enemmän kuin viime hallituskaudella. Kokoomus on ainoa suomalainen hallituspuolue, joka on tähän mennessä leikannut koulutuksesta lähes 6 miljardia euroa. Tätä ei olisi pitänyt sallia.

Ennakkoäänestys päättyy tänään – ääniä annettu jo 1,3 miljoonaa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tiistaina on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Tänään on viimeinen päivä äänestää ennakkoon. Seuraava mahdollisuus äänestää presidentinvaalissa on ensi sunnuntaina, jolloin vaalihuoneistot ovat avoinna aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

Ennakkoäänestykseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, esimerkiksi ajokortti tai passi.

Ennakkoäänestyspisteitä on muun muassa kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Oikeusministeriön vaalisivustolta löytyvät kaikki ennakkoäänestyspaikat.

Ennakkoon voi äänestää missä päin Suomea tahansa riippumatta asuinkunnasta.

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä oli maanantaina iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti oli 29,9 ja ääniä oli kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Lähes kaikissa vaalipiireissä äänestysprosentti on jo ylittänyt 30 prosentin rajapyykin. Vain Helsingissä, Uudellamaalla, Vaasassa ja Ahvenanmaalla äänestysinto on ollut vähän vaisumpaa.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.

Maksaako perheesi liikaa veroja? – Vaihda paikkakuntaa, säästät tuhansia

Maakuntakeskuksista kuluvan vuoden kevein verottaja on Helsinki, joka madalsi kunnallisveroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton kunnallisten verojen selvityksestä.

Laskelmassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä hieman yli 14 000 euroa. Ankarimmin verottavassa maakuntakeskuksessa Kokkolassa näitä veroja maksetaan jopa runsaat 3 000 euroa enemmän.

Helsingissä asumisen kustannukset ovat kuitenkin maan korkeimpia, ja asumisen hinnalla voi olla jopa verotusta suurempi merkitys lompakolle.

– Helsingissäkin veroista säästyvä osa voi mennä kokonaisuudessaan asumiseen, kertoo selvityksen tekijä Janne Kalluinen.

Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa – ja tämä sama kolmikko on pitänyt asemansa vuodesta 2015.

Keveimmin verottavien joukossa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa.

– Esimerkiksi Turun kohdalla ero Helsinkiin on kasvanut viime vuodesta jopa 500 euroa. Helsingin ero muihin on kasvanut varsinkin tänä vuonna kunnallisveroprosentin alennuksen takia.

Veronmaksajain selvityksessä on tarkasteltu, millaisen verorasituksen palkansaajat kohtaavat Manner-Suomen kunnissa kuluvana vuonna.

– Keskituloinen palkansaajaperhe voi säästää veroissaan tuhansia euroja vuositasolla asuinpaikastaan riippuen, selvityksessä todetaan.

Jämijärven kunnassa kireintä

Maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla ja ankarinta Keski-Pohjanmaalla. Keskituloisista palkansaajista koostuva perhe maksaa tänä vuonna Keski-Pohjanmaalla noin 2 200 euroa enemmän kunnallisveroa kuin Uudellamaalla.

Kun vertailua tehdään yksittäisten kuntien tasolla, Jämijärvellä Satakunnassa puolisot maksavat tuloistaan eniten tuloveroja, yhteensä vajaat 29 000 euroa.

Ankariin verottajiin lukeutuvat myös eteläpohjalainen Teuva, pohjoispohjalainen Reisjärvi ja lappilainen Pelkosenniemi.

 

Jukka Annala, STT

 

AVAINSANAT

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.