Kohti ensimmäistä kierrosta etenevien presidentinvaalien ennusteita on leimannut istuvan presidentin ylivoima. Kansanliikkeen ehdokkaana jatkokaudelle tähtäävä Sauli Niinistö on keikkunut kuninkaallisissa luvuissaan kuukaudesta ja testistä toiseen.

Varsinainen vaalikiima onkin näyttänyt tyssäävän asetelmaan, jota gallupit ovat otsikosta toiseen toistaneet. Niinistö haalii kasaan lukemia, joille vain Pohjois-Korean johtaja voi hymähtää tuntematta kateutta. Haastajat puolestaan ovat jääneet ennusteissa pörräämään kymmenen prosenttiyksikön tietämille.

Kunnes viimein 10 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää alkoi tapahtua.

Jatkoa seurasi. Helsingin Sanomat julkaisi jo seuraavana päivänä oman Kantar TNS:llä teettämänsä mielipidetutkimuksen. HS:n uutisen mukaan Niinistön lukemat näyttivät 68 prosenttia, virhemarginaaliksi kerrottiin noin kolmea yksikköä. Molemmille tutkimuksille oli kuitenkin ominaista se, että Niinistön tulos oli tulossa alaspäin Paavo Väyrysen suosion puolestaan kasvaessa.

Viikonloppu mentiin pahimpien tilastonikkareiden harmiksi ilman tuoreita galluptuloksia, mutta krapulaan saatiin onneksi helpotusta jo maanantaina. Juuri ennen Iltalehden järjestämää vaalipaneelia, lehti julkisti AccuScoren tekemän ennusteen, jonka kehuttiin olleen viime eduskuntavaaleissa kaikkein lähimpänä lopullisia tuloksia.

Julkistamisen jälkeen lehtien lööpit (myös Demokraatissa) saivat jälleen uutta, mehevää purtavaa. Toinen kierros häämöttää, sillä Niinistön kannatus tulisi olemaan enää 49,2 prosenttia. Väyrynen puolestaan oli jo lähes tasoissa Haaviston kanssa. Trendi oli selvä. Väpä kirii toiselle kierrokselle Niinistön kiusaajaksi.

Lukija, joka ei ole perehtynyt tilastolliseen analyysiin tai AccuScoren käyttämään Monte Carlo -metodiin, voi täysin ymmärrettävästi olla hieman puulla päähän lyöty. Hämmennystä lisäsi se, että valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ehti Ylen Ykkösaamussa jo tuomita AccuScoren ennusteen hatusta vedetyksi.

Asetelma on kieltämättä outo. Viiden päivän aikana Sauli Niinistön on ennustettu saavan 68, 58 sekä 49,2 prosenttia äänistä. Hajonta ei tunnu mahtuvan 2,5 tai edes noin 3 prosentin virhemarginaaliin millään.

Tulosten eroja on sittemmin selitelty erilaisella kysymyksenasettelulla, laskentamenetelmällä sekä sillä, otetaanko arvioissa huomioon ne, ketkä eivät vielä tiedä kantaansa. Nämä varmasti myös omalla tavallaan pitävät paikkansa. Myös yhtiöiden spekulaatiot lopullisesta äänestysprosentista vaikuttavat ennusteiden tuloksiin.

Mutta äänestäjien silmissä edellä mainitut perustelut eivät muuta sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Niinistölle on povattu lähes 19 prosentilla toisistaan poikkeavia lukemia, ja ennen kaikkea sitä, että hänen kannatuksensa suunta on alaspäin. Väyrysen kannatus taas kasvaa ainakin gallupeissa, ja samalla hänelle myös luodaan huimaa nostetta. Laskelmiin pohjautuvana faktana kerrotaan, että vaaleissa mennään toiselle kierrokselle.

Tylsiksi leimatuissa vaaleissa alkaakin yllättäen muhia yllätysmomentin paikka. Tämä kaikki, ja 3 miljoonaa äänioikeutettua ei vielä ole antanut edes tätä kirjoittaessa ääntään.

AccuScoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala myönsi Demokraatille, että ennusteessa näkyvä Väyrysen noste on osin spekulaatiota, joka on syntynyt siitä, että hänen kannatuksensa lähti joulukuussa niin alhaalta verrattuna muihin. Kanervala toteaakin, että Väyrysen kannatus on hankala ennustaa ja se voi todellisuudessa olla ennakoitua huomattavasti matalampikin.

Ennusteiden yhteydessä joku voisikin puhua mielipidevaikuttamisesta, joku arvailuista. Joku taasen tilastollisesta analyysista. Kaikki on varmasti osaltaan totta, toivottavasti tämä tehtäisiin selväksi myös kaikille äänestäjille. Valitettavasti nousevaan kelkkaan on kuitenkin harmillisen helppo hypätä.

Ps. Tietoykkösen, Kantar TNS:n ja AccuScoren puolustukseksi pitää sanoa, että yhtiöiden ennustuksien väliset heitot ovat olleet suhteellisen linjassa yhtiöiden omiin aikaisempiin tuloksiin nähden.

Juttua on päivitetty viimeksi klo 19:00.