Tänä vuonna kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut peräti 30 prosenttia tytöistä. Tyttöjen raportoimat ahdistuneisuusluvut ovat myös selkeästi suurempia kuin pojilla. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta.

Myös yksinäisyyden kokemus on yleistynyt tytöillä. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.

Pojista yksinäisyyttä koki viime keväänä 10 prosenttia.

–  Siinä on varmaan sellaista, että tämän ikäisillä tytöillä masennuksen esiintyvyys nousee tuossa iässä, eli ihan hormonaalisia tekijöitä. Tytöt ovat samalla kehityksensä myötä herkkiä ihmissuhteissa tapahtuville katkoksille, ja niitä nuorilla on riittänyt, kun ei ole voitu ylläpitää kaverisuhteita ja eristäytymistä on ollut paljon, Aalto-Setälä pohtii.

Kouluterveyskyselyn tulokset perustuvat lähes 265  000 lapsen ja nuoren vastauksiin niin perusopetuksessa kuin lukioissa ja ammattikouluissa. Tuoreen kyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä.

Aalto-Setälä toteaa, että ilmassa on ollut monenlaisia huolenaiheita, kuten huolta omasta ja läheisten terveydestä. Myös vanhemmat ovat voineet olla ahdistuneita ja huolestuneita.

–  Tuon ikäiset tytöt ovat herkkiä havainnoimaan ympäristöään ja he ovat varmaan sitten imeneet siitä vaikutteita, Aalto-Setälä sanoo.

Hän arvioi, että monella nuorella tilanne normalisoituu itsestään, kun elämä palautuu normaaliksi ja rajoituksia puretaan.

–  Mutta kyllä pandemia varmaan jättää sellaisen porukan, joka tarvitsee ylimääräistä tukea. Heillä on voinut jo ennen tätä olla alttiutta ahdistukseen ja masennukseen, ja tämä (pandemia) on ollut sitten pommi, joka on tullut ja laukaissut jotain.

Tämä tulisi ottaa huomioon muun muassa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa.

Samalla on syytä huomata, että iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli 80 prosenttia oli tyytyväinen elämäänsä.