Kolme puoluetta sanoutuu irti hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa – Sipilän hallituksen pelätään kaatuvan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Kevään isoja poliittisia kysymyksiä on se, lähteekö perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tavoittelemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Haastaako hän Timo Soinin. Todennäköisesti haastaa, Halla-aho itse on antanut ymmärtää.

Tällä hetkellä perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä tunnetaan myös pelkoa, että hallitus mutta niin ikään puoluekin hajoaisi, jos Halla-aho valittaisiin.

Jussi Halla-aho on saanut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä joitakin julkisia tuenilmauksiakin.

Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen (ps.) on kertonut kannustaneensa Halla-ahoa mukaan puheenjohtajakisaan. Immonen päivitti Facebookissa, että puolueen on saatava ensi kesän puoluekokouksessa johtoon henkilö, jolla on kyky terävöittää ja uudistaa puolueen linjaa ja julkikuvaa. Myös kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) tukee Halla-ahoa. Hän on eilen kommentoinut Twitterissä perussuomalaisiin liittyvää keskustelua:

On varteenotettava kysymys, miten puolueen maahanmuuttokysymysten suhteen neutraalimmat smp-henkiset kansanedustajat reagoisivat niin kutsuttua nuivaa siipeä edustavan Halla-ahon johtajuuteen. Perussuomalaiset perustettiin noin 22 vuotta sitten vararikkoon ajautuneen SMP:n pohjalta.

Timo Soini joutuu tällä hetkellä käymään vahvaa sisäistä keskustelua itsensä kanssa siitä, haluaako hän vielä jatkaa puheenjohtajana. Viimeisin Suomen Kuvalehden kysely osoittaa, että Soini olisi perussuomalaisten parissa melko selkeä suosikki Halla-ahoa vastaan. Täysin selviö Soinin voitto ei kuitenkaan olisi.

Hallituspuolueissa vaitonaisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta on niin herkkä asia hallituksen sisällä, etteivät jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat ole halukkaita lausumaan asiasta Demokraatille mitään.

Kolmen puolueen puheenjohtajat sanovat jo tässä vaiheessa, että he eivät tekisi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. Ne ovat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi saattaa vaikuttaa perussuomalaisten hallituksessa jatkoon.

– Se jää nähtäväksi, mutta toivottavasti vaikuttaa. En minä ainakaan näe, että vasemmistoliitto voisi tehdä hänen johtamansa puolueen kanssa yhteistyötä. Oletan, että myöskin hallituspuolueet jollain tavalla ottavat siihen kantaa.

Anderssonin mukaan Halla-ahon valinta voisi hajottaa hallituksen.

– Kyllä minä näen sellaisen mahdollisuuden.

”Ainoastaan hän itse tietää.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että Soinilla on nyt erittäin tiukka paikka.

– Hän varmasti nyt miettii tarkkaan, mitä tekee. Ainoastaan hän itse tietää, mutta kyllähän se erittäin hankalalta näyttää. Tulee kuva, että Halla-aho lähtee tähän kisaan riippumatta siitä, onko Soini jättäytymässä pois vai ei. Minusta tuntuu, että Halla-aholla on myös tahto haastaa Soinia tässä tilanteessa.

Henrikssonin mukaan Jussi Halla-ahon päätyminen puoluejohtajaksi ei ole poissuljettua, mutta Soinin lyöminen on epätodennäköistä.

Henrikssoninkin mielestä Halla-ahon puheenjohtajuus voisi tarkoittaa hallituksen hajoamista.

– Pidän sitä aika todennäköisenä.

– Perussuomalaiset on sitten erilainen puolue. Se on tietenkin hallituskumppaneista kiinni.

Voisiko RKP tehdä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa hallitusyhteistyötä?

– Kyllä Halla-aho on niin kaukana niistä arvoista ja arvopohjasta, jonka päällä me seisomme, että se on kyllä varsin epätodennäköistä.

Epätodennäköistä vai mahdotonta?

– Se on kyllä mahdotontakin käytännössä.

”Sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.”

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan olennainen kysymys on se, voivatko kokoomus ja keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka puheenjohtaja olisi sellaisen linjan edustaja kuin Jussi Halla-aho on.

– Hän edustaisi silloin ulkoministerinä Suomea maailmalla ja myös linjaisi meidän ulkopolitiikan johtamista. Minusta kokoomus ja keskusta ovat myyneet Suomen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja jo hyvin pitkälle tällä hetkellä hallituskompromisseissa. Jos ne tämän askeleen ottavat, ei niiden sivistysperinteestä ole enää mitään jäljellä, Ville Niinistö sanoo.

Niinistö toteaa, että hallitusneuvotteluissa ajetaan omia tavoitteita hallitusohjelma edellä. Periaatteessa lähtökohta on se, ettei puolueita lähdetä rajaamaan ennalta pois, jos ne ovat valmiita hyväksymään tietyn hallitusohjelman.

– Mutta minusta näyttää aivan päivänselvältä, että Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voisi ikinä olla sellaisen ohjelman takana, joka käy vihreille. Joten selvää on, että sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.

Jos Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja, Ville Niinistön mukaan Sipilän hallituksen kaatuminen on hyvin lähellä.

– Tässä on muitakin asioita kuten sote-uudistus ja sen kohtalo ja kuntavaalien tilanne, pääministeri Sipilän oma epävakaa tilanne suhteessa eri avoimuus- ja sidonnaisuuskriiseihinsä, että hallituksen toimintakyky ylipäätään on aika kyseenalainen.

”Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu…”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että on perussuomalaisten valinta, kenet he valitsevat puheenjohtajaksi.

– Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu, että he ovat sen puheenjohtajan kanssa tekemisissä, jonka perussuomalaiset valitsee. Näin ainakin julkisuuteen on kommentoitu.

– Me oppositiossa tulemme toimeen niiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joita he sieltä päättävät valita. Tietyssä mielessä totta kai, jos poliittisesti asiaa katsoo, todennäköisesti perussuomalaisista tulisi aika lailla tiukemmin yhteen asiaan keskittyvämpi liike kuin mitä se tänä päivänä on. Toki maahanmuutto on heillä tälläkin hetkellä yksi keskeinen teema.

Essayah muistelee Halla-ahon ulostuloja Euroopan parlamentissa. Hänen muistikuviensa mukaan Halla-aho olisi esimerkiksi maatalouskysymyksien kohdalla vedonnut siihen, että hänellä ei ole niihin asiantuntemusta ja hän haluaa ottaa maahanmuuttoasioihin kantaa.

Rinne ei ota ennalta kantaa.

Kysymykseen hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa Essayah painottaa hallitusohjelman ratkaisevuutta.

– Täytyy nähdä minkälaiseen hallitusohjelmaan ollaan valmiita. Se on minun mielestä se kaikkein ratkaisevin kysymys.

Essayah toteaa, että kategorisesti ketään ihmisiä ja poliitikkoja ei ole järkevää lähteä sulkemaan pois, vaan aina pitää käydä keskusteluja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei puutu perussuomalaisten kuvioihin.

– Jokainen puolue valitsee demokraattisesti omat johtajansa ja siihen ei ole ulkopuolelta kenelläkään mitään vaikuttamista, Rinne sanoo.

– Sitten kun selviää perussuomalaisten puheenjohtaja, on se sitten Soini tai kuka muu tahansa, tilannetta täytyy tietenkin taas arvioida, mutta tässä vaiheessa en halua vaikuttaa perussuomalaisten johtajavalintoihin, Rinne toteaa.

”Jossittelemaan en lähde, kiitos.”

Entä millaisia ajatuksia herää keskustan puheenjohtajassa, pääministeri Juha Sipilässä, jos Jussi Halla-aho valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi?

– Ihan samanlaisia ajatuksia kuin sosialidemokraattienkin puheenjohtajakisa. Luottamus on molemmissa puolueissa ja oli nykyiseen puheenjohtajaan ja puolueen elimet valitsevat sitten seuraajat. Jossittelemaan en lähde.

Uskotteko käytännössä, että Soini tulee valituksi, jos hän lähtee kisaan?

– Jossittelemaan en lähde, kiitos.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Petteri Orpo painottaa, ettei ota mitään kantaa toisen hallituspuolueen sisäisiin kysymyksiin.

– Ja eihän vielä ole mitään puheenjohtajakisaa. Jos jonkin hallituspuolueen puheenjohtaja jossakin puoluekokouksessa vaihtuu, niin sen jälkeen arvioidaan hallituksen jatkoa. Se on sen verran merkittävä kysymys.

Miltä pohjalta sitä sitten arvioidaan?

– En minä halua lähteä spekuloimaan ollenkaan. Sitten aikanaan kokoomus tekee omat ratkaisunsa. On selvää, että me emme osallistu arvojemme vastaiseen hallitustyöskentelyyn.

Joutsenlahti: Soini on ehdolla ja valitaan.

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen, entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti sanoo, ettei ole lainkaan varma, että Jussi Halla-aho edes lähtee puheenjohtajakisaan.

– Hän on itsekin sanonut, ettei välttämättä ole puheenjohtajatyyppiä. Hän on ihan hyvä mies paikallansa, ei välttämättä puheenjohtaja, mutta on saatu hyvää keskustelua. Häntä ei nyt kuitenkaan valita. Uskon, että Timo Soini on ehdokkaana ja tulee ilman muuta valituksi.

