Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Talous

Komission talousennuste julki – ennustaa Suomelle kovempaa pudotusta tänä vuonna kuin VM

Istock

Koronaviruspandemia on vakava isku talouksille EU:ssa ja muualla maailmassa, ja sillä on erittäin vakavia sosioekonomisia seurauksia. Nopeista ja kattavista politiikkatoimista huolimatta EU:n talous kärsii tänä vuonna ennennäkemättömästä taantumasta, Euroopan komissio näkee.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Kevään 2020 talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu ennätykselliset 7,75 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa 6,25 prosenttia vuonna 2021.

Koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2021. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna hieman keskiarvoja vähemmän eli 6,3 prosenttia, mutta vastaavasti myös ensi vuoden kasvun ennustetaan olevan keskiarvoa hitaampaa, eli 3,7 prosenttia.

Suomessa valtiovarainministeriö on ennustanut Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia. Tosin se on nostanut esiin myös rankemman vaihtoehdon.

Komission on tarkistanut EU:n ja euroalueen kasvuennusteita  noin yhdeksän prosenttiyksikköä alaspäin syksyn 2019 talousennusteeseen verrattuna.

Kunkin jäsenmaan talouden elpyminen riippuu paitsi pandemian kehittymisestä kyseisessä maassa myös maan talouden rakenteesta ja valmiuksista toteuttaa vakauttavaa politiikkaa.

Odotetulla rajoittamistoimenpiteiden asteittaisella keventämisellä olisi valmisteltava talouden elpymistä.

EU:n talouden ei kuitenkaan odoteta täysin kattavan tämän vuoden tappioita vuoden 2021 loppuun mennessä.

Investoinnit pysyvät vähäisinä, eivätkä työmarkkinat ehdi täysin toipua.

Työttömyys kasvaa.

EU:n ja kansallisten politiikkatoimien jatkuva tehokkuus kriisiin vastaamiseksi on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan rajoittaa taloudellisia vahinkoja ja helpottaa nopeaa ja vankkaa elpymistä.

Euroalueen työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 7,5 prosentista 9,5 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan sen jälkeen 8,5 prosenttiin vuonna 2021. Koko EU:ssa työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 6,7 prosentista 9 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan sen jälkeen noin 8 prosenttiin vuonna 2021.

Suomessa työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuoden 6,7 prosentista 8,3 prosenttiin, mutta laskevan ensi vuonna taas 7,7 prosenttiin.

Suomen inflaatioksi ennustetaan 0,5 prosenttia vuonna 2020 ja 1,4 prosenttia vuonna 2020. Molemmat luvut ylittävät euroalueen keskiarvon.

Euroalueen ja EU:n julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan kasvavan vuoden 2019 alhaisesta 0,6 prosentista suhteessa BKT:hen noin 8,5 prosenttiin vuonna 2020 ja supistuvan jälleen noin 3,5 prosenttiin vuonna 2021.

Suomen alijäämän kasvukehityksen odotetaan olevan hieman keskiarvoja maltillisempaa: sen ennustetaan kasvavan viime vuoden 1,1 prosentista 7,4 prosenttiin tänä vuonna ja supistuvan 3,4 prosenttiin ensi vuonna.

BKT:hen suhteutettu julkinen velka on ollut laskusuunnassa vuodesta 2014, mutta myös sen odotetaan kasvavan. Koko EU:ssa velkasuhteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 86 prosentista 102,75 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan sen jälkeen 98,75 prosenttiin vuonna 2021. Koko EU:ssa julkisen velan ennustetaan nousevan vuoden 2019 79,4 prosentista noin 95 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan 92 prosenttiin vuonna 2021.

Suomen julkisen velan odotetaan kasvavan viime vuoden 59,4 prosentista 69,4 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 69,6 prosenttiin ensi vuonna suhteessa BKT:hen.

Epävarmuutta ennusteessa.

Kevään talousennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Se perustuu oletuksiin koronaviruspandemian kehittymisestä ja siihen liittyvistä rajoittamistoimenpiteistä.

Tämänhetkistä vakavampi ja pitkäkestoisempi pandemia voisi johtaa BKT:n huomattavasti suurempaan laskuun kuin tämän ennusteen perusskenaariossa oletetaan.

Jos EU:n tasolla ei ole vahvoja ja oikea-aikaisia yhteisiä toimia, on vaarana, että kriisi johtaa vakaviin vääristymiin sisämarkkinoilla ja syvään juurtuneisiin taloudellisiin, rahoituksellisiin ja sosiaalisiin eroihin euroalueen jäsenmaiden välillä.

Vaarana on myös, että pandemia saa aikaan jyrkempiä ja pysyvämpiä muutoksia asenteissa globaaleja arvoketjuja ja kansainvälistä yhteistyötä kohtaan, mikä heikentäisi erittäin avointa ja yhteenliitettyä Euroopan taloutta.

Pandemia voi myös jättää korjaamatonta vahinkoa konkurssien myötä ja pitkäaikaisia ongelmia työmarkkinoilla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
26.10.2020
”Uho tuntuu jatkuvan, tämä on aivan absurdi ajatus” – Paperiliiton Vanhala ihmettelee Metsäteollisuuden Hollménin puheita ”tyhjältä paperilta” lähtemisestä
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE