Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

8.6.2021 06:05 ・ Päivitetty: 8.6.2021 06:07

Kotitalouksien varallisuuserot yhä kasvussa – vaurain kymmenesosa omistaa liki puolet Suomen nettovarallisuudesta

iStock

Suomalaisten kotitalouksien varallisuuserot ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosina, kertoo Tilastokeskus. Vuonna 2019 puolella kotitalouksista oli yli 104 000 euron varallisuus, samalla kun varakkaimman neljänneksen varallisuus oli yli 257 900 ja köyhimmän alle 9 400 euroa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet. Nettovarallisuuden keskiarvo oli noin 214 800, eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna. Tämä kertoo siitä, että varallisuus keskittyy vauraimpaan kymmenesosaan, joka omisti lähes puolet nettovarallisuudesta vuonna 2019.

Viisi vähävaraisinta kymmenystä, eli puolet kotitalouksista omisti nettovarallisuudesta 5,4 prosenttia.

Verrattuna Tilastokeskuksen edelliseen varallisuustilastoon vuodelta 2016 on varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvanut. Kehitys on jatkunut vertailuvuodesta 1988, jolloin vaurain kymmenesosa omisti nettovarallisuudesta hiukan yli 36 prosenttia. Kymmenen vuotta myöhemmin osuus nousi yli 43 prosentin ja on siitä lähtien hilautunut 49,6 prosenttiin.

Köyhimmän puolikkaan osuus nettovarallisuudesta oli vuonna 1988 reilut 10 prosenttia.

Asunto tärkein varallisuuden muoto

Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus lasketaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat. Lähes joka kotitaloudella oli talletuksia, 72 prosentilla auto tai muu kulkuväline ja 65 prosentilla omistusasunto. Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia oli 43 prosentilla.

Omistusasunto oli varallisuuden arvolla laskien merkittävin varallisuusero, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli lähes puolet kokonaisvaroista. Seuraavaksi merkittävin varallisuusero oli muut asunnot, joiden osuus kokonaisvaroista nousi yli 10 prosentin.

Varallisuuserojen kasvun taustalla näkyy asuntojen arvon erkaantuminen eri puolilla maata, kun erityisesti pääkaupunkiseudun asunnot ovat kallistuneet enemmän kuin muualla maassa. Myös pörssikurssien pitkään jatkunut nousu on vaurastuttanut rikkaimpia kotitalouksia.

Kolmella kotitaloudella viidestä oli velkaa ja noin 16 prosentilla näistä kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen verrattuna vuoden 2019 vuosituloihin. Joka neljännellä velallisella kotitaloudella velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden varoista.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU