Urpilainen on yksi entisistä naisministereistä, jotka voisivat olla mahdollisia nimiä Suomen seuraavaksi komissaariksi.

Suomella on paineita lähettää komissaariksi vihdoin nainen, sillä 23 vuotta kestäneen jäsenyyden aikana he ovat kaikki olleet miehiä.

Urpilainen ei ota kantaa siihen, olisiko hän kiinnostunut nimenomaan komissaarin salkusta.

Komission varapuheenjohtajana on tällä hetkellä Jyrki Katainen (kok.). Häntä ennen kaksi kautta istuivat Olli Rehn (kesk.) ja Erkki Liikanen (sd.). Rehn oli ensin laajentumisasioista vastaavana komissaarina ja sen jälkeen talouskomissaarina sekä Liikanen budjetista vastaavana ja teollisuuskomissaarina.

Urpilaisen mielestä mikään puolue ei voi sivuuttaa sukupuolikysymystä.

– Suomi on yli 20 vuotta jäsenenä olleista maista lähes ainoa, jolla ei ole ollut yhtäkään naista komissaarina.

Hän ei ole vielä päättänyt, onko ehdolla EU- tai eduskuntavaaleissa.

Keskustelu kärkipaikoista on tähän asti pyörinyt lähinnä kokoomuksen Kataisen ja Alexander Stubbin ympärillä, koska heidän nimensä ovat olleet esillä kansainvälisessä mediassa myös komission puheenjohtajaveikkailuissa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kuitenkin vakuuttavat, että puolueet pitävät kiinni vanhasta perinteestä, jonka mukaan Suomen komissaarin paikka kuuluu eduskuntavaalien suurimmalle puolueelle.

Kulmunin mielestä esimerkiksi entinen pääministeri Mari Kiviniemi olisi erinomainen ehdokas EU:n kärkivirkoihin.

Kiviniemen pesti taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n apulaispääsihteerinä päättyy kuluvan vuoden lopulla. Kiviniemi viestittää STT:lle, ettei vielä tiedä ensi vuodesta.

Kokoomuksesta esillä on ollut europarlamentaarikko Henna Virkkunen, joka on toiminut opetusministerinä, kunta- ja hallintoministerinä sekä hetken aikaa liikenneministerinä.

Myös seuraavissa EU-vaaleissa ehdolle asettuva Virkkunen on kannustanut Kataista jatkamaan.

EU:n korkeimmat poliittiset paikat jaetaan uudelleen ensi kevään eurovaalien jälkeen. Jokaisella maalla on täytettävänään yksi komissaarin paikka, minkä lisäksi jäsenmaat kisaavat puheenjohtajuuksista komissiossa, Eurooppa-neuvostossa ja parlamentissa.

Vaalien ajoitus on Suomessa kutkuttava, sillä eduskuntavaalit käydään tämänhetkisen suunnitelman mukaan vain muutamia viikkoja ennen toukokuun lopun eurovaaleja.

STT–ANNIINA LUOTONEN