Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ennakoikin jo heti keskustelun ensimmäisessä puheenvuorossa keskustelun kulkua.

– Minulta on usein kysytty, miten uudistus eroaa hallituksen kumoamasta aktiivimallista. Ero on merkittävä. Aktiivimallissa työttömyysturvaetuuden määrää alennettiin hieman alle 5 prosentilla, vaikka työnhakija olisi parhaansa mukaan hakenut työmahdollisuuksia, mutta työpaikkaa ei jostakin syystä olisi löytynyt. Nyt esitetyssä mallissa työttömyysturvaseuraamuksia ei aseteta, jos työnhakija hakee työmahdollisuuksia asianmukaisesti, kuten suunnitelmassa sovitaan, Haatainen totesi.

Tämän vaalikauden aluksi hallitus lakkautti edellisellä vaalikaudella toteutetun niin kutsutun aktiivimalli 1:n, jossa oli mahdollisuutena työttömyysturvan 4,65 prosentin leikkuri.

– Myös edellinen hallitus valmisteli työvoimapalveluiden muutoksia. Silloin esitystä kutsuttiin muun muassa omatoimisen työnhaun malliksi. Jotkut sanoivat mallia tuolloin myös aktiivimalli kakkoseksi. Tässäkin tehty esitys eroaa merkittävästi, koska työnhakijalle tarjottavaan tukeen on panostettu merkittävästi enemmän. Nimittäin työvoimapalvelujen resursseja tullaan lisäämään siten, että työvoimapalveluiden asiakaspalvelutehtäviin tulisi 1 200 uutta työntekijää. Tästä aiheutuu kustannuksia pysyvänä menolisäyksenä arviolta noin 70 miljoonaa euroa vuodessa, Tuula Haatainen totesi.

Lue lisää: Hallitus esittää pohjoismaista työvoimapalvelumallia – lue tästä tiivistettynä, miten työnhaku käytännössä muuttuu

Tämän jälkeen puhui kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen, joka oli kerännyt demariedustajien aktiivimalleja kritisoineita sitaatteja Sipilän kaudelta.

– Marinin hallitus on nyt tuonut eduskuntaan aktiivimalli kakkosen, Heinonen sanoi.

– Työnhakua kannattaa meidänkin mielestämme aktivoida silloin, kun maassa on työvoimapulaa, mutta samalla pitää kuitenkin huolehtia työttömien yksilöllisistä työllistymistä edistävistä palveluista. Tämä esitys on aika lailla tarkkaan tuo sama, jonka Juha Sipilän hallitus esitteli omatoimisen työnhaun mallina, jonka vasemmisto-oppositio silloin nimesi aktiivimalli kakkoseksi, Heinonen jatkoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi Heinoselle.

– Kun kuuntelin edustaja Heinosen puheenvuoroa, jäin kysymään, ettekö parempaan pysty. Piditte pitkän puheenvuoron, käytitte sitaatteja, mutta ette kertonut yhtä ainutta kokoomuksen tai teidän kantaa tähän malliin. Minulla on aavistus, mistä se johtuu. Se johtuu siitä, että teitä harmittaa, että se teidän hallituksenne aikainen keppimalli on purettu. Teitä harmittaa se, että nyt työtön, jos on itse aktiivinen – toisin kuin silloin kun te olitte viemässä tätä leikkurimallia, jossa, vaikka työtön olisi ollut kuinka aktiivinen mutta ei saanut työtä, häneltä leikattiin, ja nyt se on pois. Onneksi ovat vaalit välissä, onneksi demokratia toimii, Lindtman sanoi.

– Kysymys kuuluu, edustaja Heinonen: Nyt työttömien karensseja kevennetään, helpotetaan läpi linjan. Kannatatteko te näitä kevennettyjä karensseja? Kannatatteko te sitä, että tässä yksilöllisesti katsotaan tämä työnhakuvelvoite? Kannatatteko sitä, että työtön saa lisää tukea? Näihin ei tullut vastauksia, hän sanoi.

Heinonen jatkoi siitä, mihin oli jäänyt:

– Mutta tässä teidän mallissanne, edustaja Lindtman, keppi on Sanna Marinin (sd.) kädessä, ja tein teille kysymyksen, kysyin edustaja Mäkyseltä, mutta kysyn nyt teiltä: tuntuuko työttömästä se keppi pehmoisemmalta, kun sitä heilauttaa pääministeri Sanna Marin, kun sitä olisi heilauttanut viime kaudella työministeri Lindström? Heinonen sanoi.

Heinosen jälkeen äänessä oli SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen.

– Ei ole lainkaan yllättävää, että edustaja Heinosta harmittaa se, että aktiivimalli ykkönen on purettu ja aktiivimalli kakkosta ei koskaan tullut. Se oli viime hallituksen epäonnistunutta työllisyyspolitiikkaa, jolle jälkeenpäin ei ole onnistuttu osoittamaan minkäänlaista vaikuttavuutta, Mäkynen sanoi.

Hallituksen nyt esittämää pohjoismaista työvoimapalvelumallia Mäkynen kuvasi johtolangaltaan inhimilliseksi.

– Me lievennämme karensseja, me annamme ensimmäisestä kerrasta huomautuksen. Työttömyysturvassa on aina ollut velvollisuuksia, niin tulee olemaan myös jatkossa. Siinä ei ole kysymys kepittämisestä vaan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainosta. Jatkossa nämä karenssit ovat paljon lievempiä ja ihmiset saavat paljon vahvempaa tukea. Te puhutte kauniisti työvoimapalveluiden vahvistamisesta, mutta ette ole ikinä tehneet mitään muuta kuin leikanneet työvoimapalveluista, heikentäneet niiden resursseja ja henkilöstöä… Te haikailette viime kaudelle, aktiivimallien perään, mutta nyt on kysymys pohjoismaisesta työvoimapolitiikasta.

Keskustelu pyöri samalla juupas-eipäs-linjalla.

– Sanon suoraan, että kannatan tätä mallia, jota nyt on esitetty. Tämä on mielestäni oikein hyvä. Toki ihmettelen, että sitä ei edellisellä kaudella täällä kannatettu, mutta hyvä, että edes nyt saatiin. Tässä on varmaan käynyt niin kuin vanha sanonta on, että ”kun herra antaa vallan, niin se antaa järjenkin”, totesi esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen.

Työministeri Tuula Haatainen puolusti toisessakin puheenvuorossaan käsittelyssä olevaa mallia todeten, että karenssia ollaan lieventämässä merkittävästi.

– Kun aiemmin täällä kovasti kaipaamassanne aktiivimallissa tuli karenssi 60 vuorokautta heti, jos ei tätä velvoittavaa työtarjousta hakenut, tässä tulee ensimmäisestä laiminlyönnistä muistutus. Seuraavasta tulee viiden päivän karenssi. Jos sitten ei vieläkään toimi niin kuin on yhdessä sovittu, tulee 10 päivän karenssi. Mutta tuossa aktiivimallissa, joka on tällä hetkelläkin voimassa, edellisen hallituksen karenssit, niin siellä tulee 60 vuorokautta heti ja sitten seuraavasta seuraakin se, että loppuu työttömyysturvan maksaminen. Eli kyllähän tässä lievennetään näitä, Haatainen sanoi.

Keskustelusta on julkaistu pöytäkirja, se on luettavissa tästä linkistä