Komissio ehdottaa jäsenmaille, että ne voivat tarjota vähävaraisille kotitalouksille tukea energialaskujen maksamiseen, antaa valtiontukea yrityksille sekä hyödyntää kohdennettuja verokevennyksiä.

Ehdotuksen mukaan vähävaraisille voisi tarjota esimerkiksi arvoseteleitä kalliiden energialaskujen maksamiseen tai mahdollistaa lykkäyksiä laskuihin. EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja voisi käyttää tuen rahoittamiseen.

Energiakomissaari Kadri Simsonin mukaan tässä vaiheessa on tärkeää tukea haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia sekä eurooppalaisia yhtiöitä.

Simson sanoo, että komissio pohtii myös keskipitkän aikavälin toimia energiajärjestelmän vahvistamiseksi, niin että järjestelmä olisi entistä joustavampi kestämään tulevat epävarmuudet.

Esimerkiksi Espanja on vaatinut komissiolta laajempia toimia ja suurempaa remonttia energiajärjestelmään hintakriisin ratkaisemiseksi.

-  Lyhyellä aikavälillä jäsenmailla on parhaimmat keinot toimia, Simson kuitenkin sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Yhtenä toimena komissio tutkii, millaista hyötyä EU-maiden yhteisistä kaasun varmuusvarastoista voisi olla. Simsonin mukaan varastoihin osallistumisesta tulisi vapaaehtoista ja kilpailusääntöjä noudatettaisiin.

Asiasta odotetaan lisää tietoa loppuvuodesta, kun komissio esittelee kaasuverkkoja koskevan esityksen.

Koetun energian hintojen nousun taustalla ei ole ilmastopolitiikka tai tavoite kasvattaa uusiutuvan energian osuutta, vaan energian kysynnän kasvu ja Euroopan riippuvuus fossiilisesta tuontienergiasta, Simson korosti.

-  (Nousu) johtuu fossiilisen energian hintojen piikistä. Meillä ei ole vielä riittävästi vihreää, edullista energiaa kaikille. Meidän pitää vauhdittaa vihreää siirtymää, ei jarruttaa sitä.

Yleisesti Euroopassa sähkön hinnan nousun takana on etenkin kaasun hinnan nousu. Fossiilisilla polttoaineilla on sähköntuotannossa suurempi rooli Keski-Euroopassa kuin Pohjoismaissa.

Keski-Euroopan hinnanmuutokset heijastuvat myös Pohjoismaihin sähkömarkkinoiden kytkösten myötä.

Pohjoismaisen sähköntuotannon kannalta keskeisessä roolissa ovat Norjan vesivoimalat. Kuivan kesän jäljiltä Norjan vesivoimaloiden tuotanto on uhannut jäädä alhaisemmalle tasolle.

Komission arvion mukaan energian hintojen nousun odotetaan helpottavan ensi keväällä. Hinnat todennäköisesti jäävät aiempia vuosia korkeammalle tasolle.

Viime vuonna koronapandemian iskettyä energian kulutus ja monien polttoaineiden hinnat laskivat alhaisimmille tasoille vuosikausiin.

Kaasun loppuminen tai sähkökatkokset eivät ole todennäköisiä komission mukaan, mutta kaasuvarastojen tilaa seurataan jatkuvasti.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan sähkön hinta on kohonnut Euroopassa korkeimmalle tasolle yli vuosikymmeneen. Suomessakin kuluttajia on kehotettu varautumaan tulevana talvena suuriin sähkölaskuihin.

Tutkimus- ja konsultointiyhtiö Wood Mackenzien apulaisjohtaja Massimo Di Odoardo kommentoi aiemmin uutistoimisto AFP:lle, että tulevan talven säällä tulee olemaan keskeinen rooli siinä, miten kysyntään pystytään vastaamaan.

-  Normaalien talviolosuhteiden vallitessa pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopalla ei tule olemaan ongelmia kysynnän täyttämisessä.