Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Mielipiteet

Koronavirusepidemian tukahduttaminen on toivottavaa, ellei jopa pakollista

Lehtikuva

Koronapandemia jatkaa etenemistään. Tartuntamäärissä tehdään viikoittain maailmalla uusia ennätyksiä Tätä kirjoitettaessa tautiin on Suomessa sairastunut hieman yli 18 tuhatta ihmistä ja kuolleita on 365. Monet tautiin sairastuneista ovat kertoneet kärsivänsä eriasteisista jälkioireista (engl. long haulers, long COVID). STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi 12. marraskuuta järjestetyssä tilannekatsauksessa tartuntoja olevan valtakunnallisesti niin paljon, että tilanne voi vaikeutua.

Thomas Brand, Esa-Pekka Pälvimäki, Henri Lampikoski

Tartuntatautien torjuntaan on olemassa lukuisia eri tapoja. Tavoitteina voivat olla taudin maailmanlaajuinen hävittäminen, taudin alueellinen hävittäminen tai taudin leviämisen estäminen niin, että se ei enää aiheuta väestölle merkittävää vaaraa. Suomi omaksui keväällä nopeassa aikataulussa ns. hybridistrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on epidemian ”leviämisen estäminen” ja Martti Hetemäen työryhmän raportin mukaan ”hallittu muttei liian voimakas hidastaminen”.

Julkisessa keskustelussa on kuultu harvoja puheenvuoroja koronavirustaudin alueellisen hävittämisen puolesta. Koronavirustaudin alueellista hävittämistä ei ole pidetty järkevänä; sen leviämistä on pidetty väistämättömänä luonnonvoimana ja tukahduttamista jopa mahdottomana. Hallitus ja viranomaiset ovat julkisesti painottaneet terveydenhuollon kantokyvyn turvaamista ja riskiryhmien suojelemista, mutta eivät tartuntatautilakia, jonka mukaan viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon tällaisen tartuntataudin esiintymisestä tai vaarasta toimialueellaan.

Koronavirustaudista voi pahimmillaan muodostua endeeminen tauti eli pysyvä riesa, joten sen mahdollisimman nopea pysäyttäminen on sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti paras ratkaisu.

Tukahduttamisessa tavoite on painaa tautitapaukset alueellisesti mahdollisimman nopeasti lähelle nollaa. Tukahduttamisen lopullisena tavoitteena on parhaassa tapauksessa eliminoida tauti. Mikäli kaikki uudet tartunnat saadaan hoidettua, koronavirustauti häviää Suomesta hieman yli kuukaudessa, eikä uusia tartuntoja enää tule, jos rajojen terveysturvallisuus on asianmukaisesti varmistettu.

Suomessa on hyödynnetty monia niitä toimia, jotka ovat suoraan tukahduttamisen työkalupakista. Käytämme tukahduttamisen työkaluja, mutta niiden käytön tavoitteet ja periaatteet näyttävät olevan hallitukselle edelleen epäselvät. Hybridistrategiassa rajoituksia ja suosituksia tiukennetaan epidemiatilanteen heikentyessä ja höllennetään tilanteen helpottaessa. Tämä johtaa aaltomaiseen pumppausliikkeeseen, minkä vuoksi epidemia ei pysähdy vaan uusiutuu. Tukahduttamisessa tiukat toimet toteutetaan etupainotteisesti, ja maan sisällä rajoitukset voidaan poistaa nopeasti sen jälkeen, kun maassa ei ole tietyllä aikavälillä havaittu uusia tartuntatapauksia. Tukahduttaminen on hybridistrategiaa varmempi keino talouden ja yhteiskunnan suojelemiseksi. Hybridistrategia edellyttää määrittämättömän pitkäaikaisia jatkuvia rajoituksia; tukahduttaminen mahdollistaa rajoitusten poiston kokonaan, kunhan uudet tautipesäkkeet tukahdutetaan nopeasti.

Koronavirustauti on yleisvaarallinen tartuntatauti, ja erityisen vaarallinen se on iäkkäille ja perussairaille. Tauti on eläinperäinen ja leviää herkästi, ja esimerkiksi Tanskasta saadut tiedot koronatartunnan saaneista minkeistä ovat hälyttäviä, koska ns. eläinreservuaari voi tehdä taudista endeemisen, eli paikallisesti ja jatkuvasti esiintyvän. Koronan leviäminen yhteiskunnassa vaarantaa sekä talouden että terveydenhuollon. Ihmiset eivät enää hakeudu samassa määrin muutoin tarpeelliseen hoitoon koronan pelossa, minkä vuoksi mm. tärkeät sydän- ja syöpätutkimukset voivat jäädä tekemättä. Koronatartunta voi lisäksi aiheuttaa pitkäaikaisia jälkitauteja.

Koronapandemia ei ole hallittavissa perinteisin influenssapandemioista saaduin opein. Koronaviruksen suhteellisen pitkä itämisaika ja tartuntaväli tekevät tartunnan saaneiden jäljittämisestä ja eristämisestä helpompaa, minkä ansiosta se on nopeasti tukahdutettavissa. Monet esimerkkimaat aina Uudesta-Seelannista Vietnamiin ja Senegaliin osoittavat, että tauti voidaan paikallisesti hävittää yhteiskunnan ja talouden suojelemiseksi.

Koronavirustaudin tukahduttaminen voi äkkiseltään kuulostaa liian kalliilta ja vaikealta vaihtoehdolta. Ratkaisevaa on kuitenkin tarkastella taudin moniulotteisia vaikutuksia läpi koko yhteiskunnan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Monet maat ovat jo osoittaneet koronavapauden olevan saavutettavissa ja tiedämme, millä toimilla korona on Suomessa kukistettavissa.

Tukahduttaminen ei vaadi yhteiskunnan täyssulkua – mutta sen hallitsematon leviäminen johtaa pakkosulkuihin, kuten on käynyt esim. Englannissa ja Belgiassa. Kansalaisten omat toimet ovat keskeisiä, mutta lisäksi on tehostettava ennaltaehkäiseviä toimia, tartuntatapausten tunnistamista ja eristämistä testaamisen ja nopean jäljittämisen avulla. Jo muutamienkin tartuntatapauksien havaitsemisen myötä on syytä käynnistää nopeat alueelliset toimet, jotta muutoin väistämättömiltä laajemmilta rajoituksilta vältytään.

Koronavirustaudista voi pahimmillaan muodostua endeeminen tauti eli pysyvä riesa, joten sen mahdollisimman nopea pysäyttäminen on sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti paras ratkaisu. Koronavirustaudin maailmanlaajuinen hävittäminen saattaa kuulostaa kaukaa haetulta, mutta rokotekehityksen ja tukahduttamistoimien yhdistelmällä  se saattaa olla hyvinkin pian mahdollista. Mutta ennen kuin tauti hävitetään maailmasta, meidän on syytä hävittää se Suomesta.

Thomas Brand
Valtiotieteiden maisteri
Helsinki

Esa-Pekka Pälvimäki
Lääketieteen tohtori
Helsinki

Henri Lampikoski
Lääketieteen lisensiaatti
Helsinki

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
23.11.2020
”Tämä on ehkä liian suoraa puhetta, kun näin sanon” – Seppo Kääriäinen nostaa esiin Marin-Saarikko-akselin
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE