Suomalaisen huoltovarmuusajattelun vahvuus on neuvoston mukaan julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö, mutta korona osoitti, että sekin vaatii kehittämistä.

HVN luovutti koronakriisin vaikutuksia huoltovarmuudelle koskevan raporttinsa työministeri Tuula Haataiselle (sd.) tänään ja esitti huoltovarmuuden tavoitteiden päivittämistä.

Huoltovarmuusneuvosto arvioi raportissaan viranomaisten ja koko huoltovarmuusorganisaation toimintaa. Viranomaisilta toivotaan ripeämpiä päätöksiä ja selkeämpiä ohjeita.

Lääkkeiden velvoitevarastointia koskeva lainsäädäntö vaatii uudistamista

Neuvosto kiinnittää huomiota tilannekuvan ylläpitämisen ja sen jakamisen tehostamiseen, erityisesti terveydenhuollossa, sekä varastoinnin kehittämiseen.

“Suojavarusteiden hankintaosaaminen kriisin alussa ja valmiiden hankintakanavien kartoitus etukäteen olivat puutteellisia. Toimijoiden oman varastoinnin merkitys korostui, ja eri organisaatioissa varastointimääriä arvioitiin uudelleen. Elinkeinoelämän toimijoiden osalta suojavälineiden ja myös käsidesin saatavuus oli etenkin kriisin alkuvaiheessa heikkoa. Lähikontaktia ja läsnäoloa edellyttävillä aloilla tämä muodostui erityiseksi haasteeksi”, raportti esimerkiksi toteaa.

Raportti katsoo, että kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että koronakriisi on toiminut ikään kuin herättelynä, jonka seurauksena myös muut kuin suojatarvikkeiden varastot ja niihin liittyvät käytännöt olisi syytä läpikäydä.

“Suojavarusteiden saatavuus ja laatu tulee varmistaa keskitetyllä hankinnalla ja varastointia tulee tehostaa. Hankintaosaamisen kehittäminen on keskeisin kehityskohde. Pidemmällä tähtäimellä on syytä myös selkeyttää eri toimijoiden, kuten HVK:n ja Hansel Oy:n roolit. On nostettu esiin, että pandemiaan varauduttaessa ja sen aikaisessa toiminnassa tulee tiedostaa koko sote-palvelukenttä (ml. esim. hoivakodit, kotihoito ja omaishoito), ja varautuminen olisi mitoitettava sen mukaisesti. Tulee pyrkiä varmistamaan, että huoltovarmuuden kriittisimmillä toimijoilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla olisi keskeytymätön mahdollisuus päästä hankkimaan suojavarusteita”, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan myös lääkkeiden velvoitevarastointia koskeva lainsäädäntö vaatii uudistamista ja lääkkeiden varmuusvarastointi roolien selkeyttämistä.

Ylipäänsä raportti katsoo, että sta huoltovarmuuslainsäädäntö toimi koronakriisissä yllättävän hyvin, vaikka sitä ei varsinaisesti ole rakennettu tällaista tilannetta silmällä pitäen. Lainsäädäntö ei ole muodostanut estettä nopeille toimille kriisin edetessä.  Sitä on kuitenkin kehitettävä. Eri toimijoiden vastuiden ja velvollisuuksien tarkemman määrittelyn nähdään edellyttää mahdollisia tarkennuksia säädöspohjaan.

Toimialakohtaisista havainnoista todetaan muun muasa, että liikennealalla lentokenttien vastuut olivat epäselvät.  Sen sijaan esimerkiksi elintarvikehuollossa huoltovarmuutta koskevassa lainsäädännössä ei havaittu koronakriisin aikana merkittäviä ongelmia.

Valtionhallinnossa siiloutumisen nähdään aiheuttaneen jonkin verran kitkaa

Viranomaisten välisestä vastuusta- ja työnjaosta raportti sanoo, että kokemukset viranomaisten välisestä vastuun- ja työnjaosta ovat hyvin vaihtelevia.

Yhtäältä koetaan, että valmiustoiminta julkishallinnossa on toteutunut pääosin suunnitellusti ja organisoituminen on ollut nopeaa. Monilla toimialoilla, kuten energiahuollossa, vesihuollossa ja finanssialalla, vastuun- ja työnjako sekä yhteistoiminta julkisen sektorin kanssa on koettu tehokkaaksi.

Toisaalta raportin mukaan nähdään, että vastuun- ja työnjaossa eri toimijoiden välillä on ollut toimialakohtaisia ongelmia. Toiminnassa on todettu epäjohdonmukaisuutta, vaihtelevia tulkintoja ja toimintamalleja.

Erilaisia toimielimiä, koordinaatioryhmiä ja valmisteluelimiä on useita, eikä kokonaisuus ole aina ollut kovin selkeä.

Valtionhallinnossa myös siiloutumisen nähdään aiheuttaneen jonkin verran kitkaa.

Vastuuviranomaisilta kaivattiin joissakin tapauksissa parempaa kyvykkyyttä kriisin operatiiviseen johtamiseen.

Todellinen käytännön testi

– Koronakriisi on asettanut suomalaisen huoltovarmuustoiminnan todelliseen käytännön testiin ja osoittaa myös sen vahvuudet. Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö on pidettävä suomalaisen huoltovarmuusajattelun ytimessä, toteaa Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen ministeriön tiedotteessa.

– Olemme Huoltovarmuuskeskuksessa jo käynnistäneet omien ja neuvoston havaintojen pohjalta toiminnan kehittämisen sekä skenaariotyön huoltovarmuudesta koronan jälkeisessä ajassa. Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta on enemmän kuin viisasta tarkistaa myös huoltovarmuuden tavoitteita. Samalla on luontevaa täsmentää HVK:n roolia, toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.

Huoltovarmuusneuvosto päätti toukokuussa käynnistää tarkastelun koronakriisin laajoista huoltovarmuusvaikutuksista.

Raportti perustuu huoltovarmuusorganisaatiolta kesä-heinäkuussa 2020 kerättyyn kyselyaineistoon. Tutustu raporttiin tästä linkistä