Keto-Huovinen korostaa tiedotteessaan, että kyseessä on painava arvovalinta ja, että esityksellä otetaan takapakkia eläinten hyvinvoinnissa, josta oli jo kertaalleen yhdessä sovittu nykyistä eläinten hyvinvointilakia säädettäessä.

– Olen tehnyt arvovalintani selväksi jo edellisellä eduskuntakaudella äänestämällä tiukempien eläinsuojelulinjausten puolesta. En käännä takkiani enkä peruuta eläinten hyvinvoinnista. Politiikassa ja eläinsuojelussa on mentävä eteenpäin, ei taaksepäin. Poukkoileva, edestakaisin muuttuva lainsäädäntö ei ole kenenkään, ei edes tuottajien etu, Keto-Huovinen sanoo.

Hän muistuttaa, että halu luopua porsaiden kirurgisesta kastraatiosta ei ole vain hänen henkilökohtainen mielipiteensä, vaan sillä on laaja yhteiskunnallinen tuki. Tuoreiden mielipidemittausten mukaan peräti 82 prosenttia suomalaisista vastustaa kastraatiokiellon kumoamista.

– Väitteet siitä, että nykyisin käytettävät lääkkeet poistaisivat kastraation ongelmat, ovat harhaanjohtavia. Puudute vie kivun vain itse toimenpiteen ajaksi ja kipulääke lieventää jälkikipua noin vuorokauden, mutta kudosvauriosta johtuva voimakas kipu ja stressi jatkuvat useita päiviä. Hyvän lainsäädännön tekeminen edellyttää sitä, että tutkittua tietoa ja asiantuntijoiden kantoja kuunnellaan.

Kastraatiokiellon perumista on perusteltu julkisessa keskustelussa vientihaasteilla. Keto-Huovinen pitää argumenttia ontuvana ja viittaa muiden Euroopan maiden esimerkkeihin. Esimerkiksi Espanja ja Alankomaat vievät jo nyt karjunlihaa onnistuneesti ja yksi EU:n suurimmista sianlihajäteistä, Tanska, on sitoutunut lopettamaan kirurgisen kastraation kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

KETO-HUOVINEN pitää lakimuutoksen ajankohtaa myös prosessuaalisesti erikoisena, sillä parhaillaan on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa tutkitaan karjuporsaiden kastraation vaihtoehtoja sekä niiden taloudellisia ja tuotannollisia vaikutuksia.

– Ei ole tarkoituksenmukaista, että kielto aiotaan perua jo ennen kuin ministeriön oman hankkeen tulokset ovat edes selvillä. Lakiin alun perin kirjattu pitkä siirtymäaika vuoteen 2035 luotiin juuri siksi, että alalla on aikaa sopeutua, investoida ja löytää korvaavat menetelmät.

– On vain ajan kysymys, milloin tämä kivulias menetelmä kielletään koko EU:ssa. Suomen ei pidä jäädä tässä kehityksessä hännänhuipuksi. Meidän on oltava vastuullinen oikeus- ja sivistysvaltio myös eläimiä kohtaan, Keto-Huovinen sanoo.