Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö huomauttaa, että tuoreet arviot koronakriisin työllisyysvaikutuksista näyttävät irtisanomisten ja lomautusten osuneen aloihin, joilla työskentelee paljon pelkän perusasteen koulutuksen saaneita.

– Korkea osaaminen on yhä tarpeellisempaa työelämässä. Nopea teknologinen kehitys muuttaa suurta osaa työtehtävistä. Eniten vähenevät ja muuttuvat matalapalkkaiset ja lyhyempää koulutusta vaativat työt. Pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääminen merkitsee monille vaikeuksia sekä työelämään pääsemisessä että siellä suoriutumisessa. Enintään perusasteen suorittaneilla on selvästi heikompi työllisyysaste. Tilanteen korjaamiseksi pitää luoda uusia koulutuspoliittisia keinoja, sanoo Akavan erityisasiantuntija Miika Sahamies tiedotteessa.

Akava ehdottaa, että pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneiden osaamistason nostamiseksi toteutetaan ohjelma, jonka toimenpiteet kattavat opiskelijat, työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat. Akavan mukaan ehdotukset tulisi huomioida jatkuvan oppimisen uudistuksessa.

Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen muistuttaa, että osaamistasoa nostamalla yhä useampi työllistyy, pysyy työllisenä ja löytää paikkansa muuttuvasta työelämästä myös koronakriisin jälkeen.

– On luotava keinoja osaamisen kehittämiseen sekä työelämässä että sen ulkopuolella, hän sanoo.

Sojosen ja Sahamiehen mukaan lasten hoitaminen selittää sitä, että työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suuri perheenperustamisiässä olevilla naisilla.

– Heitä auttaisi, jos töihin paluu otettaisiin puheeksi jo neuvoloissa ja perhekeskuksissa sekä vahvistettaisiin työelämään ohjausta viimeistään lapsen täyttäessä kaksi vuotta, he sanovat.

– Myös ulkomaiden kansalaisten osaamisen tunnistamista on parannettava. Perusasteen varassa oleville pitää tarjota osaamisen kehittämiseen perustuvia ratkaisuja, jotka turvaavat pääsyä työelämään sekä edistävät suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, Sojonen ja Sahamies lisäävät.

Akavan Osaamisesta työllisyyttä -toimenpideohjelmassa on 35 ehdotusta perusasteen varassa olevien työllisyyden parantamiseksi. Ehdotukset on jaettu viiteen ryhmään: nuoriin, työllisiin, työttömiin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolisiin.

Nuorten kohdalla Akavan keskeinen tavoite on ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta. Konsteina Akava listaa muun muassa oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen hallitusohjelman mukaisesti sekä oppilas- ja opiskelijahuollon laadun ja toimivuuden turvaamisen.

Akava haluaa parantaa työllisten kykyä toimia työelämän muutostilanteissa. Siihen ehdotetaan avuksi muun muassa työnantajan kustantaman työntekijän kouluttautumisen säätämistä verovapaaksi henkilöstöeduksi.

Palkkatukea on voitava kohdentaa Akavan mukaan vaikeasti työllistyviin henkilöihin nykyistä laajemmin. Tämä on yksi toimi, jolla Akava lisäisi työttömien työllistymismahdollisuuksia.

Eläkeläisille Akava loisi polkuja varhaiselta eläkkeeltä takaisin työelämään esimerkiksi poistamalla pelon toimeentulonmenetyksestä. Akavan mukaan on edistettävä ratkaisuja, joilla nykyistä paremmin voidaan yhteensovittaa työn tekeminen, työkyvyttömyyseläke ja muu sosiaaliturva.

Myös muille työvoiman ulkopuolisille tulee Akavan mukaan kehittää monenlaisia reittejä työelämään. Esimerkiksi lasta kotona hoitavan vanhemman pääsyä työelämään on Akavan mukaan tuettava työelämään siirtymistä tukevilla palveluilla. Maahanmuuttajien tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi luomalla selkeät, alakohtaiset kriteerit, joilla EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu koulutus tunnustetaan ammattipätevyydeksi. Tällä hetkellä maahanmuuttajan todellinen koulutustaso ja ulkomailla suoritettu tutkinto eivät aina näy tilastoissa.