– Soini on puheenjohtaja ja ulkoministeri ja näin jatkuu kaksi vuotta, Joutsenlahti ennustaa.

Joutsenlahti viittaa Suomen Kuvalehden tuoreeseen kyselyyn ja uskoo, että Soinilla on vakaa kannatus.

Kansanedustaja Maria Tolppanen siirtyi viime vuonna perussuomalaisista SDP:n riveihin.

Koska perussuomalaisilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus äänestää puoluekokouksessa, Tolppanen arvioi, että Halla-aholla on myös mahdollisuus voittaa puheenjohtajavaali.

– Minun näkemykseni mukaan Soinilla on kyllä erittäin vahva kannatus, nimenomaan maaseudulla, tavallisten ihmisten keskuudessa. Jos Soini häviää, on hirveän vaikea päätellä sitä, mikä on näiden ihmisten solidaarisuuden osoitus silloin. Se on hirveän hankala paikka heille, hän miettii.

”Siinä kohdassa täytyy jokaisen perussuomalaisen miettiä.”

Tolppanen ei halua lähteä varmuudella veikkaamaan, tavoitteleeko Soini kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa jatkokautta vai ei.

– Sen saa Soini itse päättää ja käydä oman jaakobinpaininsa. Varmasti iso jaakobinpaini tulee olemaan, jos hän tulee siihen lopputulokseen, ettei lähde. En jaksa uskoa siihen, että hän luovuttaisi paikkaansa noin vaan. Tietenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen, terveydentilat ja muut vastaavat. Se on vaikea paikka varmasti hänellekin. Kukaan ei tiedä, mitä sitten tapahtuu, jos hän häviää vaalin.

Jos Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, Tolppasen mukaan on ensisijaisesti keskustan ja kokoomuksen asia ratkaista se, keitä on hallituksessa.

– Kuka tahansa tuleekin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hänellä on varmasti itseoikeutetusti paikka hallituksessa. Kun me tiedämme kaikki Halla-ahon intressit, kyllä se silloin pyrkisi viemään hallitusta aikamoisen askeleen äärioikeistoa kohti.

– Siinä kohdassa, jossa Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, täytyy varmasti jokaisen perussuomalaisen miettiä, mitkä ovat niitä arvoja, joita he haluavat viedä eteepäin.

”Vennamon henki elää jossakin kulmassa hirveän vahvana.”

Jos Halla-aho olisi puheenjohtaja, Tolppanen arvelee, ettei sen jälkeen enää muisteta Vennamon peruja eli pienviljelijää ja köyhää kansaa.

– Siinä tulee iso työ, enkä usko, että sillloin perussuomalaiset pysyy isona puolueena, enkä usko, että pysyy muutenkaan. Tunnen perusperussuomalaisen maaseudulla asuvan ihmisen. Siellä on puutetta leivästä, heidän asioitaan pitäisi pystyä hoitamaan.

Voivatko smp:läiset lähteä pois?

– Tuohon on hirveän vaikea sanoa. Minulla on tuntuma, että Vennamon henki elää perussuomalaisten jossakin kulmassa hirveän vahvana. Ihmiset haluavat olla mukana jossakin, mutta saatta olla aika kova paikka. En pysty ottamaan kantaa, lähtevätkö pois vai ei.

– En pysty sanomaan, pystyykö Halla-aho olemaan niin iso vaikuttaja, että hän hajottaa puolueen, mutta se on iso vaara.

”Ei mitään, kun mä voitan.”

Mitä sanoo puheenjohtajuutensa jatkosta Timo Soini itse?

– Harkinta on päällä.

Soini on luvannut kertoa ”kevään korvalla”.

Jos Jussi Halla-aho lähtee kisaan ja tulisi valituksi, mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta?

– Minä sanon vaan sen, että jos minä lähden, minä voitan.

Mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta, jos Jussi…?

– Ei mitään, kun mä voitan, Soini sanoo kesken kysymyksen.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs

”Tapahtunut hävettää” – SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi tunnustaa olevansa yksi tuomituista kunnallispoliitikoista

Kuva: Emilia Reponen

Sosialidemokraattien Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi kertoo julkisessa Facebook-päivityksessään olevansa yksi niistä Suomen kunnallispoliitikoista, jotka ovat saaneet viimeisen vuoden aikana tuomion rikoksesta.

– Sain viime vuoden syyskuussa yhden kuukauden ehdollista vankeutta, kun oikeus katsoi minun nostaneen virheellisesti sosiaalietuuksia samalla kun sain satunnaista palkkaa työstä vuokrafirman kautta, hän kirjoittaa.

