Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava arvioi, että korkeakoulutettujen työttömyys on noussut varsin suoraviivaisesti ja selkeästi viime kuukausina.

– Ikävä kyllä korona-ajan korkein taso ylittyi heinäkuussa, jolloin oli 157 korkeakoulutettua työtöntä enemmän kuin korona-aikana enimmillään heinäkuussa 2020. Korkea työttömyys alleviivaa, että tarvitsemme toimia, jotka vahvistavat osaamista ja vauhdittavat talouskasvua, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen painottaa tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) luvut heinäkuun lopulta kertovat, että työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 27 240 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 305 992.

Akava arvioi, että työttömyyden väheneminen näkyy aikanaan todennäköisesti ensin muiden kuin korkeakoulutettujen kohdalla, mikä puolestaan ennakoi ainakin muutaman kuukauden ajanjaksolla käännettä korkeakoulutettujen työttömyydessä.

LOMAUTETTUJEN määrät ovat vuodentakaista suurempia sekä korkeakoulutetuilla (+1 235) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+1 254). Korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden määrän nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Lomautukset kasvoivat heinäkuussa vuodentakaisesta eniten insinööreillä (+515 henkilöä) ja diplomi-insinööreillä (+199 henkilöä).

Vastavalmistuneiden tilanne näyttää kääntyneen parempaan kesä-heinäkuun aikana. Tämä koskee lähinnä korkeakoulutettuja ja erityisesti ylemmän korkea-asteen suorittaneita.

SAMAAN aikaan, kun työttömyys kasvaa, lukuisat yritykset kertovat, että osaavan työvoiman puute estää niiden kasvua.

– Työttömyyden aikaiseen osaamisen kehittämiseen tarvitaan ajattelutavan muutos ja lisää joustavuutta. Opiskelu parantaa työllistymismahdollisuuksia, ja siksi sen pitää olla nykyistä laajemmin mahdollista työttömälle, joka noudattaa työllistymissuunnitelmaansa, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa tiedotteessa.

Aktiivinen työnhaku ei riitä, jos osaaminen laahaa, hän huomauttaa.

– Työmarkkinoille saataisiin tarvittavaa joustavuutta määrittelemällä päätoiminen opiskelu huomattavasti suppeammin kuin nykyisin ja lisäämällä omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla.

Muutosturvaa pitää hänen mielestään parantaa lisäämällä tuotannollis-taloudellisilla syillä irtisanotun työntekijän mahdollisuuksia täysipainoiseen työnhakuun irtisanomisajalla.

– Uudistus olisi helppo toteuttaa lisäämällä työllistymisvapaapäiviä.

AKAVA vaatii hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja työllistymistä. Erityisesti vihreä siirtymä on tärkeä mahdollisuus lisätä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda talouskasvua.

– Tarvitaan selkeä poliittinen viesti, että Suomi pysyy päättämässään ilmastotavoitteessa eli tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hallituksen on tehtävä budjettiriihessä tarvittavat päätökset, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan ja samalla voidaan vahvistaa kasvua, Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä sanoo.

Hallituksen pitää suunnata investointiohjelman varoja vihreän siirtymän investointeihin, Rekilä korostaa.

– Merkittävä osa tutkimus- ja kehityspanostuksista pitää osoittaa vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja terveysteknologiaan.

HALLITUKSEN suunnittelemat jatkuvan oppimisen toimet ovat Rekilän mukaan vähäisiä eivätkä korjaa alkuunkaan osaamisvajetta, jonka aikuiskoulutustuen lakkauttaminen aiheuttaa.

– Digitalisaation ja vihreän siirtymän alkuaskeleet ovat aivan väärä aika vähentää melkein kahdella sadalla miljoonalla eurolla vuodessa työnantajien ja työntekijöiden itsensä rahoittaman koulutuksen määrää.

Työttömyysturvan pitää ensisijaisesti tukea mahdollisimman nopeaa työllistymistä, Akava vaatii.

– Sen pitäisi kuitenkin mahdollistaa osaamisen kehittäminen. Tämä vaatii muutosta, sillä nykyisin työttömyysturvan saajaa uhkaa liian helposti työttömyysturvan menettäminen, kun hän opiskelee työnhaun ohessa, Rekilä sanoo.