Toimituksen kommentit
1.9.2022 13:27 ・ Päivitetty: 2.9.2022 09:47
Kokoomus sortuu budjettikritiikissään vähä-älyiseen bluffiin – “Kiitos koronatuista, puolustusmiljardeista ja sähköpaketista…”
Olenko ainoa, jota löysän tuntuinen rahapuhe häiritsee perinteisten budjettiuutisten joukossa? Budjettikirjassa raha on numero, jonka kylkeen on erilaisten pääluokkien alle kirjattu sanoja kuten eläkkeet, raideinvestoinnit, sosiaali- ja terveysmenot, puolustushallinto.
Tämä on helppoa ja selvää. Vaikeaksi se muuttuu, kun valtion budjetista ryhdytään keskustelemaan poliittisesti ilman budjettikirjan sanoja. Kun sanat korvataan pelkällä ilmaisulla alijäämä.
Silloin tiedotteensa voi otsikoida niin, että kiitellään hallituksen päätöksiä tukea sähkölaskujen kanssa kamppailevia kotitalouksia mutta todetaan samaan hengenvetoon alijäämän olevan kestämättömällä tasolla. Ja näin hoidellaan koko loppu budjetti.
Keväällä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, riihessä annettiin puolustusvoimille yli miljardin lisärahoitus. Jälleen päätöstä kiiteltiin ja todettiin alijäämän olevan kestämättömällä tasolla. Kun Suomi päätti hankkia noin 10 miljardilla torjuntahävittäjiä, sekin oli hienoa vaikka alijäämä oli silloinkin kestämättömällä tasolla.
Jos asiaa kysytään valtiovarainministeriöstä, alijäämä on ollut kestämättömällä tasolla viimeiset kymmenen vuotta.
MIKSI EMME keskustele siitä mikä osa alijäämästä olisi pitänyt tällä kertaa hoitaa kuntoon? Mitä saisimme nyt ostaa ja mitä emme? Kun esimerkiksi kokoomus syyttää hallitusta alijäämästä ja tekee sen perusteella suomalaisten pääluvun mukaan jaettuja velkagraafeja, se unohtaa poistaa käppyröistään velan, jonka ottamista se on voimakkaasti tukenut.
Mikä täsmällisesti ottaen on se osa alijäämästä, josta kokoomus on nykyisen hallituksen kanssa eri mieltä? Emme tiedä. Emme tiedä, mitä kokoomus jättäisi ensi vuonna säästösyistä hankkimatta.
“Miksi kokoomus ei kerro suoraan mitä se haluaa?”
Olisiko se terveydenhuoltoa, koulutusta, liikenneinvestointeja, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mitä? Maanpuolustusta se ei ole. Eikä yritystukia tai kansalaisille räätälöityjä väliaikaisia ostovoimatukia. Poliiseja pitäisi saada ennemmin lisää kuin vähemmän.
Miksi kokoomus ei kerro suoraan mitä se haluaa vaan puhuu mieluummin abstraktista alijäämästä? Koska suoraan puhuminen ei kannata. Keväällä on eduskuntavaalit, joissa pärjää paremmin populistisella numeromagialla. Leikkauslistat eivät innosta äänestäjiä. Ne tehdään virkatyönä valtiovarainministeriön kammareissa ja yritetään retorisesti naamioida mahdollisimman myönteisiksi ja kehittäviksi.
LOPPUTULOKSENA ON talouspuolueena itsensä brändänneen kokoomuksen epäonnistunut talouskeskustelu. Kun muut puhuvat hoiva-avustajista, ylimääräisestä lapsilisästä tai alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosan korotuksesta, kokoomus kehottaa tuijottamaan taskulaskinta. Katsokaa, 8,1 miljardin euron alijäämä vuodelle 2023!
Kiitos koronatuista, puolustusmiljardeista ja sähköpaketista, tarpeellisia… MUTTA KESTÄMÄTÖN ALIJÄÄMÄ!
Kun konkretiaa ei ole, jäljelle jää vähä-älyinen bluffi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.