– Tapahtunut kaduttaa ja hävettää minua. Luulin toimineeni oikein, mutta minun olisi pitänyt ottaa asioista paremmin selvää. Pyydän anteeksi tekemääni virhettä.

Ahmadin tunnustus liittyy Helsingin Sanomien aikaisemmin tänään julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään.

Ahmad kertoo pävityksessään maksaneensa suuren osan virheellisesti nostetuista tuista takaisin. Lisäksi hän maksaa parhaillaan loppuja takaisin maksusuunnitelman mukaisesti.

– Vika oli yksin minun, mutta samalla toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään, ettei tällaisia mokia pääsisi käymään muille vuokratyöfirmoissa pätkätyötä tekeville, hän ehdottaa.

Helsingin Sanomat tavoitti myös eri puolueiden puoluesihteereitä kommentoimaan uutista. Heidän mukaansa kunnallispoliitikkojen rikostaustoja on käytännössä mahdotonta selvittää niin tarkkaan, että kaikki mahdolliset rikkeet tulisivat esille ennen ehdokasasettelua. Selvityksiä voidaan tehdä vain paikallistasolla.

– Ihanneyhteiskunnassa kukaan ei tee rikoksia, mutta siihen ei koskaan päästä. Ja päättäjätkin ovat ihmisiä, keskusta puoluesihteeri Jouni Ovaska kommentoi HS:lle.

Ovaskan mukaan kaikkien osapuolien kannalta olisi olennaista, että asiat selvitetään jo ennen ehdokasasettelua. Käytännössä kaikissa puolueissa ehdokkaita haastatellaan.

Puolueet ovat kuitenkin pitkälti sen varassa mitä henkilö itse kertoo. Tarkempien selvitysten tekemiseen ei tunnu olevan resursseja.

Korjattu tuomion antamisen ajankohta viime keväästä viime syyskuuksi. 

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.

HS: Valtuustoissa 395 kuntapoliitikkoa, joilla tuore rikostuomio – lähes 100 saanut vankeusrangaistuksen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestylippuja Kunnantoimiston pöydällä tarkistusta varten Sipoossa.

Viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Suurimmassa osassa kuntia ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on saanut rikostuomion. Lehden selvityksen mukaan vain 30 prosenttia kunnista on sellaisia, joissa kuntapoliitikoilla ei ole rikostuomiota.

Neljännes kaikista selvityksessä olleista rikoksista on tapahtunut liikenteessä. Paikallispoliitikot ovat jääneet kiinni ylinopeudesta tai rattijuopumuksesta.

Perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan.

Puolueittain verrattuna rikoksista tuomittujen osuus on suhteellisesti suurin perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista yli 5 prosentilla on rikostuomio.

Lehti ei ottanut selvityksessään huomioon kesällä tapahtunutta sinisen ryhmän erkaantumista perussuomalaisista.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi arvelee lehden haastattelussa, että perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan, koska puolue on kasvanut nopeasti.

”Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa seksin osto on kriminalisoitu” – Joukko keskustalaisia kansanedustajia vaativat lain tiukennusta

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Joukko keskustan kansanedustajia vaatii seksin oston kieltävän lain tiukennusta. He ovat jättäneet asiasta eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen, jossa haluavat tietää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä seksin oston kriminalisoimiseksi.

Suomen nykylain mukaan seksin ostaminen parituksen kohteelta tai ihmiskaupan uhrilta on rangaistavaa, vaikka ostajan teko ei olisi tahallinen. Ostaja voidaan siis tuomita siitä huolimatta, ettei hän tiennyt parituksesta tai ihmiskaupasta.

Uusi laki tuli voimaan kesällä 2015. Sitä ennen teko oli rangaistava vain tahallisena.

Seksibisnekseen liittyy ihmiskauppaan.

– Suomen lain mukaan seksin osto on kriminalisoitu, jos seksin myyjä on alaikäinen tai ihmiskaupan uhri. Muissa tapauksissa seksin osto on sallittu. Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa seksin osto on kriminalisoitu, kansanedustaja Ulla Parviainen toteaa.

Kirjallinen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös keskustan kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Hannakaisa Heikkinen, Elsi Katainen, Eeva-Maria Maijala, Aila Paloniemi ja Mirja Vehkaperä.

– Seksibisnekseen liittyy ihmiskauppaa, vapauden riistoa, alistamista, häpeää ja hyväksikäyttöä. Prostituutiota pyörittävät usein ulkomailta käsin kansainväliset toimijat, ja se on merkittävä osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyse on toiminnasta, missä rikas käyttää hyväksi köyhää, kansanedustajat huomauttavat.

He täydentävät perusteluitaan myös toteamalla, että seksin ostajat tuskin haluavat äitinsä, vaimonsa, tyttärensä tai poikansa työskentelevän prostituoituna.