Kolme puoluetta sanoutuu irti hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa – Sipilän hallituksen pelätään kaatuvan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Kevään isoja poliittisia kysymyksiä on se, lähteekö perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tavoittelemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Haastaako hän Timo Soinin. Todennäköisesti haastaa, Halla-aho itse on antanut ymmärtää.

Tällä hetkellä perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä tunnetaan myös pelkoa, että hallitus mutta niin ikään puoluekin hajoaisi, jos Halla-aho valittaisiin.

Jussi Halla-aho on saanut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä joitakin julkisia tuenilmauksiakin.

Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen (ps.) on kertonut kannustaneensa Halla-ahoa mukaan puheenjohtajakisaan. Immonen päivitti Facebookissa, että puolueen on saatava ensi kesän puoluekokouksessa johtoon henkilö, jolla on kyky terävöittää ja uudistaa puolueen linjaa ja julkikuvaa. Myös kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) tukee Halla-ahoa. Hän on eilen kommentoinut Twitterissä perussuomalaisiin liittyvää keskustelua:

On varteenotettava kysymys, miten puolueen maahanmuuttokysymysten suhteen neutraalimmat smp-henkiset kansanedustajat reagoisivat niin kutsuttua nuivaa siipeä edustavan Halla-ahon johtajuuteen. Perussuomalaiset perustettiin noin 22 vuotta sitten vararikkoon ajautuneen SMP:n pohjalta.

Timo Soini joutuu tällä hetkellä käymään vahvaa sisäistä keskustelua itsensä kanssa siitä, haluaako hän vielä jatkaa puheenjohtajana. Viimeisin Suomen Kuvalehden kysely osoittaa, että Soini olisi perussuomalaisten parissa melko selkeä suosikki Halla-ahoa vastaan. Täysin selviö Soinin voitto ei kuitenkaan olisi.

Hallituspuolueissa vaitonaisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta on niin herkkä asia hallituksen sisällä, etteivät jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat ole halukkaita lausumaan asiasta Demokraatille mitään.

Kolmen puolueen puheenjohtajat sanovat jo tässä vaiheessa, että he eivät tekisi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. Ne ovat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi saattaa vaikuttaa perussuomalaisten hallituksessa jatkoon.

– Se jää nähtäväksi, mutta toivottavasti vaikuttaa. En minä ainakaan näe, että vasemmistoliitto voisi tehdä hänen johtamansa puolueen kanssa yhteistyötä. Oletan, että myöskin hallituspuolueet jollain tavalla ottavat siihen kantaa.

Anderssonin mukaan Halla-ahon valinta voisi hajottaa hallituksen.

– Kyllä minä näen sellaisen mahdollisuuden.

”Ainoastaan hän itse tietää.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että Soinilla on nyt erittäin tiukka paikka.

– Hän varmasti nyt miettii tarkkaan, mitä tekee. Ainoastaan hän itse tietää, mutta kyllähän se erittäin hankalalta näyttää. Tulee kuva, että Halla-aho lähtee tähän kisaan riippumatta siitä, onko Soini jättäytymässä pois vai ei. Minusta tuntuu, että Halla-aholla on myös tahto haastaa Soinia tässä tilanteessa.

Henrikssonin mukaan Jussi Halla-ahon päätyminen puoluejohtajaksi ei ole poissuljettua, mutta Soinin lyöminen on epätodennäköistä.

Henrikssoninkin mielestä Halla-ahon puheenjohtajuus voisi tarkoittaa hallituksen hajoamista.

– Pidän sitä aika todennäköisenä.

– Perussuomalaiset on sitten erilainen puolue. Se on tietenkin hallituskumppaneista kiinni.

Voisiko RKP tehdä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa hallitusyhteistyötä?

– Kyllä Halla-aho on niin kaukana niistä arvoista ja arvopohjasta, jonka päällä me seisomme, että se on kyllä varsin epätodennäköistä.

Epätodennäköistä vai mahdotonta?

– Se on kyllä mahdotontakin käytännössä.

”Sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.”

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan olennainen kysymys on se, voivatko kokoomus ja keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka puheenjohtaja olisi sellaisen linjan edustaja kuin Jussi Halla-aho on.

– Hän edustaisi silloin ulkoministerinä Suomea maailmalla ja myös linjaisi meidän ulkopolitiikan johtamista. Minusta kokoomus ja keskusta ovat myyneet Suomen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja jo hyvin pitkälle tällä hetkellä hallituskompromisseissa. Jos ne tämän askeleen ottavat, ei niiden sivistysperinteestä ole enää mitään jäljellä, Ville Niinistö sanoo.

