Unkaria uhkaa 7,5 miljardin euron varojen jäädyttäminen koheesiorahastosta.

EU:n valtiovarainministerien Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto eli Ecofin päättänee näillä näkymin asiasta 6. joulukuuta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) painottaa Demokraatille, että Suomen näkökulmasta on tärkeää, että oikeusvaltion ehdollisuus on käytettävissä. Se oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yksi keskeisimmistä teemoista.

Tuppurainen sanoo myös, että Suomi on pitänyt perinteisesti komissiota arvioissaan luotettavana toimijana.

– Tulemme muodostamaan valtioneuvoston kannan ja antamaan tästä jatkokirjeen myös eduskunnalle sekä tältä osin muodostamaan Suomen kannan tulevaan Ecofin-neuvostoon. Nyt on tässä vaiheessa vielä sanoa lopullista kantaa, mutta pidän erinomaisena sitä, että oikeusvaltiomekanismi on meillä käytettävissä sekä että sitä myöskin sovelletaan.

ONKO mahdollista, että Suomi ei tukisi komission näkemystä?

– Olemme jo pidemmän linjan mukaisesti johdonmukaisesti tukeneet komissiota oikeusvaltiotyökalujen soveltamisessa. Mutta en vielä ota kantaa, koska meillä on kannanmuodostus valtioneuvoston piirissä kesken. Muodostamme sen aivan lähiaikoina ja annamme sen sitten eduskunnalle.

Ecofinissa Unkarin rahoista päätetään määräenemmistöpäätöksellä. Tuppurainen ei lähde ennakoimaan, meneekö komission kanta läpi.

– Komissio on antanut varsin perusteltuja arvioita Unkarin oikeusvaltiotilanteesta jo aikoinaan käynnistäessään ehdollisuusmekanismin täytäntöönpanon, hän näkee.

Tuppuraisen mukaan se, voidaanko EU-rahat Unkarille myöntää, riippuu Unkarista itsestään ja siitä, kuinka uskottavia toimenpiteitä se esittää ja toimeenpanee.

– Ne arviot, joita tästä esitetään, tulevat ennen kaikkea komissiolta, jolle kuuluu perussopimusten mukaan perusarvojen valvonta ja niiden toteutumisen seuranta. Suomi muodostaa oman kantansa komission näkemykseen aivan lähipäivinä.

JULKISESSA keskustelussa on myös pohdittu, voisiko Unkari sitoa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisen siihen, miten maata kohdellaan oikeusvaltiokysymyksessä.

Tuppurainen toteaa, että Unkarin suunnasta on jo pitkään vakuutettu, että Unkari tukee Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Me otamme tämän sanan todesta, kun näin selkeästi sanotaan.

Tuppurainen muistuttaa, että Naton avointen ovien politiikka on erittäin tärkeätä erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

– On koko liittokunnan uskottavuuden kannalta tärkeätä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioidaan mahdollisimman pian. Minkäänlainen kytkeminen Nato-jäsenyyden ja muiden asioiden välillä olisi erittäin epätoivottavaa ja ennenkuulumatonta. Se olisi sopimatonta eikä näillä asioilla ole minkäänlaista luontevaa yhteyttä toisiinsa muutoin kuin aikataulu, joka luonnollisesti luo mahdollisuuden yhteenkytkemiselle. Pitäisin tätä hyvin sopimattomana ja ennenkuulumattomana etenkin tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, kun Euroopassa on sota.

TUPPURAINEN ei lähde arvioimaan, miksi Unkarin ratifiointipäätöstä on saatu odottaa. Hän toteaa, että se on Unkarin itsensä vastattava asia.

– Olen itse keskustellut useampaan kertaan oman ministerikollegani ja Unkarin edustajien kanssa. He ovat tavan takaa vakuuttaneet, että ratifiointi tehdään jo tämän syksyn aikana. Nyt viimeisin lausunto on pääministeri Orbánilta, että Unkari tulee ratifioimaan heti, kun parlamentti käynnistää työnsä ensi vuoden puolella.

Viimeksi tänään ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi, että Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ilman ongelmia helmikuun alussa.

Tuppuraisen kommentoima 7,5 miljardin euron varojen jäädyttäminen koheesiorahastosta ei ole ainoa Unkaria koskeva uhka.

Komissio ilmoitti keskiviikkona hyväksyneensä suunnitelman Unkarille varattujen vajaan kuuden miljardin euron elpymisrahojen käyttämiseksi, mutta nämäkään rahat eivät etene maksuun ilman korjaavia toimia.