Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kokoomus vertasi hallitusta Eddie Edwardsiin – Saarikko kertoi käynnistävänsä menokartoituksen

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) eduskunnan täysistunnossa, jossa on käynnissä lähetekeskustelu vuoden 2023 talousarvioesityksestä ja siihen liittyvistä budjettilakiesityksistä.

Oppositio moitti ryhmäpuheenvu0roissaan hallitusta liiasta velkaantumisesta.

Demokraatti

Demokraatti

“Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö kertoi juuri miinusta olevan yhdeksän miljardia. Vetoatte siihen, että korona ja sota ovat tulleet yllätyksenä. Kyllä, mutta se selitys ei tässä salissa enää kanna”, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

“Olette lisänneet koronaan tai sotaan liittymättömiä menoja tällä vaalikaudella, omilla päätöksillänne, yli kymmenen miljardia euroa. Seuraava hallitus saa perintönänne kahden miljardin euron vuotuiset lisämenot. Samaan aikaan kun kriisiuutiset terveydenhuollosta, kouluista, vanhustenhoidosta jatkuvat”, hän jatkoi.

“Pohjoismaista Suomi on selkeästi velkaisin maa, ja tilannettamme heikentää mittava kestävyysvaje. Ja ei tämä velkaantuminen johdu yksi maailman tapahtumista vaan tämä oli, arvon hallitus, teidän tietoinen valintanne”, syytti puolestaan kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Timo Heinonen.

Hän sanoi, että hallitusta yhdistää aikanaan Matti Nykäsen kanssa mäkeä hypänneen englantilaisen Eddie Edwardsin kanssa surkeat tulokset.

“Mutta teitä erottaa se, että Eddie Edwards kuitenkin yritti ja teki joka kerta parhaansa”, Heinonen piikitteli.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaati myös “velkakierteelle stoppia”.

“Pelkkiin korkoihin menee ensi vuonna miljardi enemmän rahaa, eli velan hoitomenoihin hupenee yhteensä koko lailla sama summa kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa kattamiseksi”, hän muun muassa huolehti.

Eduskunnassa on käynnissä vuoden 2023 talousarvioesityksen lähetekeskustelu.

KESKUSTALAINEN VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) oli opposition puheenvuoroja ennen kertonut, että kriisiajat ovat näkyneet hallituksen budjeteissa.

“Kun koronapandemia iski, oli tehtävä verotuloja pienentäviä ja menoja lisääviä ratkaisuja ihmishenkien suojelemiseksi. Valtio velkaantui miljarditolkulla. Nyt Venäjän hyökkäys ja energiasota vaatii uudenlaisia panostuksia turvallisuuteen ja kansalaisten auttamiseen”, Saarikko sanoi.

Hän totesi, että oppositiosta on haukuttu hallitusta holtittomasta velanotosta.

– Kysynkin nyt teiltä arvoisa oppositio, jättäisittekö tekemättä panostukset turvallisuuteen, huoltovarmuuteen vai energiaomavaraisuuteen, kun haukutte hallituksen politiikkaa? Kerron teille, että turvallisuudesta ja heikoista huolehtiminen maksaa. Toisin kuin oppositio luulee, kakkua ei voi samanaikaisesti syödä ja säästää.”

Saarikko jatkoi, että hyvinä aikoina säästetään, jotta huonot ajat kestetään.

“Suomen talous on kestänyt nämä huonot ajat hyvin. Työllisyys on jopa kasvanut, ja tarvittaviin toimiin on ollut varaa. Korkojen nousun myötä tilanne on kuitenkin muuttunut vakavammaksi. Korkomenot liki kaksinkertaistuvat ensi vuonna 1,5 mrd. euroon. Vaihtoehtoisen talousajattelun kannattajatkin taittavat taas ymmärtää, että velalla on väliä”, Saarikko sanoi.

SAARIKKO TOTESI, että oppositiosta peräänkuulutetaan säästöjä ja menojen priorisointia.

“Tämä on aivan oikein, koska budjetin alijäämä pysyy ensi vuonnakin suurena, yli 8 miljardissa eurossa. Valtiolla on liikaa menoja, ja sopeutusta tarvitaan. Tässäkään emme jää toimettomiksi, vaan panemme nyt budjetissa toimeen 370 miljoonan euron pysyvät säästöt. Nykyisiä menoja leikataan ja kehystasoa alennetaan. Hallitus onnistuu siis satojen miljoonien säästötalkoissa myös globaalien kriisien keskellä”, Saarikko sanoi.

Hän painotti, ettei 370 miljoonan euron sopeutustahtia kannata vähätellä.

“Tällä vuosivauhdilla valtion taloutta sopeutettaisiin 2030 mennessä noin 3 miljardilla eurolla.”

Saarikko kertoi antaneensa valtion talouden tasapainottamisen tueksi valtiovarainministeriön virkakunnan tehtäväksi laatia menokartoituksen, jota voidaan jatkossa hyödyntää menojen priorisoinnissa.

“Jotta julkinen talous saadaan kriisien jäljiltä kestävälle pohjalle, tarvitaan menomaltin lisäksi ennen kaikkea työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä, talouskasvua ja sitä kautta tulopohjan vahvistamista”, Saarikko totesi.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli kertoi keskustan antavan kaiken tuen Saarikon käynnistämälle menokartoitukselle.

“Tulevaisuutta varten tarvitaan Keskustan eduskuntaryhmän mielestä menokartoitus, jossa arvioidaan kaikki menot ja niiden tarpeellisuus”, Kalli sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE