Diagnosoituja koronatartuntoja oli Suomessa reilut 1  400 kappaletta viimeisimmällä tarkastelujaksolla eli 19.-25. lokakuuta. Tätä edellisellä viikolla tartuntoja raportoitiin noin 1  290. Tuoreimmat luvut päivittyvät THL:n nettisivuille torstaisin.

Kiviranta huomauttaa, että luvut ovat suuntaa antavia, koska koronadiagnostiikkaa ei tehdä enää yhtä laajasti kuin aiemmin. Koronatapausten lisääntyminen on kuitenkin nähtävissä epäsuorasti myös THL:n tekemistä jätevesien korona-analyyseista, Kiviranta kertoo.

Kivirannan mukaan sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä on tällä haavaa noin puolet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

-  Väestöllä on rokotusten ja sairastetun taudin suojaa hyvin. Voi olla, että viime vuoden sairaalakuormitusta ei nähdä. Tehohoitoon on joutunut koronan takia yksittäisiä henkilöitä loppusyksyn aikana.

STT:n tekemä soittokierros viidelle hyvinvointialueelle paljastaa, että sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on kasvussa ympäri Suomen.

SUOMEN suurimmalla hyvinvointialueella eli Pirkanmaalla sairaalahoitoa vaativien korontapausten määrät lähtivät selvään nousuun viikonvaihteen aikana, kertoo ylilääkäri Jaana Syrjänen.

-  Sen saattoi arvata, koska tehtyjä diagnooseja alkoi olla viime viikolla jo selvästi aiempaa enemmän.

Potilaista suuri osa on perusterveydenhuollon potilaita, kun taas erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita ei ainakaan vielä ole paljon.

-  Lähes kaikki erikoissairaanhoidossakin olevat potilaat ovat yli 70-vuotiaita. Aiheuttaahan tämä (korona) iäkkäille ihmisille hoidon tarvetta.

Tehohoidossa on tällä hetkellä vain yksittäisiä potilaita, ja heillä on yleensä joku vakava perussairaus. Koronan aiheuttamalle vakavalle taudille alttiita ovat esimerkiksi syövän hoitoa saavat tai elinsiirtopotilaat.

Iäkkäille ja riskiryhmäläisille suositellaan nyt koronarokotetta siksi, että edellisestä rokotuksesta on kulunut noin vuosi.

-  Ajatellaan, että toistorokotuksilla heille tulee pikku hiljaa parempi suoja vaikealle taudille.

Korona on alkanut Syrjäsen mukaan noudattaa vuodenaikavaihtelua eli siitä on tullut enemmänkin talvikauden ongelma. Takana ovat samat syyt kuin ylipäätään hengitystieinfektioilla eli ollaan sisätiloissa ja lähietäisyydellä.

Sen sijaan influenssakausi on Syrjäsen mukaan Pirkanmaalla vasta tulossa. Vielä siitä ei ole merkkejä hyvinvointialueella.

UUDELLAMAALLA erikoissairaanhoidosta vastaavassa Husissa koronapotilaiden määrä on nelinkertaistunut lokakuun alusta. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husista kertoo, että potilaita on erikoissairaanhoidossa yhteensä noin 80. Reilusti yli kaksi kolmasosaa potilaista on yli 60-vuotiaita. Tilanne on hänen mukaansa vastaavanlainen myös alueen perusterveydenhuollossa.

-  Perusterveydenhuollossa koronapotilaiden määrät ovat lisääntyneet suurin piirtein samassa suhteessa kuin erikoissairaanhoidossa.

-  Koronaa on siis väestössä liikkeellä, ja tautiin sairastutaan myös niin, että se johtaa sairaalahoitoon.

Ruotsalaisen mukaan näillä potilailla korona on ollut tavalla tai toisella myötävaikuttavana tekijänä sairaalahoitoon tai päivystykseen tultaessa.

-  Viime viikolla arviolta kolmasosa oli erikoissairaanhoidossa koronan aiheuttaman viruskeuhkoinfektion vuoksi, Ruotsalainen kertoo.

-  Lopuilla korona oli sitten arviolta tavalla tai toisella myötävaikuttavana tekijänä siihen, että potilas oli sairaalassa.

Kasvaneista potilasmääristä huolimatta tehohoidon tilanne on pysynyt Husin alueella rauhallisena.

-  Teho- ja tehovalvontahoidon tilanne on ollut pitkään rauhallinen. Potilaita on ollut nollasta yhteen per päivä tai viikko.

