Kolme puoluetta sanoutuu irti hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa – Sipilän hallituksen pelätään kaatuvan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Kevään isoja poliittisia kysymyksiä on se, lähteekö perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tavoittelemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Haastaako hän Timo Soinin. Todennäköisesti haastaa, Halla-aho itse on antanut ymmärtää.

Tällä hetkellä perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä tunnetaan myös pelkoa, että hallitus mutta niin ikään puoluekin hajoaisi, jos Halla-aho valittaisiin.

Jussi Halla-aho on saanut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä joitakin julkisia tuenilmauksiakin.

Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen (ps.) on kertonut kannustaneensa Halla-ahoa mukaan puheenjohtajakisaan. Immonen päivitti Facebookissa, että puolueen on saatava ensi kesän puoluekokouksessa johtoon henkilö, jolla on kyky terävöittää ja uudistaa puolueen linjaa ja julkikuvaa. Myös kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) tukee Halla-ahoa. Hän on eilen kommentoinut Twitterissä perussuomalaisiin liittyvää keskustelua:

On varteenotettava kysymys, miten puolueen maahanmuuttokysymysten suhteen neutraalimmat smp-henkiset kansanedustajat reagoisivat niin kutsuttua nuivaa siipeä edustavan Halla-ahon johtajuuteen. Perussuomalaiset perustettiin noin 22 vuotta sitten vararikkoon ajautuneen SMP:n pohjalta.

Timo Soini joutuu tällä hetkellä käymään vahvaa sisäistä keskustelua itsensä kanssa siitä, haluaako hän vielä jatkaa puheenjohtajana. Viimeisin Suomen Kuvalehden kysely osoittaa, että Soini olisi perussuomalaisten parissa melko selkeä suosikki Halla-ahoa vastaan. Täysin selviö Soinin voitto ei kuitenkaan olisi.

Hallituspuolueissa vaitonaisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta on niin herkkä asia hallituksen sisällä, etteivät jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat ole halukkaita lausumaan asiasta Demokraatille mitään.

Kolmen puolueen puheenjohtajat sanovat jo tässä vaiheessa, että he eivät tekisi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. Ne ovat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi saattaa vaikuttaa perussuomalaisten hallituksessa jatkoon.

– Se jää nähtäväksi, mutta toivottavasti vaikuttaa. En minä ainakaan näe, että vasemmistoliitto voisi tehdä hänen johtamansa puolueen kanssa yhteistyötä. Oletan, että myöskin hallituspuolueet jollain tavalla ottavat siihen kantaa.

Anderssonin mukaan Halla-ahon valinta voisi hajottaa hallituksen.

– Kyllä minä näen sellaisen mahdollisuuden.

”Ainoastaan hän itse tietää.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että Soinilla on nyt erittäin tiukka paikka.

– Hän varmasti nyt miettii tarkkaan, mitä tekee. Ainoastaan hän itse tietää, mutta kyllähän se erittäin hankalalta näyttää. Tulee kuva, että Halla-aho lähtee tähän kisaan riippumatta siitä, onko Soini jättäytymässä pois vai ei. Minusta tuntuu, että Halla-aholla on myös tahto haastaa Soinia tässä tilanteessa.

Henrikssonin mukaan Jussi Halla-ahon päätyminen puoluejohtajaksi ei ole poissuljettua, mutta Soinin lyöminen on epätodennäköistä.

Henrikssoninkin mielestä Halla-ahon puheenjohtajuus voisi tarkoittaa hallituksen hajoamista.

– Pidän sitä aika todennäköisenä.

– Perussuomalaiset on sitten erilainen puolue. Se on tietenkin hallituskumppaneista kiinni.

Voisiko RKP tehdä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa hallitusyhteistyötä?

– Kyllä Halla-aho on niin kaukana niistä arvoista ja arvopohjasta, jonka päällä me seisomme, että se on kyllä varsin epätodennäköistä.

Epätodennäköistä vai mahdotonta?

– Se on kyllä mahdotontakin käytännössä.

”Sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.”

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan olennainen kysymys on se, voivatko kokoomus ja keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka puheenjohtaja olisi sellaisen linjan edustaja kuin Jussi Halla-aho on.

– Hän edustaisi silloin ulkoministerinä Suomea maailmalla ja myös linjaisi meidän ulkopolitiikan johtamista. Minusta kokoomus ja keskusta ovat myyneet Suomen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja jo hyvin pitkälle tällä hetkellä hallituskompromisseissa. Jos ne tämän askeleen ottavat, ei niiden sivistysperinteestä ole enää mitään jäljellä, Ville Niinistö sanoo.

Niinistö toteaa, että hallitusneuvotteluissa ajetaan omia tavoitteita hallitusohjelma edellä. Periaatteessa lähtökohta on se, ettei puolueita lähdetä rajaamaan ennalta pois, jos ne ovat valmiita hyväksymään tietyn hallitusohjelman.

– Mutta minusta näyttää aivan päivänselvältä, että Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voisi ikinä olla sellaisen ohjelman takana, joka käy vihreille. Joten selvää on, että sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.

Jos Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja, Ville Niinistön mukaan Sipilän hallituksen kaatuminen on hyvin lähellä.

– Tässä on muitakin asioita kuten sote-uudistus ja sen kohtalo ja kuntavaalien tilanne, pääministeri Sipilän oma epävakaa tilanne suhteessa eri avoimuus- ja sidonnaisuuskriiseihinsä, että hallituksen toimintakyky ylipäätään on aika kyseenalainen.

”Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu…”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että on perussuomalaisten valinta, kenet he valitsevat puheenjohtajaksi.

– Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu, että he ovat sen puheenjohtajan kanssa tekemisissä, jonka perussuomalaiset valitsee. Näin ainakin julkisuuteen on kommentoitu.

– Me oppositiossa tulemme toimeen niiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joita he sieltä päättävät valita. Tietyssä mielessä totta kai, jos poliittisesti asiaa katsoo, todennäköisesti perussuomalaisista tulisi aika lailla tiukemmin yhteen asiaan keskittyvämpi liike kuin mitä se tänä päivänä on. Toki maahanmuutto on heillä tälläkin hetkellä yksi keskeinen teema.

Essayah muistelee Halla-ahon ulostuloja Euroopan parlamentissa. Hänen muistikuviensa mukaan Halla-aho olisi esimerkiksi maatalouskysymyksien kohdalla vedonnut siihen, että hänellä ei ole niihin asiantuntemusta ja hän haluaa ottaa maahanmuuttoasioihin kantaa.

Rinne ei ota ennalta kantaa.

Kysymykseen hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa Essayah painottaa hallitusohjelman ratkaisevuutta.

– Täytyy nähdä minkälaiseen hallitusohjelmaan ollaan valmiita. Se on minun mielestä se kaikkein ratkaisevin kysymys.

Essayah toteaa, että kategorisesti ketään ihmisiä ja poliitikkoja ei ole järkevää lähteä sulkemaan pois, vaan aina pitää käydä keskusteluja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei puutu perussuomalaisten kuvioihin.

– Jokainen puolue valitsee demokraattisesti omat johtajansa ja siihen ei ole ulkopuolelta kenelläkään mitään vaikuttamista, Rinne sanoo.

– Sitten kun selviää perussuomalaisten puheenjohtaja, on se sitten Soini tai kuka muu tahansa, tilannetta täytyy tietenkin taas arvioida, mutta tässä vaiheessa en halua vaikuttaa perussuomalaisten johtajavalintoihin, Rinne toteaa.

”Jossittelemaan en lähde, kiitos.”

Entä millaisia ajatuksia herää keskustan puheenjohtajassa, pääministeri Juha Sipilässä, jos Jussi Halla-aho valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi?

– Ihan samanlaisia ajatuksia kuin sosialidemokraattienkin puheenjohtajakisa. Luottamus on molemmissa puolueissa ja oli nykyiseen puheenjohtajaan ja puolueen elimet valitsevat sitten seuraajat. Jossittelemaan en lähde.

Uskotteko käytännössä, että Soini tulee valituksi, jos hän lähtee kisaan?

– Jossittelemaan en lähde, kiitos.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Petteri Orpo painottaa, ettei ota mitään kantaa toisen hallituspuolueen sisäisiin kysymyksiin.

– Ja eihän vielä ole mitään puheenjohtajakisaa. Jos jonkin hallituspuolueen puheenjohtaja jossakin puoluekokouksessa vaihtuu, niin sen jälkeen arvioidaan hallituksen jatkoa. Se on sen verran merkittävä kysymys.

Miltä pohjalta sitä sitten arvioidaan?

– En minä halua lähteä spekuloimaan ollenkaan. Sitten aikanaan kokoomus tekee omat ratkaisunsa. On selvää, että me emme osallistu arvojemme vastaiseen hallitustyöskentelyyn.

Joutsenlahti: Soini on ehdolla ja valitaan.

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen, entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti sanoo, ettei ole lainkaan varma, että Jussi Halla-aho edes lähtee puheenjohtajakisaan.

– Hän on itsekin sanonut, ettei välttämättä ole puheenjohtajatyyppiä. Hän on ihan hyvä mies paikallansa, ei välttämättä puheenjohtaja, mutta on saatu hyvää keskustelua. Häntä ei nyt kuitenkaan valita. Uskon, että Timo Soini on ehdokkaana ja tulee ilman muuta valituksi.

– Soini on puheenjohtaja ja ulkoministeri ja näin jatkuu kaksi vuotta, Joutsenlahti ennustaa.

Joutsenlahti viittaa Suomen Kuvalehden tuoreeseen kyselyyn ja uskoo, että Soinilla on vakaa kannatus.

Kansanedustaja Maria Tolppanen siirtyi viime vuonna perussuomalaisista SDP:n riveihin.

Koska perussuomalaisilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus äänestää puoluekokouksessa, Tolppanen arvioi, että Halla-aholla on myös mahdollisuus voittaa puheenjohtajavaali.

– Minun näkemykseni mukaan Soinilla on kyllä erittäin vahva kannatus, nimenomaan maaseudulla, tavallisten ihmisten keskuudessa. Jos Soini häviää, on hirveän vaikea päätellä sitä, mikä on näiden ihmisten solidaarisuuden osoitus silloin. Se on hirveän hankala paikka heille, hän miettii.

”Siinä kohdassa täytyy jokaisen perussuomalaisen miettiä.”

Tolppanen ei halua lähteä varmuudella veikkaamaan, tavoitteleeko Soini kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa jatkokautta vai ei.

– Sen saa Soini itse päättää ja käydä oman jaakobinpaininsa. Varmasti iso jaakobinpaini tulee olemaan, jos hän tulee siihen lopputulokseen, ettei lähde. En jaksa uskoa siihen, että hän luovuttaisi paikkaansa noin vaan. Tietenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen, terveydentilat ja muut vastaavat. Se on vaikea paikka varmasti hänellekin. Kukaan ei tiedä, mitä sitten tapahtuu, jos hän häviää vaalin.

Jos Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, Tolppasen mukaan on ensisijaisesti keskustan ja kokoomuksen asia ratkaista se, keitä on hallituksessa.

– Kuka tahansa tuleekin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hänellä on varmasti itseoikeutetusti paikka hallituksessa. Kun me tiedämme kaikki Halla-ahon intressit, kyllä se silloin pyrkisi viemään hallitusta aikamoisen askeleen äärioikeistoa kohti.

– Siinä kohdassa, jossa Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, täytyy varmasti jokaisen perussuomalaisen miettiä, mitkä ovat niitä arvoja, joita he haluavat viedä eteepäin.

”Vennamon henki elää jossakin kulmassa hirveän vahvana.”

Jos Halla-aho olisi puheenjohtaja, Tolppanen arvelee, ettei sen jälkeen enää muisteta Vennamon peruja eli pienviljelijää ja köyhää kansaa.

– Siinä tulee iso työ, enkä usko, että sillloin perussuomalaiset pysyy isona puolueena, enkä usko, että pysyy muutenkaan. Tunnen perusperussuomalaisen maaseudulla asuvan ihmisen. Siellä on puutetta leivästä, heidän asioitaan pitäisi pystyä hoitamaan.

Voivatko smp:läiset lähteä pois?

– Tuohon on hirveän vaikea sanoa. Minulla on tuntuma, että Vennamon henki elää perussuomalaisten jossakin kulmassa hirveän vahvana. Ihmiset haluavat olla mukana jossakin, mutta saatta olla aika kova paikka. En pysty ottamaan kantaa, lähtevätkö pois vai ei.

– En pysty sanomaan, pystyykö Halla-aho olemaan niin iso vaikuttaja, että hän hajottaa puolueen, mutta se on iso vaara.

”Ei mitään, kun mä voitan.”

Mitä sanoo puheenjohtajuutensa jatkosta Timo Soini itse?

– Harkinta on päällä.

Soini on luvannut kertoa ”kevään korvalla”.

Jos Jussi Halla-aho lähtee kisaan ja tulisi valituksi, mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta?

– Minä sanon vaan sen, että jos minä lähden, minä voitan.

Mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta, jos Jussi…?

– Ei mitään, kun mä voitan, Soini sanoo kesken kysymyksen.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta