Kolme puoluetta sanoutuu irti hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa – Sipilän hallituksen pelätään kaatuvan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Kevään isoja poliittisia kysymyksiä on se, lähteekö perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho tavoittelemaan puolueensa puheenjohtajuutta. Haastaako hän Timo Soinin. Todennäköisesti haastaa, Halla-aho itse on antanut ymmärtää.

Tällä hetkellä perussuomalaisten eduskuntaryhmän sisällä tunnetaan myös pelkoa, että hallitus mutta niin ikään puoluekin hajoaisi, jos Halla-aho valittaisiin.

Jussi Halla-aho on saanut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä joitakin julkisia tuenilmauksiakin.

Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen (ps.) on kertonut kannustaneensa Halla-ahoa mukaan puheenjohtajakisaan. Immonen päivitti Facebookissa, että puolueen on saatava ensi kesän puoluekokouksessa johtoon henkilö, jolla on kyky terävöittää ja uudistaa puolueen linjaa ja julkikuvaa. Myös kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) tukee Halla-ahoa. Hän on eilen kommentoinut Twitterissä perussuomalaisiin liittyvää keskustelua:

On varteenotettava kysymys, miten puolueen maahanmuuttokysymysten suhteen neutraalimmat smp-henkiset kansanedustajat reagoisivat niin kutsuttua nuivaa siipeä edustavan Halla-ahon johtajuuteen. Perussuomalaiset perustettiin noin 22 vuotta sitten vararikkoon ajautuneen SMP:n pohjalta.

Timo Soini joutuu tällä hetkellä käymään vahvaa sisäistä keskustelua itsensä kanssa siitä, haluaako hän vielä jatkaa puheenjohtajana. Viimeisin Suomen Kuvalehden kysely osoittaa, että Soini olisi perussuomalaisten parissa melko selkeä suosikki Halla-ahoa vastaan. Täysin selviö Soinin voitto ei kuitenkaan olisi.

Hallituspuolueissa vaitonaisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta on niin herkkä asia hallituksen sisällä, etteivät jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat ole halukkaita lausumaan asiasta Demokraatille mitään.

Kolmen puolueen puheenjohtajat sanovat jo tässä vaiheessa, että he eivät tekisi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa hallitusyhteistyötä. Ne ovat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi saattaa vaikuttaa perussuomalaisten hallituksessa jatkoon.

– Se jää nähtäväksi, mutta toivottavasti vaikuttaa. En minä ainakaan näe, että vasemmistoliitto voisi tehdä hänen johtamansa puolueen kanssa yhteistyötä. Oletan, että myöskin hallituspuolueet jollain tavalla ottavat siihen kantaa.

Anderssonin mukaan Halla-ahon valinta voisi hajottaa hallituksen.

– Kyllä minä näen sellaisen mahdollisuuden.

”Ainoastaan hän itse tietää.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että Soinilla on nyt erittäin tiukka paikka.

– Hän varmasti nyt miettii tarkkaan, mitä tekee. Ainoastaan hän itse tietää, mutta kyllähän se erittäin hankalalta näyttää. Tulee kuva, että Halla-aho lähtee tähän kisaan riippumatta siitä, onko Soini jättäytymässä pois vai ei. Minusta tuntuu, että Halla-aholla on myös tahto haastaa Soinia tässä tilanteessa.

Henrikssonin mukaan Jussi Halla-ahon päätyminen puoluejohtajaksi ei ole poissuljettua, mutta Soinin lyöminen on epätodennäköistä.

Henrikssoninkin mielestä Halla-ahon puheenjohtajuus voisi tarkoittaa hallituksen hajoamista.

– Pidän sitä aika todennäköisenä.

– Perussuomalaiset on sitten erilainen puolue. Se on tietenkin hallituskumppaneista kiinni.

Voisiko RKP tehdä Halla-ahon johtaman PS:n kanssa hallitusyhteistyötä?

– Kyllä Halla-aho on niin kaukana niistä arvoista ja arvopohjasta, jonka päällä me seisomme, että se on kyllä varsin epätodennäköistä.

Epätodennäköistä vai mahdotonta?

– Se on kyllä mahdotontakin käytännössä.

”Sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.”

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan olennainen kysymys on se, voivatko kokoomus ja keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka puheenjohtaja olisi sellaisen linjan edustaja kuin Jussi Halla-aho on.

