Kolme puoluetta sanoutuu irti hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa – Sipilän hallituksen pelätään kaatuvan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Kevään isoja poliittisia kysymyksiä on se, lähteekö perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tavoittelemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Haastaako hän Timo Soinin. Todennäköisesti haastaa, Halla-aho itse on antanut ymmärtää.

Tällä hetkellä perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä tunnetaan myös pelkoa, että hallitus mutta niin ikään puoluekin hajoaisi, jos Halla-aho valittaisiin.

Jussi Halla-aho on saanut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä joitakin julkisia tuenilmauksiakin.

Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen (ps.) on kertonut kannustaneensa Halla-ahoa mukaan puheenjohtajakisaan. Immonen päivitti Facebookissa, että puolueen on saatava ensi kesän puoluekokouksessa johtoon henkilö, jolla on kyky terävöittää ja uudistaa puolueen linjaa ja julkikuvaa. Myös kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) tukee Halla-ahoa. Hän on eilen kommentoinut Twitterissä perussuomalaisiin liittyvää keskustelua:

On varteenotettava kysymys, miten puolueen maahanmuuttokysymysten suhteen neutraalimmat smp-henkiset kansanedustajat reagoisivat niin kutsuttua nuivaa siipeä edustavan Halla-ahon johtajuuteen. Perussuomalaiset perustettiin noin 22 vuotta sitten vararikkoon ajautuneen SMP:n pohjalta.

Timo Soini joutuu tällä hetkellä käymään vahvaa sisäistä keskustelua itsensä kanssa siitä, haluaako hän vielä jatkaa puheenjohtajana. Viimeisin Suomen Kuvalehden kysely osoittaa, että Soini olisi perussuomalaisten parissa melko selkeä suosikki Halla-ahoa vastaan. Täysin selviö Soinin voitto ei kuitenkaan olisi.

Hallituspuolueissa vaitonaisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta on niin herkkä asia hallituksen sisällä, etteivät jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat ole halukkaita lausumaan asiasta Demokraatille mitään.

Kolmen puolueen puheenjohtajat sanovat jo tässä vaiheessa, että he eivät tekisi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. Ne ovat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi saattaa vaikuttaa perussuomalaisten hallituksessa jatkoon.

– Se jää nähtäväksi, mutta toivottavasti vaikuttaa. En minä ainakaan näe, että vasemmistoliitto voisi tehdä hänen johtamansa puolueen kanssa yhteistyötä. Oletan, että myöskin hallituspuolueet jollain tavalla ottavat siihen kantaa.

Anderssonin mukaan Halla-ahon valinta voisi hajottaa hallituksen.

– Kyllä minä näen sellaisen mahdollisuuden.

”Ainoastaan hän itse tietää.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että Soinilla on nyt erittäin tiukka paikka.

– Hän varmasti nyt miettii tarkkaan, mitä tekee. Ainoastaan hän itse tietää, mutta kyllähän se erittäin hankalalta näyttää. Tulee kuva, että Halla-aho lähtee tähän kisaan riippumatta siitä, onko Soini jättäytymässä pois vai ei. Minusta tuntuu, että Halla-aholla on myös tahto haastaa Soinia tässä tilanteessa.

Henrikssonin mukaan Jussi Halla-ahon päätyminen puoluejohtajaksi ei ole poissuljettua, mutta Soinin lyöminen on epätodennäköistä.

Henrikssoninkin mielestä Halla-ahon puheenjohtajuus voisi tarkoittaa hallituksen hajoamista.

– Pidän sitä aika todennäköisenä.

– Perussuomalaiset on sitten erilainen puolue. Se on tietenkin hallituskumppaneista kiinni.

Voisiko RKP tehdä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa hallitusyhteistyötä?

– Kyllä Halla-aho on niin kaukana niistä arvoista ja arvopohjasta, jonka päällä me seisomme, että se on kyllä varsin epätodennäköistä.

Epätodennäköistä vai mahdotonta?

– Se on kyllä mahdotontakin käytännössä.

”Sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.”

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan olennainen kysymys on se, voivatko kokoomus ja keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka puheenjohtaja olisi sellaisen linjan edustaja kuin Jussi Halla-aho on.

– Hän edustaisi silloin ulkoministerinä Suomea maailmalla ja myös linjaisi meidän ulkopolitiikan johtamista. Minusta kokoomus ja keskusta ovat myyneet Suomen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja jo hyvin pitkälle tällä hetkellä hallituskompromisseissa. Jos ne tämän askeleen ottavat, ei niiden sivistysperinteestä ole enää mitään jäljellä, Ville Niinistö sanoo.

Niinistö toteaa, että hallitusneuvotteluissa ajetaan omia tavoitteita hallitusohjelma edellä. Periaatteessa lähtökohta on se, ettei puolueita lähdetä rajaamaan ennalta pois, jos ne ovat valmiita hyväksymään tietyn hallitusohjelman.

– Mutta minusta näyttää aivan päivänselvältä, että Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voisi ikinä olla sellaisen ohjelman takana, joka käy vihreille. Joten selvää on, että sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.

Jos Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja, Ville Niinistön mukaan Sipilän hallituksen kaatuminen on hyvin lähellä.

– Tässä on muitakin asioita kuten sote-uudistus ja sen kohtalo ja kuntavaalien tilanne, pääministeri Sipilän oma epävakaa tilanne suhteessa eri avoimuus- ja sidonnaisuuskriiseihinsä, että hallituksen toimintakyky ylipäätään on aika kyseenalainen.

”Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu…”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että on perussuomalaisten valinta, kenet he valitsevat puheenjohtajaksi.

– Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu, että he ovat sen puheenjohtajan kanssa tekemisissä, jonka perussuomalaiset valitsee. Näin ainakin julkisuuteen on kommentoitu.

– Me oppositiossa tulemme toimeen niiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joita he sieltä päättävät valita. Tietyssä mielessä totta kai, jos poliittisesti asiaa katsoo, todennäköisesti perussuomalaisista tulisi aika lailla tiukemmin yhteen asiaan keskittyvämpi liike kuin mitä se tänä päivänä on. Toki maahanmuutto on heillä tälläkin hetkellä yksi keskeinen teema.

Essayah muistelee Halla-ahon ulostuloja Euroopan parlamentissa. Hänen muistikuviensa mukaan Halla-aho olisi esimerkiksi maatalouskysymyksien kohdalla vedonnut siihen, että hänellä ei ole niihin asiantuntemusta ja hän haluaa ottaa maahanmuuttoasioihin kantaa.

Rinne ei ota ennalta kantaa.

Kysymykseen hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa Essayah painottaa hallitusohjelman ratkaisevuutta.

– Täytyy nähdä minkälaiseen hallitusohjelmaan ollaan valmiita. Se on minun mielestä se kaikkein ratkaisevin kysymys.

Essayah toteaa, että kategorisesti ketään ihmisiä ja poliitikkoja ei ole järkevää lähteä sulkemaan pois, vaan aina pitää käydä keskusteluja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei puutu perussuomalaisten kuvioihin.

– Jokainen puolue valitsee demokraattisesti omat johtajansa ja siihen ei ole ulkopuolelta kenelläkään mitään vaikuttamista, Rinne sanoo.

– Sitten kun selviää perussuomalaisten puheenjohtaja, on se sitten Soini tai kuka muu tahansa, tilannetta täytyy tietenkin taas arvioida, mutta tässä vaiheessa en halua vaikuttaa perussuomalaisten johtajavalintoihin, Rinne toteaa.

”Jossittelemaan en lähde, kiitos.”

Entä millaisia ajatuksia herää keskustan puheenjohtajassa, pääministeri Juha Sipilässä, jos Jussi Halla-aho valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi?

– Ihan samanlaisia ajatuksia kuin sosialidemokraattienkin puheenjohtajakisa. Luottamus on molemmissa puolueissa ja oli nykyiseen puheenjohtajaan ja puolueen elimet valitsevat sitten seuraajat. Jossittelemaan en lähde.

Uskotteko käytännössä, että Soini tulee valituksi, jos hän lähtee kisaan?

– Jossittelemaan en lähde, kiitos.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Petteri Orpo painottaa, ettei ota mitään kantaa toisen hallituspuolueen sisäisiin kysymyksiin.

– Ja eihän vielä ole mitään puheenjohtajakisaa. Jos jonkin hallituspuolueen puheenjohtaja jossakin puoluekokouksessa vaihtuu, niin sen jälkeen arvioidaan hallituksen jatkoa. Se on sen verran merkittävä kysymys.

Miltä pohjalta sitä sitten arvioidaan?

– En minä halua lähteä spekuloimaan ollenkaan. Sitten aikanaan kokoomus tekee omat ratkaisunsa. On selvää, että me emme osallistu arvojemme vastaiseen hallitustyöskentelyyn.

