– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on lähes kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella, sanoo yliopistotutkija Jouni Vettenranta.

Viimeksi luonnontieteet olivat tutkimuksessa pääaineena vuonna 2006. Tuolloin Suomi piti luonnontieteissä kärkipaikkaa, mutta tuoreessa tutkimuksessa pistekeskiarvo on romahtanut jopa 32 pistettä. Tulosten heikkeneminen vastaa lähes yhden kouluvuoden edistymistä. Pistemäärässä pudotus oli toiseksi suurin.

Pistekeskiarvon romahtamisesta huolimatta Suomi sijoittui luonnontieteissä edelleen kärkimaiden joukkoon. OECD-maista Suomi oli kolmanneksi paras ja kaikkien maiden osalta edelle menivät Singapore, Japani, Taiwan ja Viro.

Muuten kymmenen vuotta jatkunut lasku oppimistuloksen suhteen näyttää taittuneen. Lukutaidossa Suomi sijoittui kaikkien maiden osalta 4. sijalle, OECD-maiden osalta sijoitus oli toinen.

Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat lisääntyneet entisestään. Esimerkiksi sukupuolien ero on Suomessa luonnontieteiden osalta OECD-maiden suurin. Tytöt sijoittuivat luonnontieteissä tyttöjen välisessä vertailussa toiseksi heti Singaporen tyttöjen jälkeen ja lukutaidossa tytöt olivat piikkipaikalla.

Tytöt menestyivät poikia paremmin myös matematiikassa. Suomi olikin ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä.

Suomalaisoppilaiden menestykseen vaikuttaa entistä enemmän kotitausta kuten vanhempien koulutus. Muissa maissa vaikutus on pysynyt ennallaan.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot ovat kasvaneet. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun oppilaat menestyivät selvästi muun maan oppilaita paremmin.

Talousjärjestö OECD:n Pisa-tutkimus on järjestetty vuodesta 2000 kolmen vuoden välein. Tutkimukseen osallistui 73 maata tai aluetta. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto.