Samalla jonot lastenvalvojien vastaanotoille ovat joissakin kaupungeissa venyneet kuukausien mittaisiksi. Lastenvalvojien palvelujen tulisi kuitenkin vastata todellista tarvetta, lapsiasiavaltuutettu muistuttaa tiedotteessaan.

Yli 15 000 lasta kokee vanhempien avioeron, ja lasten huoltoasioissa tehdään eri arvioiden mukaan noin 30 000 sopimusta vuosittain.

– Vaikka vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla, on yhteiskunnalla velvollisuus tukea vanhempia – myös ristiriitatilanteissa ja silloin, kun sovitaan lapsen asioista, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

Samalla kun perheiden tuen tarve lasten huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä asioissa on kasvanut, pääsy lastenvalvojien luokse on vaikeutunut.

– Soittokierroksella suurten kaupunkien lastenvalvojille ilmeni, että joissakin kaupungeissa jonot olivat kuukausien mittaisia. Odotusaika on perheille kohtuuton, lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katja Mettinen kertoo.

Kuntien tilanne on kasautuneen hoito- ja hoivavelan sekä taloudellisten vaikeuksien vuoksi tällä hetkellä vaativa. Perheiden tukeminen säästää kuitenkin lyhyelläkin tarkastelulla huomattavasti yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

– Kärjistyneet huolto- ja tapaamisriidat ratkotaan viime kädessä tuomioistuimissa, jotka nekin ovat nyt koronatilanteen vuoksi ruuhkautuneet. Oikeudenkäynti on kaikille osapuolille – ja myös yhteiskunnalle – raskas ja kallis prosessi, toteaa lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander.

Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla. Äärimmillään kriisiytyneet tilanteet voivat johtaa väkivaltaan.

– Perhe- ja lapsensurmien taustoja selvitettäessä vaikeat erotilanteet ja aikuisten väliset ristiriidat olleet tekoja yhdistäviä tekijöitä, Pekkarinen muistuttaa tiedotteen mukaan.

– Lastenvalvojien palvelut tulee kiireellisesti korjata vastaamaan todellista tarvetta.