Ruotsalainen arvioi, että Suomi kulkee koronatilanteen kanssa käsi kädessä muun Euroopan kanssa. Hänen mukaansa jo pari viikkoa sitten puolessa Euroopan maista oli todettu, että ikääntyneiden koronatapaukset olivat lisääntyneet selvästi.

Suomessakin suositeltiin, että hoivalaitosten potilaat ja voimakkaasti immuunipuutteiset ottaisivat tehosterokotteet jo lokakuun puolivälissä.

-  Oli odotettavissa, että koronaepidemia alkaa lähiaikoina myös Suomessa, Ruotsalainen sanoo.

-  Koska epidemia on nyt alkanut, olisi tärkeää rokottaa pikaisesti riskiryhmiä ja ikääntyvää väestöä sekä erityisesti kotihoidon piirissä ja hoivalaitoksissa olevat potilaat.

Husin alueella avattiin syksyn ensimmäinen influenssa- ja koronarokotuspiste maanantaina Meilahden tornisairaalassa.

LAPISSA koronatilanne on kaksijakoinen. Meri-Lapin alueella virus jyllää aktiivisesti, mutta muualla maakunnassa tilanne on rauhallisempi, hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas kertoo.

Kemissä sijaitsevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa oli maanantaiaamuna yhteensä 17 koronapotilasta erikoissairaanhoidossa.

-  Se on tavattoman paljon, kun ottaa huomioon, että vuodepaikkoja on noin 90. Noin 20 prosenttia vuodepaikoista on siis koronapotilailla, Broas sanoo.

-  Korona näkyy myös Länsi-Pohjan terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa on yli 20 koronapositiivista potilasta.

Broasin mukaan korona on nostanut selvästi päätään juuri Meri-Lapin alueella. Esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin keskussairaalassa oli maanantaiaamuna vain kolme koronapotilasta. Määrä on Broasin mukaan kutakuinkin sama kuin viime viikosta.

Tehohoidon tilanne on pysynyt rauhallisena myös Lapissa. Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä oli maanantaiaamuna pyöreä nolla.

ETELÄ-SAVOSSA osasto- ja tehohoitoa vaativien koronatapausten määrä on vajaan kahden viikon aikana lisääntynyt selkeästi.

Alueella on tällä haavaa hoidossa yli 30 potilasta, joilla on korona. Heistä valtaosa oli hoidossa nimenomaan koronan takia, mutta osalla voi olla jokin muu syy.

-  Tehohoidossa meillä on ollut 1-2 potilasta päivässä viimeisimmän viikon aikana. Osastohoidon tarve on edelleenkin vain lisääntynyt, kertoo ylilääkäri Hans Gärdström Etelä-Savon hyvinvointialueelta.

Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna sairaalahoitoa vaativia koronatapauksia on hänen mukaansa enemmän. Gärdström arvelee, että vuosi sitten ihmiset ehkä muistivat paremmin perusasiat, eli ei lähdetty sairaana liikkeelle ja käytettiin maskeja tietyissä tilanteissa enemmän kuin nyt.

Sen sijaan influenssan kanssa ei ole Etelä-Savonkaan alueella vielä Gärdströmin mukaan ongelmaa.

KORONATILANNE oli Kymenlaakson alueella viime viikkoon asti hyvä, mutta sitten tilanne muuttui.

-  Viime viikolla tuli aika räjähdysmäinen lisä koronapotilaisiin osastoille. Kyllä me vielä just ja just pärjätään, mutta selvästi nyt aika nopea uusi aalto on menossa, sanoo Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.

Sairaalaosastoilla on hänen mukaansa tällä haavaa 20-25 potilasta ja päivystyksessä jonkun verran lisää.

-  Samoin on pieniä epidemioita siellä täällä sosiaalipalveluiden asumisyksiköissä, joita kyllä on ollut syksyn mittaan jonkun verran, mutta nyt niitä on vähän enemmän. Myös henkilökuntaa on pois töistä sen takia, että koronatesti näyttää plussaa, Mäntymaa sanoo.

Tehohoidolle ei koronan takia ainakaan vielä ole ollut tarvetta Kymenlaaksossa. Sairaalaosastoille päätyneet koronapotilaat ovat hänen mukaansa olleet pääasiassa ikääntyneitä, joiden kohdalla hieman lievempioireinenkin flunssatyyppinen koronasairastaminen vie yleistilan huonoon suuntaan ja saattaa johtaa sairaalareissuun.

Eetu Halonen, Eeva Nikkilä-Kiipula/STT