– Hän edustaisi silloin ulkoministerinä Suomea maailmalla ja myös linjaisi meidän ulkopolitiikan johtamista. Minusta kokoomus ja keskusta ovat myyneet Suomen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja jo hyvin pitkälle tällä hetkellä hallituskompromisseissa. Jos ne tämän askeleen ottavat, ei niiden sivistysperinteestä ole enää mitään jäljellä, Ville Niinistö sanoo.

Niinistö toteaa, että hallitusneuvotteluissa ajetaan omia tavoitteita hallitusohjelma edellä. Periaatteessa lähtökohta on se, ettei puolueita lähdetä rajaamaan ennalta pois, jos ne ovat valmiita hyväksymään tietyn hallitusohjelman.

– Mutta minusta näyttää aivan päivänselvältä, että Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voisi ikinä olla sellaisen ohjelman takana, joka käy vihreille. Joten selvää on, että sellaiseen hallitukseen meillä ei ole menoa.

Jos Halla-ahosta tulee perussuomalaisten puheenjohtaja, Ville Niinistön mukaan Sipilän hallituksen kaatuminen on hyvin lähellä.

– Tässä on muitakin asioita kuten sote-uudistus ja sen kohtalo ja kuntavaalien tilanne, pääministeri Sipilän oma epävakaa tilanne suhteessa eri avoimuus- ja sidonnaisuuskriiseihinsä, että hallituksen toimintakyky ylipäätään on aika kyseenalainen.

”Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu…”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että on perussuomalaisten valinta, kenet he valitsevat puheenjohtajaksi.

– Olen kuullut, että hallituspuolueista on kommentoitu, että he ovat sen puheenjohtajan kanssa tekemisissä, jonka perussuomalaiset valitsee. Näin ainakin julkisuuteen on kommentoitu.

– Me oppositiossa tulemme toimeen niiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joita he sieltä päättävät valita. Tietyssä mielessä totta kai, jos poliittisesti asiaa katsoo, todennäköisesti perussuomalaisista tulisi aika lailla tiukemmin yhteen asiaan keskittyvämpi liike kuin mitä se tänä päivänä on. Toki maahanmuutto on heillä tälläkin hetkellä yksi keskeinen teema.

Essayah muistelee Halla-ahon ulostuloja Euroopan parlamentissa. Hänen muistikuviensa mukaan Halla-aho olisi esimerkiksi maatalouskysymyksien kohdalla vedonnut siihen, että hänellä ei ole niihin asiantuntemusta ja hän haluaa ottaa maahanmuuttoasioihin kantaa.

Rinne ei ota ennalta kantaa.

Kysymykseen hallitusyhteistyöstä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa Essayah painottaa hallitusohjelman ratkaisevuutta.

– Täytyy nähdä minkälaiseen hallitusohjelmaan ollaan valmiita. Se on minun mielestä se kaikkein ratkaisevin kysymys.

Essayah toteaa, että kategorisesti ketään ihmisiä ja poliitikkoja ei ole järkevää lähteä sulkemaan pois, vaan aina pitää käydä keskusteluja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei puutu perussuomalaisten kuvioihin.

– Jokainen puolue valitsee demokraattisesti omat johtajansa ja siihen ei ole ulkopuolelta kenelläkään mitään vaikuttamista, Rinne sanoo.

– Sitten kun selviää perussuomalaisten puheenjohtaja, on se sitten Soini tai kuka muu tahansa, tilannetta täytyy tietenkin taas arvioida, mutta tässä vaiheessa en halua vaikuttaa perussuomalaisten johtajavalintoihin, Rinne toteaa.

”Jossittelemaan en lähde, kiitos.”

Entä millaisia ajatuksia herää keskustan puheenjohtajassa, pääministeri Juha Sipilässä, jos Jussi Halla-aho valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi?

– Ihan samanlaisia ajatuksia kuin sosialidemokraattienkin puheenjohtajakisa. Luottamus on molemmissa puolueissa ja oli nykyiseen puheenjohtajaan ja puolueen elimet valitsevat sitten seuraajat. Jossittelemaan en lähde.

Uskotteko käytännössä, että Soini tulee valituksi, jos hän lähtee kisaan?

– Jossittelemaan en lähde, kiitos.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Petteri Orpo painottaa, ettei ota mitään kantaa toisen hallituspuolueen sisäisiin kysymyksiin.

– Ja eihän vielä ole mitään puheenjohtajakisaa. Jos jonkin hallituspuolueen puheenjohtaja jossakin puoluekokouksessa vaihtuu, niin sen jälkeen arvioidaan hallituksen jatkoa. Se on sen verran merkittävä kysymys.

Miltä pohjalta sitä sitten arvioidaan?

– En minä halua lähteä spekuloimaan ollenkaan. Sitten aikanaan kokoomus tekee omat ratkaisunsa. On selvää, että me emme osallistu arvojemme vastaiseen hallitustyöskentelyyn.

Joutsenlahti: Soini on ehdolla ja valitaan.

Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen, entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti sanoo, ettei ole lainkaan varma, että Jussi Halla-aho edes lähtee puheenjohtajakisaan.

– Hän on itsekin sanonut, ettei välttämättä ole puheenjohtajatyyppiä. Hän on ihan hyvä mies paikallansa, ei välttämättä puheenjohtaja, mutta on saatu hyvää keskustelua. Häntä ei nyt kuitenkaan valita. Uskon, että Timo Soini on ehdokkaana ja tulee ilman muuta valituksi.

– Soini on puheenjohtaja ja ulkoministeri ja näin jatkuu kaksi vuotta, Joutsenlahti ennustaa.

Joutsenlahti viittaa Suomen Kuvalehden tuoreeseen kyselyyn ja uskoo, että Soinilla on vakaa kannatus.

Kansanedustaja Maria Tolppanen siirtyi viime vuonna perussuomalaisista SDP:n riveihin.

Koska perussuomalaisilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus äänestää puoluekokouksessa, Tolppanen arvioi, että Halla-aholla on myös mahdollisuus voittaa puheenjohtajavaali.

– Minun näkemykseni mukaan Soinilla on kyllä erittäin vahva kannatus, nimenomaan maaseudulla, tavallisten ihmisten keskuudessa. Jos Soini häviää, on hirveän vaikea päätellä sitä, mikä on näiden ihmisten solidaarisuuden osoitus silloin. Se on hirveän hankala paikka heille, hän miettii.

”Siinä kohdassa täytyy jokaisen perussuomalaisen miettiä.”

Tolppanen ei halua lähteä varmuudella veikkaamaan, tavoitteleeko Soini kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa jatkokautta vai ei.

– Sen saa Soini itse päättää ja käydä oman jaakobinpaininsa. Varmasti iso jaakobinpaini tulee olemaan, jos hän tulee siihen lopputulokseen, ettei lähde. En jaksa uskoa siihen, että hän luovuttaisi paikkaansa noin vaan. Tietenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen, terveydentilat ja muut vastaavat. Se on vaikea paikka varmasti hänellekin. Kukaan ei tiedä, mitä sitten tapahtuu, jos hän häviää vaalin.

Jos Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, Tolppasen mukaan on ensisijaisesti keskustan ja kokoomuksen asia ratkaista se, keitä on hallituksessa.

– Kuka tahansa tuleekin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hänellä on varmasti itseoikeutetusti paikka hallituksessa. Kun me tiedämme kaikki Halla-ahon intressit, kyllä se silloin pyrkisi viemään hallitusta aikamoisen askeleen äärioikeistoa kohti.

– Siinä kohdassa, jossa Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja, täytyy varmasti jokaisen perussuomalaisen miettiä, mitkä ovat niitä arvoja, joita he haluavat viedä eteepäin.

”Vennamon henki elää jossakin kulmassa hirveän vahvana.”

Jos Halla-aho olisi puheenjohtaja, Tolppanen arvelee, ettei sen jälkeen enää muisteta Vennamon peruja eli pienviljelijää ja köyhää kansaa.

– Siinä tulee iso työ, enkä usko, että sillloin perussuomalaiset pysyy isona puolueena, enkä usko, että pysyy muutenkaan. Tunnen perusperussuomalaisen maaseudulla asuvan ihmisen. Siellä on puutetta leivästä, heidän asioitaan pitäisi pystyä hoitamaan.

Voivatko smp:läiset lähteä pois?

– Tuohon on hirveän vaikea sanoa. Minulla on tuntuma, että Vennamon henki elää perussuomalaisten jossakin kulmassa hirveän vahvana. Ihmiset haluavat olla mukana jossakin, mutta saatta olla aika kova paikka. En pysty ottamaan kantaa, lähtevätkö pois vai ei.

– En pysty sanomaan, pystyykö Halla-aho olemaan niin iso vaikuttaja, että hän hajottaa puolueen, mutta se on iso vaara.

”Ei mitään, kun mä voitan.”

Mitä sanoo puheenjohtajuutensa jatkosta Timo Soini itse?

– Harkinta on päällä.

Soini on luvannut kertoa ”kevään korvalla”.

Jos Jussi Halla-aho lähtee kisaan ja tulisi valituksi, mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta?

– Minä sanon vaan sen, että jos minä lähden, minä voitan.

Mitä se tarkoittaa hallituksen kannalta, jos Jussi…?

– Ei mitään, kun mä voitan, Soini sanoo kesken kysymyksen.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta

”Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi” – Sipilä saa sd-kolmikolta kaipaamaansa konkretiaa EU-pöytiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona.

Pääministeri Juha Sipilä peräänkuulutti oppositiolta pääministerin ilmoituksen yhteydessä eduskunnassa konkreettisia ajatuksia Suomen EU-linjan kehittämiseen.

– Valitettavasti yhden minuutin puheenvuorossa ei kaikkea evästystä ennätä antaa. Niinpä kirjaamme tähän ylös sellaisia konkreettisia sosiaalisemman Euroopan tavoitteita, joihin hallituksen olisi hyvä pikimmiten tarttua, toteavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Lauri Ihalainen yhteisessä kirjeessä, joka on on välitetty pääministeri Sipilälle tänään perjantaina.

– Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi. Oikeilla eväillä ja aktiivisuudella Suomi voi olla yksi EU:ta uudistavista voimista, he painottavat.

Antti Rinne. (Kuva: Lehtikuva)

Sd-kolmikko toivoo, että pääministeri ottaa nämä kymmenen tavoitetta mukaansa neuvottelupöytiin ja keskittyy rakentamaan Suomesta sellaista toimijaa, joka haluaa kehittää EU:ta tasapainoisesti arvoyhteisönä, sosiaalisena yhteisönä, taloudellisena yhteisönä sekä turvallisuusyhteisönä.

EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisessä on heidän mukaansa tehtävä selkeä työnjako siitä, mitkä kuuluvat kansallisvaltioiden tasolla toteutettaviin asioihin ja mitkä asiat toteutetaan koko unionin alueella. Esimerkiksi erot sosiaaliturvan perusteiden painotuksissa voivat erota jäsenmaittain merkittävästi.

Rinne, Tuppurainen ja Ihalainen tarjoavat Sipilälle 10 evästä EU-pöytiin.

  1. Palkka- ja siihen liittyvät sopimusratkaisut kuuluvat järjestöjen sopimusautonomian piiriin. Olennaista on huolehtia, että järjestöjen neuvottelu- ja sopimusoikeudet turvataan ja vahvistetaan EU:n alueella.
  2. Kansalliset rajat ylittävien konsernien työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää.
  3. Nuorten koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen on lisättävä voimavaroja. Tähän työhön on jo olemassa valmis työkalu: eurooppalainen nuorisotakuu, jossa Suomi on toiminut innoittajana.
  4. Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien asemaa on parannettava. Yksi askel voisi olla komission esittämä työsuhteen todentamisdirektiivi. Nollatuntisopimuksille on kyettävä luomaan pelisäännöt.
  5. Työ- ja sosiaalipolitiikan tavoitteita voidaan tehostaa EU-tasolla lisäämällä taloudellisen ohjausjakson seurantatavoitteisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit.
  6. Toimitaan aloitteellisesti uuden EU –tason työsuojelustrategian ja ohjelman aikaansaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt voisivat laatia puitesopimuksen.
  7. Parannetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä vaikuttavuutta ja valvontaa.
  8. Toimitaan aloitteellisesti EU -tasoisten pelisääntöjen rakentamiseksi työntekijöiden osaamisen ja muutosturvan parantamiseksi. Suomen muutosturvamalli on hyvä innovaatio näihin keskusteluihin.
  9. EU -rahastoja on kohdennettava tarkemmin sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edellytyksiin.
  10. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi Suomen tulee aloitteellinen EU:ssa mukaan lukien perhevapaajärjestelmän kehittämisessä. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulisi olla EU-tasoa koskeva uudistus.

Lauri Ihalainen. (Kuva: Kari Hulkko)

Antti Rinteen, Lauri Ihalaisen ja Tytti Tuppuraisen mukaan nyt on juuri oikea aika hallituksen laatia laajalla yhteistyöllä erillinen tilannearvio ja tavoitteet siitä, miten 100-vuotias Suomi vientivetoisena ja suhdannevaiheluihin herkästi reagoivana maana varautuu kansallisesti tulevaisuuden Emu-aikaan.