Mallista on moneksi. Se mikä toiselle symboloi raippaa ja kyykytystä, on toiselle aktiviointia ja välittämistä.

Onko Suomen työttömät hemmoteltu pilalle?

Näin kysyi Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Mika Koskinen Näkökulma-kommenttinsa otsikossa 28.12.

– Sitä sovelletaan mielellään myös työttömiin ja se näkyy nyt räikeästi keskustelussa aktiivimallista, Koskinen kirjoitti.

Kelataan hieman takaisin.

Syksyllä 2016 kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski esitti Ylen A-studion keskustelussa työvoimapoliittisen vision. Hän patisteli nuoria työttömiä metsänhoitotöihin.

– Riittää, kun istuu autoon tai junaan ja katselee metsään, niin siellä on aika paljon tekemätöntä työtä, hän sanoi.

Tänään edustaja Koski ottaa Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa kantaa keskusteluun aktiivimallista.

Kosken mukaan malli ei ole täydellinen, mutta on askel oikeaan suuntaan, ”toiminnallisen vastuun palauttamiseksi ihmiselle itselleen”.

– Paljon vaikeampaa on perustella, miksi jonkun toisen olisi otettava se vastuulleen, hän kirjoittaa.

Keskustelua mallista Koski kommentoi näin:

– Ainakin oma käsitykseni siitä, ettei ay-liike ole lainkaan kiinnostunut työttömistä, saa näin vahvistusta.

Kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kuunteli tv-studiossa Kosken ”Metsässä riittää työtä” -vinkkiä työttömille, kaiken nähnyt ex-työministeri ei voinut olla lohkaisematta.

– Ai risusavotta? Ihalainen huokaisi.

Ay-liikettä arvostellaan työttömien unohtamisesta. Samaan aikaan se saa kritiikkiä siitä, että se on reagoinut liian vahvasti malliin, jonka nimenomaan työttömät kokevat epäoikeudenmukaiseksi ja työnhakijoita nöyryyttäväksi.

Paljon faktaa tuntuu unohtuvan, kun puhutaan aktiivimallin puolesta.

Siitä puhutaan ikään kuin turvaa leikkaava lain uudistus keksisi ruudin uudestaan, suorastaan herättää Suomen sadattuhanneet työttömät horroksesta. Ikään kuin ryhdikäs Sipilän hallitus lopettaa hemmottelusta nauttimisen ja loikoilun kortistossa. Jo oli aikakin!

Jos hyväksymme ajatuksen, että ”aktiivinen” työttömänä olo alkoi 1.1.2018 – kuten hallitus sääti ja eduskunnassa läpi ajoi – se syöttää valtavirtaan vahvan epäilyn, että tätä ennen työttömät keplottelivat laiskoina kortistossa.

”Työtä kartellen”, kuten moni yleisönosastokirjoittaja tietää.

Puoli vuotta omakohtaista työttömyyttä saisi monen kommentoijan toisiin ajatuksiin. Ei se niin auvoista ole.

Jo nyt työttömyysaikana on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Työttömän pitää ottaa vastaan työpaikka tai koulutuspaikka, jota hänelle tarjotaan. Jos siitä kieltäytyy ilman syytä, saattaa menettää etuuden.

Toki on faktaa sekin, että isoon joukkoon mahtuu aina myös potentiaalisia hyväksikäyttäjiä, varmaan jokunen lusmukin. Tämä pätee ihmisten isoissa porukoissa. Ja pätee myös meihin työpaikkansa säilyttäneisiin.

Pari pointtia lopuksi:

1. Kuka tahansa voi joutua nykyään työttömäksi. Myös sinä.
2. Työttömän todellisuudesta ei tiedä kukaan muuu kuin itse työttömyyden paineen kokenut.

Nimimerkki: Kokemusta on

* Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli lokakuussa 2017 7,3 prosenttia. Työttömiä oli yhteensä 197 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi omassa katsauksessaan, että työttömien työnhakijoita oli lokakuun lopussa 272 500. Te-toimistoissa avoinna olevien työpaikkojen määrä on viime kuukausina kasvanut. Niitä oli lokakuussa yhteensä 89 500.

Aihekuva vaihdettu klo 13.14.