-  Ratkaisun tulee löytyä niistä. Jos ei kaikkia kolmea käytetä, ainakin kahta täytyy käyttää, että säästötavoite toteutuu, kertoo eräs hallituslähde.

Kaikki STT:n haastattelemat lähteet sanovat, että enimmäismäärän alentaminen ei yksinään tuo kovinkaan kummoisia säästöjä. Ani harvalla kotitalousvähennyksen käyttäjällä tulee enimmäismäärä edes täyteen.

Yksi ja tällä hetkellä tiettävästi todennäköisin vaihtoehto on, että enimmäismäärää ja korvausprosenttia alennetaan. Näin teki Antti Rinteen (sd.) hallitus vuonna 2019.

Hallituslähteistä painotetaan, että kotitalousvähennys halutaan säilyttää mahdollisimman monelle houkuttelevana vaihtoehtona ja siksi prosentteja ei ole järkevää ainakaan kovin paljon alentaa. Käyttö on kannustavampaa, jos verotuksessa saa vähentää mahdollisimman paljon.

Ratkaisusta halutaan mahdollisimman oikeudenmukainen. Hallituksessa tiedetään hyvin, että kotitalousvähennystä käyttävät eniten hyvätuloiset.

PÄÄTÖS on tehtävä vielä kevään aikana, jotta ehdotus saadaan kesäksi lausunnoille. Valtiovarainministeriöstä (VM) kerrotaan, että kotitalousvähennyksen muutoksia koskeva valmistelu on lähiaikoina alkamassa ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä eduskunnalle.

Voimaan supistettu kotitalousvähennys on tulossa ensi vuoden alusta.

Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2022 noin puoli miljardia euroa. Sitä leikataan siis suunnilleen viidenneksellä.

Valtiovarainministeriön verokartoituksessa vuodelta 2023 todetaan, että kotitalousvähennyksen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisella sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä.

KOTITALOUSVÄHENNYS on verovähennys, jonka voi saada, kun ostaa palveluja kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Vuoden 2020 alusta enimmäismäärä laski 2  400 eurosta 2  250 euroon ja korvausprosentti 50 prosentista 40 prosenttiin.

Hallitus laski tuolloin kasvattavansa muutoksella valtion verotuloja vajaat 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan arvion mukaan se myös koko lailla pääsi tavoitteeseensa, jos huomioidaan vain vähennyksen pieneneminen eikä lainkaan vaikutusta kotitalouksien kysyntään.

Vuonna 2022 alkoi väliaikainen kokeilu, jonka aikana kotitaloustyöstä – kuten siivouksesta sekä lasten ja vanhusten hoito- ja hoivapalveluista – kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on ollut 3  500 euroa henkilöltä. Työn osuudesta on saanut vähentää 60 prosenttia.

Kokeilu lakkaa ensi vuoden alusta, ja määräaikainen korotus poistuu. Vähennyksen kokonaismäärä pienenee siis joka tapauksessa, mutta hallituksen päätös tulee sen päälle.

Muutos on Kirkko-Jaakkolan mielestä suuri.

-  Toki onhan sekin mahdollista, että korvausprosentit pidetään vähän erillään jatkossakin eli että olisi eri prosentti remonttityöstä kuin kotitalous- ja hoito- ja hoivatyöstä. Sellainenkin voisi olla mahdollista, että se pidettäisiin siinä neljässäkympissä ja toinen laskettaisiin vaikka kolmeenkymppiin, mutta en tiedä, mitä asiasta on keskusteltu, hän sanoo STT:lle.

Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen, voidaan vähennykset jakaa yhdessä esimerkiksi puolison kanssa. Tällöin esimerkiksi remonteista on tällä hetkellä mahdollista saada vähennystä yhteensä 4  500 euroa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

VERONMAKSAJIEN Kirkko-Jaakkola sanoo, että korvausprosentti on merkittävin tekijä, kun säästöjä haetaan. Luontevinta hänen nähdäkseen olisi tälläkin kertaa, että prosenttia lasketaan samassa yhteydessä kun enimmäismäärää pienennetään. Mittaluokkaa voisi hakea Rinteen hallituksen ratkaisusta, vaikka hinnat ovatkin nousseet ja kotitalousvähennys nostanut suosiotaan.

-  Silloin korvausprosenttia leikattiin 10 prosenttiyksikköä, eikä sitä enempää nytkään tarvitse. Leikkaus voisi helposti olla pienempikin. Summat ovat kuitenkin tässä ajan mittaan nousseet.

Enimmäismäärää voisi puolestaan laskea nyt vaikkapa jollakin sadalla eurolla.

Omavastuu on nyt 100 euroa henkilöltä vuodessa, eikä Kirkko-Jaakkolan mielestä ainakaan sen nostaminen olisi järkevää.

-  Sehän tarkoittaisi, että vähennys kohdistuisi entistä enemmän vain sellaisiin, jotka tekevät isoja remontteja tai käyttävät säännöllisesti vaikkapa siivous- tai muita kotitalouspalveluita.

Yhdistelmä, että korvausprosenttia leikattaisiin ja omavastuuta korotettaisiin samaan aikaan, pudottaisi monet vähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Kirkko-Jaakkola ei löydä perustetta edes sille, että omavastuu enää nykypäivänä on olemassa.

Sanna Nikula / STT