Joutsenlahti: Soini on ehdolla ja valitaan.

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen, entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti sanoo, ettei ole lainkaan varma, että Jussi Halla-aho edes lähtee puheenjohtajakisaan.

– Hän on itsekin sanonut, ettei välttämättä ole puheenjohtajatyyppiä. Hän on ihan hyvä mies paikallansa, ei välttämättä puheenjohtaja, mutta on saatu hyvää keskustelua. Häntä ei nyt kuitenkaan valita. Uskon, että Timo Soini on ehdokkaana ja tulee ilman muuta valituksi.

– Soini on puheenjohtaja ja ulkoministeri ja näin jatkuu kaksi vuotta, Joutsenlahti ennustaa.

Joutsenlahti viittaa Suomen Kuvalehden tuoreeseen kyselyyn ja uskoo, että Soinilla on vakaa kannatus.

Kansanedustaja Maria Tolppanen siirtyi viime vuonna perussuomalaisista SDP:n riveihin.

Koska perussuomalaisilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus äänestää puoluekokouksessa, Tolppanen arvioi, että Halla-aholla on myös mahdollisuus voittaa puheenjohtajavaali.

– Minun näkemykseni mukaan Soinilla on kyllä erittäin vahva kannatus, nimenomaan maaseudulla, tavallisten ihmisten keskuudessa. Jos Soini häviää, on hirveän vaikea päätellä sitä, mikä on näiden ihmisten solidaarisuuden osoitus silloin. Se on hirveän hankala paikka heille, hän miettii.

”Siinä kohdassa täytyy jokaisen perussuomalaisen miettiä.”

Tolppanen ei halua lähteä varmuudella veikkaamaan, tavoitteleeko Soini kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa jatkokautta vai ei.

– Sen saa Soini itse päättää ja käydä oman jaakobinpaininsa. Varmasti iso jaakobinpaini tulee olemaan, jos hän tulee siihen lopputulokseen, ettei lähde. En jaksa uskoa siihen, että hän luovuttaisi paikkaansa noin vaan. Tietenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen, terveydentilat ja muut vastaavat. Se on vaikea paikka varmasti hänellekin. Kukaan ei tiedä, mitä sitten tapahtuu, jos hän häviää vaalin.

Jos Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, Tolppasen mukaan on ensisijaisesti keskustan ja kokoomuksen asia ratkaista se, keitä on hallituksessa.

– Kuka tahansa tuleekin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hänellä on varmasti itseoikeutetusti paikka hallituksessa. Kun me tiedämme kaikki Halla-ahon intressit, kyllä se silloin pyrkisi viemään hallitusta aikamoisen askeleen äärioikeistoa kohti.

– Siinä kohdassa, jossa Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, täytyy varmasti jokaisen perussuomalaisen miettiä, mitkä ovat niitä arvoja, joita he haluavat viedä eteepäin.

”Vennamon henki elää jossakin kulmassa hirveän vahvana.”

Jos Halla-aho olisi puheenjohtaja, Tolppanen arvelee, ettei sen jälkeen enää muisteta Vennamon peruja eli pienviljelijää ja köyhää kansaa.

– Siinä tulee iso työ, enkä usko, että sillloin perussuomalaiset pysyy isona puolueena, enkä usko, että pysyy muutenkaan. Tunnen perusperussuomalaisen maaseudulla asuvan ihmisen. Siellä on puutetta leivästä, heidän asioitaan pitäisi pystyä hoitamaan.

Voivatko smp:läiset lähteä pois?

– Tuohon on hirveän vaikea sanoa. Minulla on tuntuma, että Vennamon henki elää perussuomalaisten jossakin kulmassa hirveän vahvana. Ihmiset haluavat olla mukana jossakin, mutta saatta olla aika kova paikka. En pysty ottamaan kantaa, lähtevätkö pois vai ei.

– En pysty sanomaan, pystyykö Halla-aho olemaan niin iso vaikuttaja, että hän hajottaa puolueen, mutta se on iso vaara.

”Ei mitään, kun mä voitan.”

Mitä sanoo puheenjohtajuutensa jatkosta Timo Soini itse?

– Harkinta on päällä.

Soini on luvannut kertoa ”kevään korvalla”.

Jos Jussi Halla-aho lähtee kisaan ja tulisi valituksi, mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta?

– Minä sanon vaan sen, että jos minä lähden, minä voitan.

Mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta, jos Jussi…?

– Ei mitään, kun mä voitan, Soini sanoo kesken kysymyksen.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.