Syyte koskee vuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätökset kahden epäiltynä olleen Helsingin Sanomien työntekijän osalta.

Poliisitutkinta aloitettiin heti jutun julkaisun jälkeen. Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti viime vuoden joulukuussa saaneensa esitutkinnan asiassa valmiiksi, ja että viittä Helsingin Sanomien työntekijää epäiltiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lehteä koskevan rikosepäily siirtyi syyteharkintaan samassa kuussa.

Toinen tutkinta jatkuu

Poliisi tutkittavana on ollut myös se, miten salassa pidettävää sotilastiedustelua koskevaa aineistoa ja tietoa on päätynyt Helsingin Sanomien toimittajien haltuun. Kyseinen tutkinta jatkuu yhä.

Poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa mahdollista tietovuotoa nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen. KRP ei kommentoi esimerkiksi sitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen.

Poliisi ei ole ottanut kantaa siihen, ketä tietovuodosta epäillään. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on ollut Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Viime vuoden toukokuussa Alafuzoff kertoi Ylelle, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolta vuotta aiemmin.

-  Olen mielestäni syytön, hän sanoi tuolloin Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.

Tutkinta kestänyt vuosia

Rikostutkinta joulukuussa 2017 julkaistusta jutusta kesti vuosia. Syyteharkinnasta vastaava apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja tutkintaa KRP:ssä johtava Kai Käkelä ovat aiemmin kertoneet STT:lle, että kokonaisuuden esitutkintaa on viivyttänyt se, että tutkinnassa käytettyjen pakkokeinojen lainmukaisuutta on käsitelty korkeimmassa oikeudessa (KKO) asti.

-  Meillä on myös ollut esitutkinnassa käsillä monellakin tapaa tutkinnallisesti haastava salassa pidettävä aineisto. Sen läpikäyminen on vaatinut tutkijoilta paljon aikaa ja työtä, Käkelä kertoi.

Helsingin Sanomia Viestikoekeskus-tapauksessa edustava asianajaja Kai Kotiranta on sanonut STT:lle, että kyse on lehdistön- ja sananvapauden ytimeen menevistä periaatteellisista kysymyksistä, joten niihin on haluttu saada KKO:n kannanottoja.

HS:n uutisointia koskevan tutkinnan kestoon vaikutti apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappen mukaan myös puolustuksen loppuvaiheessa pyytämä laaja lisätutkinta. Rappe, Käkelä ja Kotiranta eivät ole kommentoineet, mitä lisätutkinta koski.

KKO antanut päätöksiä tutkinnan rajoista

Tutkinnan rajoja on jouduttu hakemaan tuomioistuimista, koska rikosepäily koskee journalistista työtä ja toimittajilla on lain mukaan tiettyyn pisteeseen asti oikeus olla paljastamatta lähteitään.

Ratkaistavana on ollut, oliko toisen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajaksi merkityn toimittajan kotiin tehty etsintä laillinen. Kotietsintä Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehtiin joulukuussa 2017 sen jälkeen kun hän oli itse soittanut palokunnan paikalle. Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta.

Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa keskusrikospoliisille.

KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Korkein oikeus katsoi toissa vuoden elokuussa antamassaan päätöksessä, että kotietsinnän sai tehdä. Myöhemmin saman vuoden joulukuussa se linjasi, ettei KRP kuitenkaan saa hyödyntää toimittajalta takavarikoimaansa muistitikkua. Tikulta löytyneen tiedoston tutkiminen olisi KKO:n mukaan voinut johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Tämän vuoden maaliskuussa KKO antoi päätöksen asiassa, joka koski todistajana olevan HS:n toimittajan oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin. Toimittajaa haluttiin kuulla, sillä poliisin mukaan hän oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen.

Toimittaja vetosi asiassa lähdesuojaan. KKO kuitenkin katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen paljasta tietolähdettä, eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.

Tämän jutun tehneen STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.