– Korona lyö ison jäljen kansantalouteen, mutta vielä suuremmalle voimalla se alkaa kaataa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, hän toteaa blogissaan.

Pentikäinen korostaa, että tilanne on monelle yritykselle ja yrittäjälle erittäin vaikea.

– Monen yrityksen kannalta helvetti on irti. Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa – paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta – eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan.

– Koronakriisin alussa niitä tuli muutamilta aloilta, kuten matkailusta, kun turistivirrat alkoivat ehtyä tai yksittäisiä markkinoita sulkeutui. Nyt kun kansalaiset ovat jääneet kotiin, tapahtumia on peruttu, kohtaamisia vähennetty, kotimarkkina on hyytynyt ja virus iskee voimalla lähes jokaiselle toimialalle.

– Ensimmäinen hyvä askel on Finnveran valjastaminen nykyistä vahvemmin rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota koronakriisilainaa, joka on helppo hakea, nopea myöntää ja kantaa vähintään puolen vuoden kriisin yli.

– Toinen askel on nopeasti ilmoittaa, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin. Lisäksi pitää mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli.

Pentikäinen odottaa myös vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan.

– Onneksi pankeissa näyttää olevan hyvää tahtoa ratkaisuihin.

Pentikäisen mielestä myös työmarkkinaosapuolten on etsittävä nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen viimein välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat.

– Oli välineitä tai ei, kannustan joka tapauksessa paikallisiin kriisisopimuksiin.