Niinistö toteaa, että hallitusneuvotteluissa ajetaan omia tavoitteita hallitusohjelma edellä. Periaatteessa lähtökohta on se, ettei puolueita lähdetä rajaamaan ennalta pois, jos ne ovat valmiita hyväksymään tietyn hallitusohjelman.

– Mutta minusta näyttää aivan päivänselvältä, että Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voisi ikinä olla sellaisen ohjelman takana, joka käy vihreille. Joten selvää on, että sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.

Jos Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja, Ville Niinistön mukaan Sipilän hallituksen kaatuminen on hyvin lähellä.

– Tässä on muitakin asioita kuten sote-uudistus ja sen kohtalo ja kuntavaalien tilanne, pääministeri Sipilän oma epävakaa tilanne suhteessa eri avoimuus- ja sidonnaisuuskriiseihinsä, että hallituksen toimintakyky ylipäätään on aika kyseenalainen.

”Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu…”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että on perussuomalaisten valinta, kenet he valitsevat puheenjohtajaksi.

– Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu, että he ovat sen puheenjohtajan kanssa tekemisissä, jonka perussuomalaiset valitsee. Näin ainakin julkisuuteen on kommentoitu.

– Me oppositiossa tulemme toimeen niiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joita he sieltä päättävät valita. Tietyssä mielessä totta kai, jos poliittisesti asiaa katsoo, todennäköisesti perussuomalaisista tulisi aika lailla tiukemmin yhteen asiaan keskittyvämpi liike kuin mitä se tänä päivänä on. Toki maahanmuutto on heillä tälläkin hetkellä yksi keskeinen teema.

Essayah muistelee Halla-ahon ulostuloja Euroopan parlamentissa. Hänen muistikuviensa mukaan Halla-aho olisi esimerkiksi maatalouskysymyksien kohdalla vedonnut siihen, että hänellä ei ole niihin asiantuntemusta ja hän haluaa ottaa maahanmuuttoasioihin kantaa.

Rinne ei ota ennalta kantaa.

Kysymykseen hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa Essayah painottaa hallitusohjelman ratkaisevuutta.

– Täytyy nähdä minkälaiseen hallitusohjelmaan ollaan valmiita. Se on minun mielestä se kaikkein ratkaisevin kysymys.

Essayah toteaa, että kategorisesti ketään ihmisiä ja poliitikkoja ei ole järkevää lähteä sulkemaan pois, vaan aina pitää käydä keskusteluja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei puutu perussuomalaisten kuvioihin.

– Jokainen puolue valitsee demokraattisesti omat johtajansa ja siihen ei ole ulkopuolelta kenelläkään mitään vaikuttamista, Rinne sanoo.

– Sitten kun selviää perussuomalaisten puheenjohtaja, on se sitten Soini tai kuka muu tahansa, tilannetta täytyy tietenkin taas arvioida, mutta tässä vaiheessa en halua vaikuttaa perussuomalaisten johtajavalintoihin, Rinne toteaa.

”Jossittelemaan en lähde, kiitos.”

Entä millaisia ajatuksia herää keskustan puheenjohtajassa, pääministeri Juha Sipilässä, jos Jussi Halla-aho valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi?

– Ihan samanlaisia ajatuksia kuin sosialidemokraattienkin puheenjohtajakisa. Luottamus on molemmissa puolueissa ja oli nykyiseen puheenjohtajaan ja puolueen elimet valitsevat sitten seuraajat. Jossittelemaan en lähde.

Uskotteko käytännössä, että Soini tulee valituksi, jos hän lähtee kisaan?

– Jossittelemaan en lähde, kiitos.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Petteri Orpo painottaa, ettei ota mitään kantaa toisen hallituspuolueen sisäisiin kysymyksiin.

– Ja eihän vielä ole mitään puheenjohtajakisaa. Jos jonkin hallituspuolueen puheenjohtaja jossakin puoluekokouksessa vaihtuu, niin sen jälkeen arvioidaan hallituksen jatkoa. Se on sen verran merkittävä kysymys.

Miltä pohjalta sitä sitten arvioidaan?

– En minä halua lähteä spekuloimaan ollenkaan. Sitten aikanaan kokoomus tekee omat ratkaisunsa. On selvää, että me emme osallistu arvojemme vastaiseen hallitustyöskentelyyn.

Joutsenlahti: Soini on ehdolla ja valitaan.

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen, entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti sanoo, ettei ole lainkaan varma, että Jussi Halla-aho edes lähtee puheenjohtajakisaan.

– Hän on itsekin sanonut, ettei välttämättä ole puheenjohtajatyyppiä. Hän on ihan hyvä mies paikallansa, ei välttämättä puheenjohtaja, mutta on saatu hyvää keskustelua. Häntä ei nyt kuitenkaan valita. Uskon, että Timo Soini on ehdokkaana ja tulee ilman muuta valituksi.

– Soini on puheenjohtaja ja ulkoministeri ja näin jatkuu kaksi vuotta, Joutsenlahti ennustaa.

Joutsenlahti viittaa Suomen Kuvalehden tuoreeseen kyselyyn ja uskoo, että Soinilla on vakaa kannatus.

Kansanedustaja Maria Tolppanen siirtyi viime vuonna perussuomalaisista SDP:n riveihin.

Koska perussuomalaisilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus äänestää puoluekokouksessa, Tolppanen arvioi, että Halla-aholla on myös mahdollisuus voittaa puheenjohtajavaali.

– Minun näkemykseni mukaan Soinilla on kyllä erittäin vahva kannatus, nimenomaan maaseudulla, tavallisten ihmisten keskuudessa. Jos Soini häviää, on hirveän vaikea päätellä sitä, mikä on näiden ihmisten solidaarisuuden osoitus silloin. Se on hirveän hankala paikka heille, hän miettii.

”Siinä kohdassa täytyy jokaisen perussuomalaisen miettiä.”

Tolppanen ei halua lähteä varmuudella veikkaamaan, tavoitteleeko Soini kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa jatkokautta vai ei.

– Sen saa Soini itse päättää ja käydä oman jaakobinpaininsa. Varmasti iso jaakobinpaini tulee olemaan, jos hän tulee siihen lopputulokseen, ettei lähde. En jaksa uskoa siihen, että hän luovuttaisi paikkaansa noin vaan. Tietenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen, terveydentilat ja muut vastaavat. Se on vaikea paikka varmasti hänellekin. Kukaan ei tiedä, mitä sitten tapahtuu, jos hän häviää vaalin.

Jos Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, Tolppasen mukaan on ensisijaisesti keskustan ja kokoomuksen asia ratkaista se, keitä on hallituksessa.

– Kuka tahansa tuleekin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hänellä on varmasti itseoikeutetusti paikka hallituksessa. Kun me tiedämme kaikki Halla-ahon intressit, kyllä se silloin pyrkisi viemään hallitusta aikamoisen askeleen äärioikeistoa kohti.

– Siinä kohdassa, jossa Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, täytyy varmasti jokaisen perussuomalaisen miettiä, mitkä ovat niitä arvoja, joita he haluavat viedä eteepäin.

”Vennamon henki elää jossakin kulmassa hirveän vahvana.”

Jos Halla-aho olisi puheenjohtaja, Tolppanen arvelee, ettei sen jälkeen enää muisteta Vennamon peruja eli pienviljelijää ja köyhää kansaa.

– Siinä tulee iso työ, enkä usko, että sillloin perussuomalaiset pysyy isona puolueena, enkä usko, että pysyy muutenkaan. Tunnen perusperussuomalaisen maaseudulla asuvan ihmisen. Siellä on puutetta leivästä, heidän asioitaan pitäisi pystyä hoitamaan.

Voivatko smp:läiset lähteä pois?

– Tuohon on hirveän vaikea sanoa. Minulla on tuntuma, että Vennamon henki elää perussuomalaisten jossakin kulmassa hirveän vahvana. Ihmiset haluavat olla mukana jossakin, mutta saatta olla aika kova paikka. En pysty ottamaan kantaa, lähtevätkö pois vai ei.

– En pysty sanomaan, pystyykö Halla-aho olemaan niin iso vaikuttaja, että hän hajottaa puolueen, mutta se on iso vaara.

”Ei mitään, kun mä voitan.”

Mitä sanoo puheenjohtajuutensa jatkosta Timo Soini itse?

– Harkinta on päällä.

Soini on luvannut kertoa ”kevään korvalla”.

Jos Jussi Halla-aho lähtee kisaan ja tulisi valituksi, mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta?

– Minä sanon vaan sen, että jos minä lähden, minä voitan.

Mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta, jos Jussi…?

– Ei mitään, kun mä voitan, Soini sanoo kesken kysymyksen.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs

STTK-kysely: Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut hienoisessa laskussa

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnatun kyselyn mukaan työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat hienoisessa laskussa.

Kyselyn mukaan työpaikkojen vähenemistä odotti seuraavan puolen vuoden aikana noin 48 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.

Työpaikkojen arvioitiin nyt lisääntyvän 18 prosentilla työpaikoista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 13. Kolmannes vastaajista ei osannut arvioida kehitystä.

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa, jossa 32 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Kuntasektorilla puolestaan työpaikkojen määrän odotti vähentyvän 55 prosenttia vastaajista.

Työntekijöiden määrän vähentämiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita on käyty viimeisen puolen vuoden aikana työpaikoilla vähemmän kuin kysyttäessä samaa asiaa vuonna 2015. Nyt niitä oli käyty 30 prosentilla työpaikoista ja vuonna 2015 vastaavasti 37 prosentilla työpaikoista.

Vähiten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita on ollut yksityisen palvelusektorin työpaikoilla (13 %). Eniten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä YT-neuvotteluita on käyty 1 000–4 999 hengen työpaikoilla (42 %). Vähiten niitä on käyty pienillä, alle 50 hengen työpaikoilla (21 %).

– Parantuneista talousodotuksista huolimatta työpaikoilla ei vielä uskota vahvaan käänteeseen työllisyydessä. STTK:n mielestä maan hallituksen on jatkettava puoliväli- ja kehysriihessä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että palkkojen verotus ei kiristy.

– Kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida järkevällä talouspolitiikalla. Siksi tarvitaan kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa, johtaja Jukka Ihanus toteaa.

”Systeemi kärsi tappion” – Jaakonsaari arvioi ”maanjäristysvaaleja”

Kuva: Lehtikuva
Keskustaliberaali Emmanuel Macron oli ykkönen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

– Maanjäristys ja vallankumous ovat sanoja, joilla kuvataan Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Systeemi kärsi tappion. Protesti voitti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kuvailee sunnuntain vaalitulosta.

Jaakonsaari arvioi, että turhautuneet äänestäjät näyttivät nyt voimansa Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Hätää kärsimässä oli maltillinen oikeisto, mutta hänen mukaansa kysymys on myös eurooppalaisen sosialidemokratian kriisistä.

– Mieleen tulee väistämättä saksalaisen sosiologin Jurgen Habermasin teoria systeemistä ja elämismaailmasta, jotka loittonevat toisistaan. Systeemillä Habermas tarkoittaa yhteiskunnallisia instituutioita: puolueita, kirkkoa ja mediaa ja elämismaailmalla ihmisten arjessa kokemaa todellisuutta.

Onneton vaalitulos johtui osin puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

Jaakonsaari muistuttaa, että jo Ranskaa ennen protestiaalto pyyhkäisi voimalla läpi Euroopan. Kreikán Syriza ja Espanjan Podemos saivat suuren mediahuomion, mutta uusien puolueiden vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton. Syrizan kannatus hallitusvastuun aikana on laskenut ja Podemoksen kannatus polkee paikallaan.

Jaakonsaari näkee, että myös brexit oli massiivinen protesti.

– Kävi toisin kuin odotettiin: EU-vastainen liikehdintä ei kasvanut vaan EU:n kannatus on hieman kasvanut monissa Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Itävallassa, hän muistuttaa.

Perinteiset puolueet on nyt haastettu oikein kunnolla ja uudistajille pitäisi olla Jaakonsaaren mielestä kysyntää – myös perinteisissä Euroopan demaripuolueissa. Hän huomauttaa, että Saksassa SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz on onnistunut tarjoamaan äänestäjille uuden vaihtoehdon.

– Hän korostaa sosiaalista Eurooppaa, oikeudenmukaista tulonjakoa ja suvaitsevaisuutta. Ei mitään uusia teemoja, mutta todellisia vaihtoehtoja tympeälle, vihaa ruokkivalle äärioikeistolle. Mielenkiintoista on, että Martin Schulz on tukenut Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa kuten sosialidemokraatin kuuluukin.

Jaakonsaari uskoo, että Ranskan onneton vaalitulos johtui osin ranskalaisista sosialisteista itsestään ja puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

– Presidentti Francois Hollande oli uudistusmielinen ja mainettaan parempi, mutta hänen reformihalunsa hiipui oman puolueensa sisäisiin ristiriitoihin.

”Vahvistimme asemiamme” – Henriksson hakee jatkokautta RKP:n johdossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudeksi. Henriksson on toiminut RKP:n puheenjohtajana vuoden.

Hän kertoi jatkohaluistaan tiedotteessa maanantaina. Henriksson kertoi tiedotteessa, että RKP:n saama vahva tuki kuntavaaleissa osoittaa puolueen olevan oikealla tiellä.

– Vuoden aikana RKP teki muun muassa erinomaiset kuntavaalit ja vahvisti asemiaan kansallisissa päättävissä elimissä, hän kertoo.

Puolue sai kuntavaaleissa valtakunnallisesti vajaan viiden prosentin kannatuksen. Kannatus kasvoi edellisistä kuntavaaleista 0,2 prosenttiyksikköä.

RKP valitsee puheenjohtajan kesäkuussa puoluekokouksessaan Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Keskustelua aiheesta

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.